Metsävoimaa blogi

Teksti Maarit Aho

Metsän hyvinvointivaikutukset osaksi järjestötoimintaa

Metsä on paljon muutakin kuin "vain" tausta luonnossa liikkumiselle, marjojen poimimiselle ja eväiden syömiselle. Luonnon ja metsien hyvinvointia ja terveyttä edistävät ominaisuudet ovat nousseet esille tutkimuksissa. Luonto ja Suomessa, erityisesti metsät, mahdollistavat runsaasti paikkoja ja mahdollisuuksia kehon ja mielen kuormittumisesta elpymiselle, sekä myös tervehtymiselle.

Suomen pinta-alasta noin 3/4 on metsää. Hyödynnämmekö tätä vihreää, vehreää, elvyttävää, tervehdyttävää voimavaraa tarpeeksi osana hyvinvointiamme? Vaikka jo pelkästään luontomaiseman katselu on todettu voimaannuttavaksi, on kokemus aina yksilöllinen. Elvyttävää ja tervehdyttävää kokemusta voidaan edistää tavoitteellisesti ohjatun Green Care -toimintamallin avulla. Green Caressa toiminta perustuu tavoitteelliseen ammatilliseen asiakas- tai ryhmäkohtaiseen ohjaukseen yhdistettynä luontolähtöisiin menetelmiin ja harjoitteisiin. Mallia voidaan hyödyntää erityyppisissä ympäristöissä, kuten esimerkiksi metsissä.

Miksi metsä?

Ei kai tätä edes tarvitse perustella? Tässä kuitenkin muutama poiminta:

• Metsät elvyttävät, parantavat vireystilaa, lisäävät positiivisia tunteita ja vähentävät negatiivisia ajatuksia (Simkin ym. 2019, 2021).
• Stressaantuneet hyötyvät luontokävelyistä eniten. Luontoympäristöissä liikkumisen useus on yhteydessä parempaan emotionaaliseen hyvinvointiin ja koettuun terveyteen (Pasanen 2020).
• Metsäilmassa ja maaperässä olevat hyvät mikrobit, puista haihtuvat öljyt ja tuoksut, ilmanraikkaus sekä meluttomuus, esteettisten elämysten runsaus ja monipuolisuus tukevat yleistä terveydestä huolehtimista elvyttävien ominaisuuksien lisäksi (Li 2018).

Järjestön luonto- ja metsäsuhde

Jokaisen meidän oma suhteemme luontoon ja metsään on omanlaisensa, mutta osaatko kuvailla oman järjestösi metsäsuhdetta? Oletteko pohtineet toimijoina, mitä hyötyjä järjestön luonto-/metsäsuhteen avaamisella ja järjestön metsäsuhteen kehittämisellä on yhdistystoimintaan? Näkyykö luonto yhdistyksen arvoissa ja strategiassa, ja millä tavalla?

Järjestön luonto- ja metsäsuhdetta kehittämällä voidaan:

• lisätä jäsenten ja kohderyhmien kiinnostusta tapaamisiin ja yhteiseen kehittämiseen (järjestö - jäsenet sekä järjestö - toiminta-alue välillä)
• löytää uusia tapoja aktivoida uusia jäseniä mukaan toimintaan
• vahvistaa järjestöaktiivien paikallistuntemusta ja sidettä toiminta-alueeseen
• juurruttaa uusia toimintamalleja, kuten tapaamisia sisätiloista metsien tarjoamiin vaihtoehtoisiin tiloihin
• luoda uusia verkostoja ja kumppanuusmalleja
• tukea alueen hyvinvointia hyödyntämällä metsän tarjoamat hyvinvointivaikutukset säännöllisenä osana toimintaa.
  
  

Kiinnostuitko, lue lisää Metsävoimaa järjestötoimintaan -hankkeen julkaisemasta uunituoreesta oppaasta. Opasta saa vapaasti jakaa kaikille kiinnostuneille! Oppaan voi myös liittää oman yhdistyksen verkkosivuille ja tietopankkeihin.

Metsien tarjoamat monipuoliset hyvinvointivaikutukset yhdistettynä jokamiehenoikeuksiin on melkoinen etu, joka kannattaa hyödyntää myös järjestötoiminnassa! 

Opas Metsävoimaa järjestötoimintaan_pakattu

Opas_Metsävoimaa järjestötoimintaan (tulostuslaatu)

Lähteet

_{Li, Q. 2018. Shinrin-yogu. Japanilaisen metsäkylvyn salaisuudet. Terveyttä ja hyvinvointia puiden avulla. Readme}

_{Pasanen, T. 2020. Everyday physical activity in natural settings and subjective well-being : Direct connections and psychological mediators. Tampere University. Saatavilla: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1378-4
Simkin, J., ym. 2019. Restorative effects of mature and young commercial forests, pristine old-growth forest and urban recreation forest - A field experiment. Urban Forestry & Urban Greening. Vol, 48, Feb 2020, 126567. Saatavilla: https://doi.org/10.1016/j.ufug.2019.126567}

_{Simkin, J., ym. 2021. The Perceived Restorativeness of Differently Managed Forests and Its Association with Forest Qualities and Individual Variables: A Field Experiment. International Int. J. Environ. Res. Public Health 2021, 18(2), 422. Saatavilla: https://doi.org/10.3390/ijerph18020422}

Kiitos kaikille Metsävoimaa järjestötoimintaan -hankkeeseen osallistuneille ja hankkeen mahdollistaneille! Tätä oli mukava tehdä! Blogin ja oppaan tuottamisen mahdollisti Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston rahoittama (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistys LIIVERI ry) Metsävoimaa järjestötoimintaan -hanke. Minuun voi olla asian tiimoilta yhteyksissä myös hankkeen päätyttyä: Maarit Aho, puh. 050 536 1199, maarit.aho@gcfinland.fi

Linkki Ilkka-Pohjalaisen toukokuussa 2022 julkaisemaan kirjoitukseen. 

Metsävoimaa järjestötoimintaan -hankkeen päätöstilaisuus järjestetään ke 8.6.2022 klo 13-16 Seinäjoella Kyrkösjärven Järvilaavun metsäisissä maisemissa. Mukaan ovat tervetulleita kaikki Liiverin alueen järjestötoimijat!  Ilmoittautua voi isompikin porukka per yhdistys! Ilmoittautumislomake. Tapahtuma on maksuton ja sen tarjoaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston rahoittama (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistys LIIVERI ry) Metsävoimaa järjestötoimintaan -hanke. Lisätietoja: maarit.aho@gcfinland.fi.

Tapahtumajärjestelyjen innoittamana kirjoitin muutamia ajatuksia metsäisten tapahtumien suunnittelun tueksi. Jaan vinkit kolmeen blogikirjoitukseen. Tässä toinen osa:

Teksti ja kuvat Maarit Aho

Toinen metsäaskel järjestötoimijalle – tutustu metsään tapahtumapaikkana, koordinaattien valinta

Järjestön metsätapahtuman koordinaattien valintaan vaikuttavat monet seikat, kuten tapahtuman luonne, järjestäjän resurssit ja kohderyhmän toiveet. Metsätapahtuma voidaan järjestää esimerkiksi oman lähialueen olemassa olevien luontoreittien ympäristössä. Tietoa luontoreiteistä ja -kohteista löytyy muun muassa kuntien verkkosivuilta (luontopolut) sekä valtakunnallisilta verkkosivustoilta, kuten luontoon.fi ja retkipaikka.fi.

Hyödynnä valmiiden luontopolkujen metsäympäristöjä

Julkisten valmiiden luontoreittien etuna on mm. se, että ne soveltuvat isojenkin ryhmien liikkumiseen maaston, kulkuyhteyksien, paikoitusalueiden ja mahdollisten lisäpalveluiden näkökulmista (kota, puuwc, esteettömyys, jne.). Lisäksi reittejä ja taukopaikkoja huolletaan säännöllisesti.

Itse parhaimmat vinkit metsäkohteiden soveltuvuudesta suhteessa tapahtumatavoitteisiin olen saanut soittamalla kaupunkien liikuntapaikoista vastaaville henkilöille. Samalla on voitu sopia erityisjärjestelyistä, kuten porttien avaamisesta tapahtuman ajaksi.

Yleisen luontoreitin ympäristössä tapahtuvissa tilaisuuksissa on huomioitava kuitenkin se, että alueella liikkuu (ja pitää saada liikkua) myös muita aluetta muutoin käyttäviä.

Yksi vaihtoehto on suunnitella tilaisuus yhteistyössä yksityisen metsänomistajan kanssa

Yksityisomistuksessa olevan metsän valinta tapahtumapaikaksi mahdollistaa tarkemmin rajatun tilaisuuden järjestämisen. Käytännössä, riippumatta siitä kuka metsän omistaa, jokamiehenoikeus mahdollistaa metsäiset kokoontumiset ilman maaomistajan erillislupaa. Näin kuitenkin vain, jos tapahtumassa ei mennä piha-alueille ja metsässä liikutaan vähäistä suurempaa haittaa aiheuttamatta.

Jokamiehenoikeudet mahdollistavat luonnossa liikkumista hyvinkin laajalti

Jokamiehenoikeudet ovat samat metsänomistajasta riippumatta. Haluan kuitenkin painottaa, että jos metsätilaisuus on iso, on aina hyvä olla yhteydessä maanomistajaan tai aluetta kunnossa pitävään tahoon.

Yksityismetsiin suunnitelluissa isommissa kokoontumisissa pidän yhteydenottoa maanomistajaan ehdottoman tärkeänä tilaisuuden onnistumisen kannalta. Tällöin metsänomistajalla on tieto suunnitteilla olevasta tapahtumasta, eikä se tule hänelle yllätyksenä. Informaation jakaminen puolin ja toisin on aina hyväksi tapahtumasuunnittelussa. Mistäs sitä muuten tietää, jos metsään on tulossa samana päivänä vaikkapa hakkuukone? Pienemmät metsäiset tapaamiset vaativat vähemmän etukäteisvarmistelua. Muutaman hengen ryhmän on helpompi siirtyä toiseen kohteeseen mahdollisten paikkakohtaisten yllätysten yllättäessä.

Jokamiehenoikeus onkin melkoinen etu, joka kannattaa hyödyntää järjestötapahtumien suunnittelussa.

Miksi maksaa seinistä ja istumisesta, kun tapahtuman voi järjestää metsässä, raikkaassa metsäilmassa?

Jokamiehenoikeuksien pelisääntöjä noudattamalla, saamme nauttia luonnon tarjoamista monista erilaisista hyvinvointivaikutuksista myös tapahtumissa. Lisäksi ei ole pakollista selvittää, kenen metsissä liikumme, jos alueella liikkumista ei ole erikseen lain mukaan rajoitettu ja tapahtuma järjestetään alueella haittaa tuottamatta.

Järjestätkö tilaisuuden kunnan, valtion tai yksityisomistuksessa olevassa metsässä, etukäteissuunnittelu edesauttaa onnistuneen tilaisuuden toteuttamista

Vaihtoehtokohteisiin paikan päällä tutustuminen antaa parhaiten realistisen kuvan lopullisten metsäkoordinaattien soveltuvuudesta. Lisäksi kohteessa on hyvä käydä uudestaan ennen varsinaista tilaisuutta, esim. edeltävänä päivänä. Samalla kartoitetaan ja tarkennetaan turvallisuussuunnitelmaan tarvittavat mahdollisia turvallisuusriskejä aiheuttavat seikat. Lisätietoa turvallisuussuunnitelmamallista löytyy Tukesin sivuilta.

Tiekartta metsäkoordinaattien valinnan tueksi

Ohessa olevassa kuvassa on metsäkoordinaattien valintaan liittyviä vinkkejä tiekartan muodossa. Metsäkoordinaattien valintaan vaikuttavat alueen mahdollisuuksien ja metsien omistajatahojen suositusten lisäksi mm.

• järjestäjän omat resurssit ja mahdollisuudet
• metsän visuaalisuus, aistittavat ominaisuudet ja sopivuus teemaan
• metsän saavutettavuus ja tarvittaessa myös esteettömyys
• metsätapahtumaan liittyvät erikoisetukäteisvalmistelut ja turvallisuustekijät
• kohderyhmän erityistoiveet/-tarpeet metsäkohdetta kohtaan
• metsän ja maaston kyky vastaanottaa väkeä ilman, että alue kärsii vierailusta (luontoon mennään aina luontoa kunnioittaen, eikä alue, luonto, muut aluetta käyttävät, saa kärsiä tapahtumasta).

Oli valintasi lähimetsä tai kauempana oleva luontokohde, olet jo oikealla polulla! Haluankin haastaa kaikki Suomen yhdistysaktiivit järjestämään ainakin yhden järjestömetsätapaamisen per vuosi! Tehkää samalla tietoinen askel kohti osallistujien hyvinvointia tukevaa luontolähtöistä toimintamallia. Suomen pinta-alasta 75% on metsää. Ei siis voi sanoa, että metsäkoordinaateista olisi pulaa!

Seuraavassa blogissa pohdin metsän erityispiirteitä tapahtuman elämyksellisyyden näkökulmasta.

^{Lähteitä ja lisätietoa}

^{Maa- ja metsätalous ministeriö}

^{Turvallisuus ja kemikaalivirasto}

^{Ympäristöministeriö}

Metsävoimaa järjestötoimintaan -hankkeen päätöstilaisuus järjestetään ke 8.6.2022 klo 13-16 Seinäjoella Kyrkösjärven Järvilaavun metsäisissä maisemissa. Mukaan ovat tervetulleita kaikki Liiverin alueen järjestötoimijat!  Ilmoittautua voi isompikin porukka per järjestö! Tapahtuma on maksuton ja sen tarjoaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston rahoittama (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistys LIIVERI ry) Metsävoimaa järjestötoimintaan -hanke. Ilmoittautumislomake avautuu ohjelman varmistuttua, mutta annan jo mielelläni lisätietoja: maarit.aho@gcfinland.fi.

Tapahtumajärjestelyjen innoittamana kirjoitin muutamia ajatuksia metsäisten tapahtumien suunnittelun tueksi. Jaan vinkit kolmeen blogikirjoitukseen. Tässä ensimmäinen osa:

Teksti Maarit Aho

Ensimmäinen metsäaskel järjestötoimijalle – metsäistä tilaisuutta suunniteltaessa

Silmää miellyttävän metsän valinta on hyvä alku elämyksellistä metsätapahtumaa suunniteltaessa. Metsäisten koordinaattien lisäksi kannattaa panostaa myös ohjelmaan. Tapahtumassa ammatillisesti tuotettu ja ohjattu metsäinen harjoite nostaa (myös järjestöjen) metsätapahtumat aivan uudelle tasolle.

Hyödynnä Green Care -toimintamallia ohjelmasisällön suunnittelussa

Luontoperustaisten eli Green Care -palveluiden lähtökohtana on ensin määritellä toimintojen asiakaskohtainen hyvinvointitavoite tai -tavoitteet, jotka ovat toteutettavissa ammatillisesti ohjattuna luontoelementtejä hyödyntäen. Kuten palveluille, myös tapahtumille voi asettaa hyvinvointitavoitteita. Itse asiassa, olisi hienoa, jos metsäinen hyvinvointitavoite löytyisi kaikista järjestöjen metsätapahtumista.

Valitse teema ja tavoite, jossa metsä toimii hyvinvoinnin lähteenä – tutustu ja tutustuta metsään ja hyvinvoinnin syntymekanismeihin

Metsävoimaa järjestötoimintaan hanketilaisuuden pääteemaksi valikoitui hankkeen päätavoite: metsävoimaa järjestötoimintaan. Eli lisävirtaa järjestötoimijoille metsistä! Valitun teeman alle on sovellettavissa vaikka ja mitä hyvinvointia tukevaa ohjattua toimintaa. Eli rajaustakin pitää tehdä. Järjestötapahtumissa teeman ja tavoitteen lähtökohtana voi olla hanke, järjestön päätoiminta tai jäsenistön ja kohdeyleisön erityispiirteet ja mielenkiinnon kohteet. Teemaa ja tarvetta voi lähestyä myös järjestön arvojen kautta.

Ohjelmasisällön rajaamisessa auttaa teeman pilkkominen alateemoihin. Esim. teema metsän hyvinvointivaikutukset voidaan rajata ja tarkentaa ohjelmasisällön avulla. Tapahtumassa voidaan siten hyödyntää ja korostaa metsän hyvinvointivaikutuksista joko mielenterveyden, sosiaalisten, fysiologisten ja/tai esimerkiksi kognitiivisten vaikutusten näkökulmasta. Tavoitteena voi olla myös yleinen hyvinvoinnin tukeminen ja voimaantuminen. Tilaisuuden vaikuttavuutta lisätään määrittelemällä, miten ja miksi valittua hyvinvointitavoitetta tavoitellaan osallistujien luontoyhteyden, osallisuuden ja kokemuksellisuuden vahvistamisen kautta, ts. valitaan tavoitetta tukevat menetelmät ja harjoitteet.

Hyödynnä malleja, metsän hyvinvointivaikutuksiin perehtyneitä koulutuksen käyneitä ohjaajia sekä teemaan perehtyneitä muita asiantuntijoita

Metsäteemaan liittyvää asiantuntijuutta löytyy jo paljon. Konkreettisia nimiä ja yhteystietoja löydät mm. näistä linkeistä:

-        Metsämieli-menetelmä https://www.metsamieli.fi/Metsaemieli-ohjaajat/

-        Terveysmetsä malli https://terveysmetsa.fi/toimijat/

-        Green Care palvelutuottajia: https://www.gcfinland.fi/palveluntuottajat/palvelut/

Kannattaa kurkata! Yksi vaihtoehto on myös kouluttautua itse tai tarjota järjestön aktiiveille mahdollisuutta osallistua Green Care -aiheisiin täsmäkoulutuksiin. Lisäkoulutusmahdollisuuksia löytyy kootusti mm. Green Care Finland ry:n Koulutukset-sivujen alta.

Tavoitteellisesta luonnonhyvinvointivaikutusten valjastamisesta – Green Caresta puhuttaessa luontoyhteys määritellään ekopsykologian viitekehykseen, jossa korostuu kokonaisvaltaisuus

Moniaistinen luontokokemus vahvistaa läsnäolon kokemusta ja kokemusta olla osa luontoa. Green Care -toimintamallissa nähdään, että luontoyhteys on yhteydessä paitsi hyvinvointivaikutusten syntymiseen myös luontosuhteen ja ympäristövastuullisuuden kehittymiseen.

Metsäinen ohjattu, osallistava ja kokemuksellinen tilaisuus, jossa tavoitteena on vahvistaa osallistujien hyvinvointia metsäelementtejä aistimalla itsenäisesti ja sosiaalisesti ryhmänä, voi olla käänteentekevä kokemus myös järjestön sisäisen kehittymisen kannalta.

Peilaamalla käsiteltäviä aiheita ja annettuja kysymyksiä itsenäisesti ja yhdessä suhteessa menneeseen, nykyhetkeen ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin sekä olemalla läsnä tässä ja nyt, avaa usein täysin uusia ovia ja ulottuvuuksia yksilö- ja ryhmätasolla.

On myös hyvä innovoida, kehittää ja testata välillä jotain aivan uutta. Uutta voi luoda mm. valmiita malleja ja eri työotteita yhdistelemällä. Esimerkkeinä tällaisista yhdistelmistä ovat metsä + taide, metsä + voimauttava valokuvaus, metsä + jooga, metsä + traumainformoitu työote, metsä + toipumisorientaatio, jne.

Metsiin liittyvät hyvinvoinnin syntymekanismit, valittu menetelmä, harjoite ja vetäjien asiantuntijuus sekä ohjausosaaminen ovat osa onnistunutta metsätapahtumaa

Hyvää taustatietoa metsiin liittyvistä hyvinvointitutkimuksista ja hyvinvoinnin syntymekanismeista on jo mukavasti saatavilla. Esimerkiksi metsäkylpyyn (forest bathing, shinrin-yoku) liittyvissä tutkimuksissa on löydetty fysiologisia hyvinvointivaikutuksia: metsä jo ympäristönä aktivoi kehon rentoutumista, verenpaine ja sydämensyke tasoittuu, stressihormonien määrä laskee, jne. Lisäksi metsillä on pyykkisiä, mielenterveyteen vaikuttavia hyvinvointivaikutuksia, kuten negatiiviset tunteet vähenevät ja positiiviset tunteet lisääntyvät. Lähteitä löytyy mm. aiemmista Metsävoimaa-blogikirjoituksista.

Perehdyit aiheeseen joko itse tai hyödynnät ohjelmajärjestelyissä muiden asiantuntijuutta, muista oleellinen: metsätilaisuuksiin kannattaa aina sisällyttää myös tavoitteellisesti ohjattuja osallistavia hyvinvointia tukevia kokemuksia. Metsätapaaminen voi siis olla jotain muutakin kuin retkieväistä nauttimista. Metsäiset kokoontumiset ovat mahdollisuus tarjota, tuottaa ja sanoittaa metsäevästä myös mielelle ja keholle, ja tuottaa siten lisäarvoa järjestötoimintaan.

Seuraavassa blogitekstissä nostan esille toisen metsäaskeleen – tulossa pohdintaa metsäkoordinaattien valinnan mahdollisuuksista. Lisätietoa hankkeesta: gcfinland.fi/metsävoimaa

Hyviä uutisia! Hankealueen koronatilanteen akuutista tilanteesta johtuen haimme ja saimme rahoittajalta jatkoaikaa 7/2022 saakka. Iloksemme voimme siksi siirtää hankkeen päätösmetsätapaamisen kesäkuun alkuun. Tarkka päivämäärä ja paikka vahvistuu ohjelmavahvistusten myötä.

Ohjelmassa alustavasti tarjolla erilaisia vaihtoehtoja kokea metsää ohjatusti ja verkostoitumista hankealueen muiden järjestötoimijoiden kanssa kahvitarjoilun ohessa, ja tietysti kaikki tämä tapahtuu metsässä!

Kiinnostuitko, ja haluat ilmoittautua tai vaikuttaa aikaan ja paikkaan? Ota yhteyttä Maaritiin: Maarit Aho, puh. 050 536 1199, maarit.aho@gcfinland.fi

Teksti Maarit Aho

Metsävoimaa järjestötoimintaan – esimerkkinä Small Woods Wales

Yksi Metsävoimaa järjestötoimintaan -hankkeen tavoitteista on ollut tutustua Walesissa toimivan Coed Lleol Small Woods Wales järjestön toimintaan. Olemmekin päässeet mm. virtuaaliopintomatkalle järjestön metsäkohteeseen sekä jakaneet tietoa ja kokemuksia verkkotapaamisten merkeissä.

Rajojen yli kurkistus kannattaa

Päällimmäisenä tiedonvaihdosta on jäänyt mieleen Small Woods järjestön toimijoihin juurtunut aito innostus luontolähtöistä toimintaa kohtaan. Lisäksi järjestö ei ole jämähtänyt paikoilleen. Small Woodsin kasvun yksi taustatekijöistä on paitsi aktiivinen hanketoiminta, myös toimintojen suunnitelmallisuus ideoinnista toteutuksen seurantaan.

Small Woods on hyvä esimerkki siitä, mitä luontoperustaisten toimintojen vaikuttavuuden seuraaminen antaa järjestötoiminnalle. Vaikuttavuuden seuraaminen antaa mm. yksilöityä taustatietoa

• valittujen metsätoimintojen vaikutuksesta osallistuneiden mielelle ja keholle
• luontokohtaamisten sosiaalisen kanssakäymisen merkityksestä
• ideoita luontokohteinen ja toimintojen valintaan
• toiminnan tavoitteelliseen kehittämiseen, esim. hankehakemusten ja saadun rahoituksen myötä.

Covid lisäsi Small Woodsin asiakkaita

Small Woods pyrkii keräämään kaikilta luontoperustaisiin toimintoihin osallistuvilta palautetta toimintojen vaikuttavuudesta ja mielekkyydestä.

Yksi mieleenpainuva tulos itselle oli se, että pandemian aikana Small Woodsin asiakasmäärä kasvoi. Lisäksi asiakkaiksi tuli aivan uusia ryhmiä. Covidin ja uusien kohdennettujen toimintamallimuutosten myötä järjestö pystyi aktivoimaan toimintaan mukaan sellaisia henkilöitä, joita aiemmin ei oltu saatu lähtemään mukaan. Jotain hyvää siis myös koronasta.
 

Juuret luontoarvoissa – tulevaisuuden tuomissa mahdollisuuksissa on vain mielikuvitus rajana

Wales on luontotyypiltään hyvin erilainen verrattuna Suomeen. Käsitys metsästä saattaa myös olla erilainen, mutta tämä ei olekaan oleellista. Small Woodsin lähtökohtana on alusta alkaen ollut oman toiminta-alueen olemassa olevasta metsäympäristöstä ja sen monimuotoisuudesta huolehtiminen. Järjestön saama perusrahoituskin liittyy tähän.

Alkuperäisen ydintoiminnan oheen on kuitenkin ajan ja lukuisten hankkeiden myötä jalostunut yhä enemmän toimintoja, joiden tavoitteena on paitsi luonnon, myös ihmisten hyvinvoinnin lisääminen luontoperustaisesti. Small Woods on mukana kehittämässä mm. oman alueensa

• luontoperustaisten toimintojen saavutettavuutta
• luontolähtöisten toimijoiden koulutusta sekä
• Iso-Britannian mallia lääkärien määräämistä luontoperustaisista sosiaalista resepteistä.

Small Woodsin arvoista ja toimintaperiaatteista onkin hyvä ottaa oppia myös meille Suomeen.

Luonnon hyvinvointia yhdessä tukemalla ja suojelemalla, huomaamaamme myös tukevamme omaa ja yhteisömme hyvinvointia – syvältä sisimmästämme uloimpiin ihohuokosiin saakka. Järjestöjen metsätoiminnot ja niiden vaikuttavuus voivat vaihdella, mutta lähtökohtana on aina yhteys yhteiseen tekemisen alueellisesti, yhteisöllisesti ja yksilöllisesti metsässä.

Hanke järjestää vielä yhden metsätilaisuuden 2022. Haluatko vaikuttaa ajankohtaan, sisältöön tai paikkaan, ota yhteyttä Maaritiin: puh. 050 536 1199, maarit.aho@gcfinland.fi.

Teksti ja kuvat Maarit Aho

Metsävoimaa järjestötoimintaan – lataa voimavara-akkusi metsäisten harjoitevinkkien avulla

Metsävoimaa järjestötoimintaan -hanke jatkuu. Helmikuulle suunnitellun metsäisen hanketilaisuuden järjestämisajankohtaa joudutaan kuitenkin siirtämään hankealueella olevien kokoontumisrajoitusten takia. Mutta, ei anneta niiden haitata. Tässä muutama kokeilemisen arvoinen vinkki voimavara-akun lataamiseen metsäisten luontoelementtien avulla.

Metsävoimaa 5 minuutin päässä: pikalataus

Avaa YouTube. YouTubesta löytyy paljon erilaisia luontovideoita, myös eri vuodenajoille tehtyjä metsäisiä videoklippejä. Kirjoita hakukenttään metsän ääniä. Valitse ensimmäisenä näkyville tulleista vaihtoehdoista itseäsi eniten houkuttelevin video. Älä käytä valintaan viittä minuuttia kauempaa. Klikkaa video päälle, ota hyvä asento ja keskity kuuntelemaan ja katselemaan. Lepuuta samalla silmiä, kehoa ja mieltä.

Metsäisiä videoita voi hyödyntää myös osana järjestöjen verkkotapaamisia. Muille jaettavat videot on hyvä esikatsella ennen jakoa. Voit myös miettiä muutaman videoon liittyvän keskustelua avaavan kysymyksen, esim. pyytää kommentoimaan videon laatua ja toimivuutta voimavaralähteenä tai kysyä, mitä ajatuksia maisemat ja äänet synnyttivät? Vaikuttiko luontoäänien kuuntelu olotilaan, miten? Minkä arvosanan annoitte juuri tuolle kyseiselle videolle.

Metsävoimaa 30 minuutin päässä: helppoa

Suomessa luonto on onneksi meitä jokaista lähellä. Katso ikkunasta ulos. Näetkö metsää, puistoa tai yksittäisiä puita. Pue päällesi noin tunnin mittaiseen ulkoiluun sopiva vaatetus. Lähde ulos. Sulje ovi, pysähdy ovelle katse lähimpään metsään, puistoalueeseen tai puuhun päin. Hengitä syvään. Lähde kävelemään kohti puita. Tee ympyrälenkki. Mieti jokaisen puun kohdalla yksi hyvä asia, joka saa/saisi sinut hyvälle tuulelle juuri nyt.

Toteuta yksi ajatuksistasi kotiin päästyäsi. Esim. juo tee-/kahvikuppi katsellen ulos ikkunasta, soita läheiselle/hyvälle ystävälle mitä kuuluu soitto, jne. Hyvää mieltä tuottavien ajatusten kannattaa olla helposti toteutettavia. Jos mieltäsi painaa isompi asia, pilko se osatoiveisiin, jotka ovat helpommin saavutettavissa.

Metsävoimaa parin tunnin päässä: pitkäkestoiseen voimavaralataamiseen

Valitse lähialueesi luonnossa kulkeva metsäinen polku, johon pääset joko kävellen tai pyöräillen. Pue päällesi muutaman tunnin ulkoiluun sopiva vaatetus. Lähde matkaan. Luontopolulle saavuttuasi, kulje puiden lomassa rauhallista vauhtia. Kuuntele, kuuluuko linnun ääniä? Tuoksuttele kuusen-/männynoksia. Etsi polun lomasta mieluisa pysähtymispaikka. Hahmota metsämaisemaa mielikuvituskehyksen avulla. Voit käyttää apuna myös puhelimen kameraa. Mitä näet? Millainen luontomaisema herättää sinussa eniten myönteisiä tunnetiloja? Millaisessa ympäristössä (metsätyypissä) koet eniten voimaantumista?

Pyri tekemään metsäpolkukävely säännöllisesti. Ei ole väliä, miten saavut mielipolullesi tai mitä teet siellä. Jokainen päivä on erilainen, välillä tarvitsemme ’aivot narikassa’ kävelyä, välillä aktivoivia harjoitteita. Oleellista on, että kuljet metsäpolun säännöllisesti; vuodenajasta, kelistä, kiireen tunnusta riippumatta.

Voimavaran lataaminen metsässä yksin ja yhdessä muiden kanssa edistää monipuolisesti hyvinvointia. Se, millainen lataustarve on ja miten erilaiset latauspaikat toimivat on yksilöllistä. Kokeileminen ja oma soveltaminen kannattaa tässäkin asiassa!

Tämän päivän ensimmäinen oma metsävoimavaralataushetkeni tapahtui välipalalla, tekemällä rahkaa itselle ja lapsille pakkasesta sulatetuista lakoista ja mustikoista. Mitkä värit ja tuoksut! Vei ajatukset samantien suoraan suon laidalle, käppyräisten mäntyjen juurelle.

Metsävoimaista vuoden alkua 2022! Hanke järjestää vielä yhden metsätilaisuuden 2022. Haluatko vaikuttaa ajankohtaan, sisältöön tai paikkaan, ota yhteyttä Maaritiin: puh. 050 536 1199, maarit.aho@gcfinland.fi.

Metsävoimaa järjestötoimintaan -hanke kiittää kaikkia hankkeessa mukana olleita kuluneesta vuodesta!

Helmikuussa 2022 on vielä yksi metsäinen hanketilaisuus. Vielä voit vaikuttaa ajankohtaan, paikkaan ja sisältöön: ota yhteyttä Maaritiin: puh. 050 536 1199, maarit.aho@gcfinland.fi

Teksti ja kuvat Maarit Aho

Täydennyskoulutuksen avulla lisätietoa ja laatua luontoperustaisten toimintojen ohjaamiseen yhdistystoiminnassa

Meidän kaikkien on hyvä muistaa, että kaikkea ei tarvitse osata, tietää tai suunnitella alusta alkaen itse. Valmiiden vapaasti hyödynnettävien toimintamallien käyttö on enemmän kuin sallittua myös Green Care - ja järjestötoiminnassa.

Metsävoimaa järjestötoimintaan -hankkeessa järjestetään marraskuussa vielä yksi Teams-tilaisuus, jonka aiheena on luontoperustaisten toimintojen laatu ja täydennyskoulutusmahdollisuudet. Tarjolla on tietoa siitä, mistä hankkia lisäkoulutusta, jos haluat syventää omaa osaamistasi ja lisätä järjestösi metsätoimintojen vaikuttavuutta!

Mini verkkoseminaarissa kuulemme hankeyhteistyökumppanin Small Woods Walesin Amie Andrewsin esittelemänä Walesin kurssimahdollisuuksista ja vastaavasti omassa puheenvuorossani avaan Suomen kouluttautumismahdollisuuksista sekä luontoperustaisten toimintojen laatutekijöitä LuontoHoivan ja LuontoVoiman laatumerkkijärjestelmän avulla.

Lisätieto antaa aina uutta näkökulmaa omaan toimintaan sekä mahdollistaa ihan uusia oivalluksia

Erilaiset lyhyet ja laajemmat koulutuskokonaisuudet sisältävät usein silmiä avaavia ryhmätehtäviä, mutta myös omaan toimintaan kohdennettuja täsmä tehtäviä. Olemassa olevan ja uuden tiedon yhdistäminen käytäntöön on myös Green Care -toiminnan ydintä.

Luonnon hyvinvointivaikutuksia käsittelevän tutkimustiedon lisääntyessä käytännön harjoitteisiin (interventioihin) saadaan jatkuvasti lisää syvyyttä. Samalla avautuu, miksi tämä luontoperustainen toiminto kannattaa valita juuri omalle kohderyhmälle, ja miten vaikuttavuutta pystytään vahvistamaan oman ohjausosaamisen avulla.

Lisäkoulutusta on hyvä lähestyä aina ensisijaisesti oman mielenkiinnon kautta

Hyvä lähtökohta täydennyskoulutukseen on miettiä, mikä luontoperustaisista toimintamuodoista menetelmätietoineen ja harjoitteineen kiinnostaa juuri minua? Olenko kiinnostunut metsiin tai vesistöihin liittyvistä toiminnoista, puutarhatoiminnoista, maatilatoiminnoista tai eläin-ihminen työparina työskentelystä? Rajaamalla täydennyskoulutus omakohtaiseen kiinnostukseen mahdollistaa ja tukee myös itselle mielekästä oppimista.

Ei oppi ojaan kaada – eikä haittaa vaikka kaataakin

Vaikka sanonta kuuluukin, että ei oppi ojaan kaada, niin kyllä se voi välillä kaataakin. Täydennyskoulutuksenkin osalta oman polun löytäminen on hyvästä. Ja vaikka välillä kaatuu, sekin on hyvä nähdä mahdollisuutena, silllä "kaatuminen” ei ole aina pahasta. 

Metsäojan pientareella maatessa, heinänkortta pureskellessa, puiden latvoja katsellessa, mieli usein avautuu ja asiat sekä tavoitteen arvoiset asiat kirkastuvat. Kokeilemisen arvoista sekin!

Tule kirkastamaan omia ajatuksiasi ja kuulemaan Walesin ja Suomen luontoperustaisista koulutusmahdollisuuksista 30.11.2021 klo 11.30-13! Tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Metsävoimaa järjestötoimintaan -hankkeen kohderyhmälle.

Lisätietoa löydät täältä: Metsävoimaa tilaisuudet.

Teksti ja kuvat Maarit Aho

Happea keholle ja mielelle metsästä

On monta asiaa, joita ilman emme pysty elämään. Happi ja hengittäminen on yksi näistä. On myös väliä, missä ja miten hengitämme. Itselle mieluisin paikka hengittämiseen on kuusivanhusten kanssa vihreän paksun ja pehmoisen sammalpeitteen päällä. Toinen ehdoton suosikkini on suon laidalla, lammen äärellä, aamu-usvan vesipisaroiden kutitellessa kasvoja.

Usein kuitenkin unohdamme hengittämisen lisäarvon terveyttä edistävänä tekijänä, ennen kuin vastaan tulee tilanne, jolloin hengittäminen on vaikeaa tai jopa mahdotonta esim. allergisen reaktion tai sairauden takia. Myös ympäristö, jossa on paljon pienhiukkasia, kuten katupölyä voi vaikeuttaa hengittämistä. Lisäksi äkillinen voimakas fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen stressireaktio voi myös hankaloittaa hengittämistä, hyvinkin voimakkaasti.

Hengittämisen merkitystä hyvinvointiimme onkin syytä pohtia myös terveyttä edistävästä näkökulmasta. Keho ja aivot kiittävät, kun mahdollistat raikkaan puhtaan hapen kulkeutumisen kehoosi esim. hengittämällä metsäilmaa.

Hengittäminen on osa hyvinvointiamme – kokeile metsäjoogaa tai ihan perus syvää sisään- ja uloshengitystä metsässä istuen muutaman minuutin ajan säännöllisesti

Metsävoimaa järjestötoimintaan -hankkeessa nostetaan esille erilaisia metsäympäristöihin liittyviä harjoitteita, joita voi kokeilla sekä omatoimisesti että isommalla porukalla yhdessä ohjattuna. Metsäjooga on yksi helposti lähestyttävä malli, jota voi hyödyntää hyvinvoinnin edistäjänä esim. metsäisissä järjestökokoontumisissa.

Metsäjoogasta löytyy myös kirjoja, joita voi lainata kirjastosta tai voit myös tutustua aiheesta tehtyihin tutkimuksiin, mm. Haapala (2017) tutki lopputyössään ohjattuja metsäjoogakokemuksia. Tutkimus osoitti, että metsäjoogan säännöllisyys vahvisti osallistuneiden hyvinvointivaikutuksia vähentäen mm. lihasjännitystä ja stressiä, paransi unen laatua ja helpotti hengittämistä.

Metsäjoogassa luonto ei ole vain toimintaympäristö vaan olennainen osa kehon ja mielen hallintaa

Metsäjoogassa keho, mieli ja luontoyhteys ovat läsnä ja yhteydessä toisiinsa hengittämisen, rauhallisten hallittujen liikkeiden ja kehoaistimusten avulla. Vinkkejä erilaisista harjoitteista löytyy mm. YouTubesta, kuten Hyvinkään kaupungin metsäjooga ohjeet. Ja kyllä, osa liikkeistä voi vaikuttaa vaativilta ja todella kummallisilta, mutta kannattaa silti testata. Moni itselle outo asento voi avata hengittämisesi uudelle tasolle.

On myös hyvä muistaa, että kuten kaikessa luontoperustaisessa (Green Care) toiminnassa, myös metsäjoogassa ajatuksena ei ole suorittaminen, vaan lempeä läsnäolo oman mielen ja kehon kautta luontoa samalla aistien.

Metsässä hengittämällä saat bonuksena puhdasta kasvien ja puiden puhdistamaa ilmaa sekä fytonsideja eli puista ja kasveista haihtuvia elimistölle hyödyllisiä öljyjä. Toisin sanoen elimistön hyödyllisten mikrobien määrä lisääntyy ja aivot kiittävät, kun aivoja vahingoittava stressistä kertova kortisolimäärä vähenee. Metsässä on myös vähemmän keuhkojen kapasiteettia ja verisuonten joustavuutta vähentäviä pienhiukkasia. (Piippo, S. 2017). Aivot suorastaan virkistyvät metsässä.

Kokeile, missä Sinun on hyvä hengittää?

Kiinnostuitko metsän hyvinvointivaikutuksista ja olet Leader Liiverin alueen järjestötoimija, osallistu hankkeen tarjoamiin tapaamisiin!

Marraskuun Metsävoimaa-tilaisuudet:

• 5.11. klo 14-14.30 Livelähetys: Tutustu Small Woods Walesin toimintaan! Small Woods Wales esittelee toimintojaan livelähetyksellä.
• 11.11. klo 12-13.30 Tervetuloa kuulemaan vinkkejä, miten tarjota metsätoimintoja myös virtuaalisesti! Small Woods Wales kertoo, miten pandemia-aika kehitti heidän metsätoimintojensa virtuaalisuutta. Lisäksi tarjolla Suomen esimerkkejä; miten luontoavusteista ryhmäterapiaa tuotettiin LuoVi-tutkimuksessa etätoteutuksella & Naturest Oy:n palvelut ennen ja jälkeen koronan. Small Woods Walesin Amie Andrews & Jody James esittelevät metsäisiä verkkotoimintoja / malleja, ja kertovat miten järjestön toimintaa on jatkettu pandemia-aikana. Mukana myös suomalaisia verkkotoimintaesittelyitä. Kirsi Salonen Psykologipalvelut Hyvän MielenTila, Jane-Veera Paakkolanvaara Psykologipalvelu Verso ja Rita Porkka Naturest Oy
• 30.11. klo 11.30-13 Luontoperustaisten toimintojen koulutuksesta ja laatutekijöistä. Small Woods Wales esittelee koulutuksia ja vastaavasti tarjolla myös tietoa Suomessa tarjottavista luontoperustaisista koulutusmahdollisuuksista ja Green Care -laatumerkeistä.

Tilaisuudet on suunnattu Metsävoimaa järjestötoimintaan -hankkeen kohderyhmälle Seinäjoki-Ilmajoki-Jalasjärvi alueen yleishyödyllistä toimintaa tuottaville järjestötoimijoille. Lisätietoa: https://www.gcfinland.fi/kehittaminen/hankkeiden-omat-sivut/metsavoimaa-jarjestotoimintaan/metsavoimaa-tilaisuudet/

Lähteitä ja lisätietoa aiheesta

^{Haapala, M. 2017. Metsärentoutuksen hyvinvointivaikutukset. Laurea ammattikorkeakoulu. Saatavilla: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017110616607}

^{Piippo, S. 2017. Elinvoimaa puista. Terveyttä mielelle ja keholle. Minerva Kustannus Oy.}

^{Yle Luonto. Astu kannolle, istu rungolle, kurota kohti kuusen latvaa – metsäjooga vapauttaa kehon ja mielen. Saatavilla: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/09/28/astu-kannolle-istu-rungolle-kurota-kohti-kuusen-latvaa-metsajooga-vapauttaa}

Teksti ja kuvat Maarit Aho

Luontoreitin esteettömyys ja luontoyhteyden saavutettavuus ovat kaksi eri asiaa

Oletko koskaan kulkenut esteettömiä luontoreittejä, miettien samalla tarjoaako kyseessä oleva reitti luontoyhteyden saavuttamiseen liittyviä aistikokemuksia, vai onko reitti tehty vain helppokulkuiseksi; viis veisaten luontoelementtien koskettamisesta, tuoksuttelusta ja ympäristön monipuolisuudesta?

Itse tein tällaisen arviointikierroksen kartoittaessani Metsävoimaa järjestötoimintaan hankealueen esteettömäksi luokiteltuja reittejä. Kävelin alueet läpi pisteyttäen seuraavat asiat

1) reitille saapuminen (tapahtumajärjestäjänä arvion erityisesti tarvittavien opastusohjeiden määrää ja vaikeusastetta, paikoitusalueiden läheisyyttä ja helppoa siirtymistä paikotusalueelta suoraan reitille),

2) reitin esteettömyys (eri näkökulmista)

3) luontoyhteyskokemuksen saavutettavuus (kulkureitin ympäristön esteettömyys, luontoelementtien saavutettavuus).

Ajatus esteettömistä ja saavutettavista metsäkokemuksista nousi esille tehdessäni soittokierrosta hankealueen järjestösektorille. Päässäni välähti, että vaikka lähistöltä löytyy esteettömiä luontoreittejä, ei se välttämättä takaa reittiä kulkeville luontoyhteyden tuntua ja luontoyhteyskokemusta.

Älä ymmärrä väärin, hyvä, että reittejä rakennetaan. Toivoisin kuitenkin, että reitistöjä rakennettaessa ja myöhemmin myös yllä pidettäessä muistettaisiin reitin lähiympäristö ja sen tarjoama kokemuksellinen luonnon aistiminen – myös esteettömästi.

Se, että pystyy koskettamaan puuta, tuoksuttelemaan varpuja, kuuntelemaan linnun laulua ja luonnon ääniä esim. reitin yhteyteen tehdyissä esteettömissä pisteissä on tärkeää erilaisten luontoaistimusten kannalta.

Ei siis riitä, että tehdään reitti, joka kulkee pisteestä A pisteeseen B, mutta matkalla kulkeminen, luonnon havainnointi ja ympäristön tarjoama kokemuksellisuus reitin varrella unohdetaan. Tässäkin pätee sanonta, ei se päämäärä vaan myös se matka.

Arviointikierrosta tehdessäni huomasin, että kaikissa kohteissa oli omat hyvät, mutta myös heikot puolensa. Tällä kertaa hankkeen seuraavan 6.10. klo 12-14.30 järjestettävän metsäkokoontumisen kohteeksi valikoitui Ilmajoella oleva Korpisaaren esteetön lähiliikuntareitti. Tämä siitä syystä, että ohjatun luontoyhteyden luominen vaikutti parhaiten saavutettavalta ja käsin kosketettavalta Korpisaaren reitin laavun ympäristön alueella. Mielenkiinnolla odotan osallistujien kokemuksia kohteesta ja harjoitteista.

Luontoyhteyttä voi aktivoida omatoimisesti ja ohjattuna mm. Mestsämieli-menetelmää hyödyntäen

Metsävoimaa järjestötoimintaan -hankkeessa panostamme myös erityisesti erilaisten metsään liittyvien luontoyhteysohjausmallien esittelemiseen. Tällä kertaa nostamme esille Sirpa Arvosen luoman Metsämieli-menetelmän, joka on ehkä yksi Suomen tunnetuimmista luontoon liittyvistä harjoitekokonaisuuksista. Suomessa on jo runsas joukko koulutuksen käyneitä Metsämieli-ohjaajia ja -vetäjiä.

Lokakuun metsätapaamisessa ohjaajana toimii Virpi Ruismäki Tmi Virpi Ruismäki-Perheenkasvu, terveydenhuollon koulutus (terveydenhoitaja-kätilö), Metsämieli-vetäjä, Lasten- ja nuorten tunnetaito-ohjaaja, naurujoogaohjaaja, Baby Balance vauvahieroja, perheiden ja vanhemmuuden ammattilainen. Virpi ohjaa osallistujia Metsämieli-harjoitteiden avulla kohti luonnon ja metsän aistimista erilaisin tavoin. Tavoitteena on tulla tietoiseksi luontoyhteyden voimasta ja voimaantua tästä yhteydestä.

Suosittelen kaikkia menetelmästä kiinnostuneita tutustumaan Sirpa Arvosen Metsämieli-kirjoihin, joita on yhteensä kolme kappaletta. Kirjoissa esitellään yli 150 erilaista luonnossa tehtävää harjoitusta.

Erityisesti Arvosen kirjoista jäi mieleeni lause ”parhaiten voivat he, jotka sallivat itselleen sekä positiiviset että negatiiviset tunteet”.

Metsämieli-menetelmässä ajatuksena on aktivoida metakognitiivisia taitoja; tiedonkäsittelyä ja oppimista havainnoimalla ja tunnistamalla oman mielen liikkeitä. Arvonen kuitenkin painottaa, että oleellista on oman mielen vapaa vaeltelu ja hyväksyvä läsnäolo itsensä kanssa. Tätä voi harjoitella esim. voimavarapolku-harjoitteen avulla. Oman voimavarapolun voi suunnitella joko itse tai ohjattuna.

Polulla olevissa etapeissa harjoitteen tekijä valitsee mm. merkityksellisen maiseman sekä pohtii erilaisten luontoelementtien äärellä omia vahvuuksia, suhteitaan, tavoitteitaan ja itselle myönteisiä ja virtaa antavia asioita. Harjoitteen aikana tiedostetaan omia ajatuksia, kuunnellaan niitä ja pohditaan, mikä on tärkeää ja mikä ei – sanoitetaan omia ajatuksia, tunteita ja hyväksyvässä läsnäolossa itsensä kanssa.

Tervetuloa seuraavaan hanketilaisuuteen esteettömästi

Ajatuksieni siivittämänä haluan toivottaa kaikki Leader Liiverin alueella järjestötoiminnassa mukana olevat ja vähänkin metsän ja luonnon hyvinvointivaikutuksista kiinnostuneet ilmoittautumaan Ilmajoella 6.10. klo 12-14.30 järjestettävään Metsävoimaa järjestötoimintaan -tilaisuuteen. Ilmoittautumisaikaa on 4.10. saakka. Tilaisuus on maksuton ja esteetön ja tavoite on, että myös saavutettava luontoyhteyden näkökulmasta. Lisätietoa tapahtumasta löytyy täältä: https://www.gcfinland.fi/kehittaminen/hankkeiden-omat-sivut/metsavoimaa-jarjestotoimintaan/metsavoimaa-tilaisuudet/

Lähteitä ja lisätietoa aiheesta

^{Arvonen, Sirpa. 2014. Metsämieli – luonnollinen menetelmä mielentaitoihin.}

^{Arvonen, Sirpa. 2015. Metsämieli – Kehon ja mielen kuntosali}

^{Arvonen, Sirpa. 2018. Metsämieli- kehon ja mielen maastokirja}

Teksti Maarit Aho

Leader Liiverin ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittama Metsävoimaa järjestötoimintaan -hanke starttasi elokuussa ensimmäisellä metsäkokoontumisella. Paikalle saapui reilun tusinan verran Leader Liiverin alueen järjestöissä mukana olevia toimijoita. Pari tuntia kestäneen ohjauksen tavoitteena oli antaa osallistujille konkreettinen kokemus erilaisista harjoitemahdollisuuksista metsäympäristössä. Päivän ohjasi Luontoisen yrittäjä Taina Kaura, embodied joogaopettaja ja luontoyhteysohjaaja. Lisäksi tilaisuutta striimattiin Walesiin Small Woods järjestölle.

Kurkista tästä, millaisessa maastossa olimme: video.

Valitse metsäkohde huolella!

Videolla näkyvä metsäkohde valikoitui mm. maisemaltaan Simkin ym. (2021) julkaisemaan tutkimusartikkeliin pohjautuen. Visuaalinen maisema (vanhempi metsä, mm. isoja puita) olikin upea. Lisäksi kohdevalintaan vaikuttivat maaston helppokulkuisuus ja lyhyt kävelymatka vaikkakin tällä kertaa emme pyrkineet täyteen esteettömyyteen.

Itsestä kuitenkin tuntui, että lyhyen välimatkan takia äänimaiseman osalta jäi parannettavaa suhteessa seuraavan metsäkohteen valintaan. Lähellä olleesta tiestä kantautui yllättävän paljon auton ääniä – mutta tämäkin oli oma kokemukseni. Koemme asioita eri lailla, ja se omakohtainen kokemus ja aistiminen sekä uusien ideoiden poimiminen omaan järjestötoimintaan olikin yksi päivän tavoitteista.

Kokonaisuutena tapahtuma onnistui järjestäjän roolista katsottuna hyvin. Edellispäivän kova ukkonen oli siirtynyt toisaalle ja tapahtuma-aikana satoi vain pientä tihkusadetta ja sitäkin hyvin vähän. Sateinen metsä on kyllä upea! On kuitenkin hyvä muistaa, että kun paikalla kutsutaan vieraita, on hyvä pyrkiä jollain tapaa varmistamaan, että vieraat osaavat varautua säähän sopivalla varustuksella.  

Läpimärkänä metsäkokemus ei voi olla miellyttävä ja hyvinvointia tukeva. Sadetta pitävällä vaatetuksella ja kengillä metsäkokemus on hyvinkin mieleenpainuva ja hieno kokemus! Päivän ns. kuuma peruna oli ehdottomasti kuitenkin tilaisuuden turvallisuus ja erityisesti koronaan liittyvä ennakointi ja varautuminen, josta myös tämän Metsävoimaa-blogin loppu osassa.

Luontoyhteyttä ja läsnäoloa – aistimista ja juurtumista tähän hetkeen

Päivän teeman mukaisesti Taina ohjasi osallistujat alkuinfon ja kohteeseen kävelyn jälkeen suuntaamaan ajatukset oman kehon eri aistituntemuksiin (tunto, kuulu, haju, maku, näkö). Menetelminä olivat luontoyhteys- ja läsnäoloharjoitteet. Harjoitteissa sai joko istua, seistä tai maata. Mikä vain tuntui itsestä luonnolliselta ja omimmalta juuri siinä hetkessä ja ympäristössä. Harjoitteiden aikana aistittiin myös maan vetovoimaa sekä kokeiltiin, miten lempeä liikkuminen vaikuttaa kehon aistikokemuksiin. Ohjauksen avulla mieli ja keho pyrittiin juurruttamaan juuri tähän hetkeen ja paikkaan – kokemaan yhteyttä ympäröivään luontoon ja sen tuottamiin aistikokemuksiin.

Ohjausosuuden päätyttyä kahvitukseen sai jokainen halukas kertoa omia havaintojaan harjoitteiden vaikutuksista. Mm. läsnäolon ja maadoittamisen merkitys hyvinvoinnin näkökulmasta nousi esille.

Kenellepä ei olisi arjen puskiessa päälle tuttua ajatusten harhailu menneissä tai tulevissa asioissa. Ajatusten kasautuminen on myös mieltä kuormittavaa, etenkin jos taustalla on haastavia ja stressaavia asioita.

Eräs osallistujista kertoi, että kokemus oli hänelle moniulotteinen ”ensin oli tunne, että haluan vain maata ja olla. Hetken päästä tulikin tunne, että virkistyin ja tuli kova halu nousta ja lähteä liikkeelle ”.

Rauhallinen metsäkävely tekee jo mielellemme hyvää

Tutkimuksissa on huomattu, että pelkästään metsämaiseman katselu ja metsäkävelyt vaikuttavat meihin positiivisesti, mm. jännittyneisyyden vähentymisenä ja tunnetilojen rauhoittumisena. Lisäksi pelkästään liikkumisella ja kävelyllä on osoitettu olevan myönteistä psykologista vaikutusta kävely-ympäristöstä huolimatta. Nämä nostetaan esille myös tuoreessa tutkimuksessa, jossa pyrittiin selvittämään, mikä osuus hyvinvointivaikutuksista syntyy kävelystä ja mikä kävely-ympäristön maisemasta. Kobayashin ym. (2020) tutkimuksessa metsäympäristössä kävely vahvisti kävelyn mielialaan liittyviä hyvinvointivaikutuksia erityisesti elinvoimaisuuden lisääntymisenä, ts. tarmon ja voimaantumisen lisääntyminen liittyi oleellisesti metsässä kävelemiseen.

Erilaisten ohjattujen toimintojen avulla voidaan kuitenkin monipuolistaa ja syventää kokemusta. Meillä Huhtalan mäntymetsässä vietetyn päivän teemana olivatkin ammattilaisen ohjaamat läsnäolon ja luontoyhteyden harjoitteet. Ohjattuna löydämme usein itsestämme ja ympäristöstämme aivan uusia näkökulmia. Itsenäisesti ja ryhmässä ohjattuna vahvistuu myös tieto siitä, että olemme jokainen erilaisia ja koemme, tunnemme ja aistimme ympäristöä ja ohjattua toimintaa hyvinkin eri lailla.

Oli hienoa kuulla osallistujien kokemuksia! Green Care -toiminnan näkökulmasta ohjauksen ja vastuullisuuden merkitys on hyvinkin tärkeää, erityisesti kun tavoitellaan toiminnalle ja kohderyhmälle asetettuja hyvinvointitavoitteita.

Oletko miettinyt, miten järjestää turvallinen metsätapahtuma?

Järjestävänä tahona ensisijainen lähtökohta on aina turvallisuus – oli pandemiaa tai ei. Hyvä pohja tilaisuuden riskikartoitukseen ja analysointiin löytyy Tukesin sivuilta (https://tukes.fi/tuotteet-ja-palvelut/kuluttajille-tarjottavat-palvelut/palveluntarjoajan-velvollisuudet/turvallisuusasiakirja). Linkistä löytyy mm. valmis Word-pohja ja yleinen riskilistaus, jonka avulla voit määritellä ne omaa tilaisuutta koskevat riskitekijät. Turvallisuutta miettiessä ajatuksena on aina ennakoida/poistaa mahdolliset vaaratekijät etukäteen, mutta toisaalta myös miettiä valmiit selkeät toimintaohjeet vaaratilanteiden ja tapaturmien sattuessa.

Luontotapahtumia järjestettäessä on aina tutustuttava kohteeseen etukäteen. Osallistujia tulee myös ohjeistaa ennen ja tapahtuman aikana myös turvallisuusasioista, esim. varautumaan luontoon ja säähän sopivalla vaatetuksella ja jalkineilla sekä huomioimaan juuri tässä maastossa olevat erityispiirteet esim. liikkumisen suhteen. Oma vesipullokin on hyvä olla mukana säällä kuin säällä.

Pandemia-aika tuo turvallisuusriskikartoituksiin uusia sävyjä

Koronatilanteen edelleen vaikuttaessa on monelle järjestötoimijalle tullut tutuksi oman toiminta-alueen ajantasaisen korona- ja kokoontumisrajoitustilanteen seuraaminen – ja valitettavasti myös tilaisuuksien peruminen. On mm. entistä tarkemmin valvottava tapahtuman maksimi osallistujamäärää. Myös tarjoilujen osalta pitää olla erityisen tarkkana, vaikka etukäteen olisikin ohjeistettu, että tilaisuuteen ei voi osallistua korona-/flunssaoireisena. Koronaan varautumisesta onkin tullut yksi osa yleistä turvallisuussuunnitelmaa, pidettiin tilaisuus sisä- tai ulkotiloissa. Metsässä tapaamisessa on kuitenkin nyt paljon hyviä puolia.

Metsätapaamisten hyötyjä pandemia-aikana

♥ metsässä liikkuminen ja luontokosketus vahvistaa yleistä vastustuskykyä (Haahtela ym. 2017)

♥ metsä liikuttaa; Teams- ja ns. perinteiset tapaamiset ovat usein 100% istumista, metsätilaisuudet sisältävät aina myös liikkumista; metsässä kävely lisää voimaantumisen tunnetta (Kobayashi ym. 2020) ja siten mm. innostaa osallistujia aktiivisempaan keskusteluun

♥ metsä tarjoaa tapaamiselle aina uutta sisältöä ja innostaa luovuuteen, jopa sama metsä sään ja vuodenajan vaihdellessa

♥ metsä on tapaamispaikkana neutraali, jossa jokainen on tasavertaisesti vieraana (ei kodin/toimiston omistajana)

♥ luontoympäristössä liikkuessa on helpompi puhua ja avautua ja keskustella vaikeistakin asioista uusienkin tuttavuuksien kanssa, vaikka esim. pandemia-aikana olisikin tullut aremmaksi sosiaaliselle kanssakäymiselle

♥ metsä on ulkotilaa; helpompi pitää etäisyyttä, kun seinät eivät tule vastaan.

Metsätapaamisissa on kuitenkin myös muistettava pitää edelleen ne riittävät turvavälit (pandemia-aikana, etenkin henkilöiden kesken, jotka eivät ole ns. samaa seuruetta). Tarjoilujen yhteydessä on hyvä muistuttaa tarjolla olevasta käsidesin käytöstä. Lisäksi on perusteltua käyttää yksittäispakattuja tuotteita, vaikka ne ovatkin hiilijalanjäljeltään kuormittavampia. Oleellisinta, kuten kaikissa muissakin tapahtumajärjestelyissä, on seurata ja noudattaa oman alueen sen hetkisiä viranomaisohjeita ja pyrkiä tuottamaan kaikille turvallinen tapahtuma. Aluekohtaista koronaan liittyvää tietoa löytyy mm. aluehallintoviraston ja kaupunkien verkkosivuilta.

Tapaamisten perumisen sijaan – järjestäkää tilaisuudet ulkona ja mieluiten metsissä

Myös tällä kertaa oli ihana tutustua uusiin ihmisiin, jutella – ja eritoten istua mäntyjen alla kangasmättähällä ja aistia puiden, sammalten ja varpujen tuoksuja ja pehmeyttä, vaikka ns. töissä olinkin. Päiväkahvikin maistui paremmalta aistien ollessa avoimena.

Toivon, että tämä hankkeen tarjoama tilaisuus oli myös osallistujille ajatuksia avaava ja virkistävä. Jos kiinnostuit aiheesta ja olet Leader Liiverin alueen järjestötoimija: ota yhteyttä Metsävoimaa järjestötoimintaan -hanke, Maarit Aho, puh. 050 536 1199, maarit.aho@gcfinland.fi. Hanke jatkuu maaliskuun 2022 loppuun saakka.

Seuraava Metsävoimaa järjestötoimintaan -tilaisuus on Teamsissä 8.9.2021 (ip, n. 2h). Julkaisemme lisätietoja (tilaisuuden teeman, asiantuntijat ja tarkan kellonajan) ihan tässä lähiaikoina. Jokaisen tilaisuuden teemana (oli se sitten metsässä tai Teamsissä) on aina metsä ja sen tarjoamat voimaantumisen mahdollisuudet järjestötoimintaan. Ilmoittautua voit jo nyt!

Lisätietoa 8.9.2021 ohjelmasta julkaistaan pian täällä: https://www.gcfinland.fi/metsävoimaa

Lähteitä ja lisätietoa

^{Doimo, Ilaria, ym. (2020). Forest and Wellbeing: Bridging Medical and Forest Research for Effective Forest-Based Initiatives. Forests 11, no. 8: 791. Saatavilla: https://doi.org/10.3390/f11080791}

^{Haahtela, T., Hanski, I., von Hertzen, L., Jousilahti, P., Laatikainen, T., Mäkelä, M., Puska, P., Reijula, K., Saarinen, K., Vartiainen, E., Vasankari, T. & Virtanen, S. 2017. Luontoaskel tarttumattomien tulehdustautien torjumiseksi. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 2017;133(1):19-26. Saatavilla: https://www.duodecimlehti.fi/duo13480}

^{Kobayashi, H., Ikei, H., Song, C., Kagawa, T. & Miyazaki, Y. 2020. Comparing the impact of forest walking and forest viewing on psychological states, Urban Forestry & Urban Greening. Vol 57, 2021, 126920. Saatavilla: https://doi.org/10.1016/j.ufug.2020.126920}

^{OKM:n ja THL:n päivitetty ohjeistus: Yleisötilaisuuksissa huomioitava alueelliset päätökset sekä riittävä hygieniataso. 31.5.2021. Opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivut: https://minedu.fi/-/yleisotilaisuuksissa-huomioitava-alueelliset-paatokset-seka-riittava-hygieniataso}

^{Simkin, J., Ojala, A., Tyrväinen, L. 2021. The Perceived Restorativeness of Differently Managed Forests and Its Association with Forest Qualities and Individual Variables: A Field Experiment. International Int. J. Environ. Res. Public Health 2021, 18(2), 422. Saatavilla: https://doi.org/10.3390/ijerph18020422}

^{STM:n antamat viranomaisohjeet ja päätökset koronavirustilanteessa. Päivitetty 27.7.2021. Sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivut: https://stm.fi/stm-ohjeet-koronavirustilanteessa}

^{Usein kysyttyjä kysymyksiä koronaviruksesta. Aluehallintoviraston verkkosivut: https://avi.fi/usein-kysyttya-koronaviruksesta}

Teksti ja kuvat Maarit Aho

Luonnolla ja metsillä on tutkitusti vaikutusta hyvinvointiimme. On muun muassa tutkittu ja todettu, että elvyttäväksi koettu maisema vapauttaa aivojen toiminnanohjausverkoston lepotilaan. Lisäksi myönteiset luontokokemukset sekä erityisesti säännöllinen luontoaltistus tukee vastustuskykyämme, luovuuttamme, tarkkaavaisuuttamme ja vähentää kielteisiä ajatuksia.

Ihmiskeho altistuu päivä päivältä ja vuosi vuodelta yhä useammalle erilaiselle ärsykkeelle. Ärsyketulvan ja aistien kuormittumisen myötä myös kehomme ja mielemme voi kuormittua. Viime aikoina on paljon nostettu esille luonnon merkitys elpymisessä ja pandemia-ajan kuormituksen purkamisessa.

Valmiita malleja luonnon hyvinvointimahdollisuuksien hyödyntämiseen

Vaikka pelkästään luontomaisemaa pidetään jo elvyttävänä (Bielinis ym., 2021), kokemus on aina yksilöllinen. Elvyttävyyden kokemusta voidaan edistää myös valmiiden Green Care -toimintamallien avulla. Green Care -malleissa toiminta perustuu ammatilliseen asiakas- tai ryhmäkohtaiseen ohjaukseen yhdistettynä luontolähtöisiin menetelmiin ja harjoitteisiin, joita voidaan käyttää erityyppisissä ympäristöissä, esimerkiksi metsissä.

Toiminnan yleisiin periaatteisiin kuuluvat luontoperustaisuus, kokemuksellisuus ja osallisuus, mutta myös asiakaskohtainen tavoitteellisuus, palveluntuottajan ammattimaisuus ja koko toimintaa ohjaava vastuullisuus. Erilaisia metsämenetelmiä ja niiden hyvinvointivaikutuksia on myös tutkittu yhä enemmän ja myös uusimmat tulokset ovat olleet toimintaan kannustavia (Shanahan ym., 2019; Dolling ym., 2017; Sonntag-Öström ym., 2011; Doimo ym., 2020; Karjalainen ym., 2010; McEwan ym., 2021).  

Ohjatuilla menetelmillä voidaan tuottaa hyvinvointia sekä yksilö- että ryhmätasolla. Menetelmät voivat muun muassa toimia keinona löytää uusia mielekkäitä syvempää hyvinvointia tuottavia toimintoja. Harjoitteet avaavat meidät myös tutkimaan omaa elinympäristöämme tarkemmin, myös luonnon hyvinvoinnin näkökulmasta.

Lisää erilaisista metsään liittyvistä harjoitteista ja menetelmistä (kuten metsäkylvyt, -kellinnät ym. harjoitteet) seuraavissa blogeissa.

Green Care -toiminnan kehittyminen Euroopassa on ollut nopeaa tutkimustiedon kerryttyä

Green Care -toiminta kehittyy edelleen ja mahdollistaa siten myös uusia avauksia (Vehmasto 2019). Luonto ja metsä tarjoavat monenlaisia erilaisia aktiviteetteja, harjoitemahdollisuuksia ja syötäviä vitamiineja. Näitä kaikkia yhdistämällä voidaan luoda myös uusia toimintamahdollisuuksia erilaisille kohderyhmille. Yksi potentiaalinen taho, jonka kautta Green Care -toiminnan hyötyjä saadaan levitettyä potentiaalisille kohderyhmille, on järjestötoiminta.

Etenkin erilaisten sote- ja hyvinvointijärjestöjen jäsenistä ja toiminnan kohderyhmistä löytyy runsaasti ryhmiä, joiden hyvinvointia voidaan edistää ja elämänlaatua parantaa Green Care -menetelmiä hyödyntämällä. Onkin hyvä tukea järjestötoimijoita jakamalla heille tietoa ja aitoja kokemuksia Green Care -menetelmien hyödyntämisestä.

Metsävoimaa järjestötoimintaan -hankkeen tavoitteena on tuoda esille ja muistuttaa järjestötoimijoita luonnon merkityksestä toimintaympäristönä sekä hyvinvointiongelmia ennalta ehkäisevässä että korjaavassa toiminnassa. Hanke tarjoaa järjestötoimijoille uusia kokemuksia, työkaluja ja osaamista omien asiakkaidensa hyvinvoinnin kehittämiseksi luontolähtöisten menetelmien avulla.

Hankkeen päätavoite on aktivoida Liiverin alueen (hankealueen) järjestötoimijoita kohti tavoitteellisempaa lähialueiden metsäympäristöjen hyödyntämistä omassa toiminnassaan. Hanke tuo myös esille Britanniassa Walesissa toimivan Small Woods -järjestön metsäympäristössä organisoituja ryhmätoimintamalleja. Small Woods -järjestöllä on pitkällinen kokemus metsäympäristön hyödyntämisestä hyvinvoinnin tukena ja mallien toimivuudesta.

Hankkeen ensimmäinen Metsävoimaa järjestötoimintaan metsähybriditapahtuma elokuussa

Kutsu Liiverin alueen järjestötoimijoille. Ensimmäinen Metsävoimaa järjestötoimintaan hybriditilaisuus on 10.8.2021 Seinäjoella. Tilaisuus striimataan osin myös hankekumppaneille Walesiin. Lisäksi tilaisuudesta kerätään video ja kuvamateriaalia hankeviestintään.

Aika: 10.8.2021 klo 13-15.30, sis. kahvit tilaisuuden lopussa
Paikka: Metsä. Kokoontumispaikka: Alaseinäjoenkatu, 60220 Seinäjoki (Huhtala), hiekkaparkkipaikka pururadan vieressä.

Tapahtuman ilmoittautumislomake, kartta ja lisätiedot: https://www.gcfinland.fi/kehittaminen/hankkeiden-omat-sivut/metsavoimaa-jarjestotoimintaan/metsavoimaa-tilaisuudet/

Metsävoimaa järjestötoimintaan -hankkeen rahoitus ja toteutus
Hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistys LIIVERI ry).

Hankkeen toteutuksesta vastaa Green Care Finland ry (www.gcfinland.fi). Yhdistys on luontoperustaisia toimintamalleja edistävä valtakunnallinen yhteistyöverkosto. Yhdistys on sekä Green Care -toimintamallin asiantuntija, että alan palvelujen ja menetelmäosaamisen laadun kehittäjä ja tiedon välittäjä.

Green Care Finland ry:n toiminta-ajatuksena on lisätä luontolähtöisten toimintojen vakiintuneisuutta kehittämällä alan näkyvyyttä, menetelmäosaamista, vaikuttavuutta ja verkottumista. Vuonna 2010 perustettu valtakunnallinen yhdistys koostuu noin 550 jäsenestä (2020) ympäri Suomen. Yhdistyksen toimintaa koordinoidaan Seinäjoella sijaitsevasta toimistosta käsin. Jäseninä on eri alojen ammatinharjoittajia, opiskelijoita ja muita yksityishenkilöitä sekä yrityksiä, yhdistyksiä ja muutamia koulutusorganisaatiokin. Kaikkia jäseniä yhdistää kiinnostus luontolähtöisten toimintamallien lisääminen omassa toimintaympäristössään.

Alueellisten ja valtakunnallisen Green Care -alan ammattilaisista koostuvan verkoston ja yhteistyön avulla yhdistyksen yksi päätavoitteista on nostaa luonto-, eläin-, maatila- ja puutarha-avusteiset palvelut yhä tunnetummaksi ja merkittävämmäksi osaksi suomalaisia hoivan ja voiman palveluja.

Toiminnan taustalla on myös vahva eettinen arvomaailma. Tähän liittyen yhdistys on luonut Green Care -alan toimintaa ohjaavan eettisen ohjeistuksen (https://www.gcfinland.fi/yhdistys/yhdistyksen-eettiset-ohjeet/), jota mm. yhdistyksen jäsenien velvoitetaan toteuttavan omassa toiminnassaan. Vastuullisuuteen liittyy vastuu sekä fyysisestä että sosiaalisesta toimintaympäristöstä.

Lähteitä ja lisätietoa
^{Bielinis, Ernest, ym. (2021). The effects of viewing a winter forest landscape with the ground and trees covered in snow on the psychological relaxation of young Finnish adults: A pilot study. PLoS ONE16(1): e0244799. Saatavilla: https://doi.org/10.1371/journal.pone.0244799}

^{Doimo, Ilaria, ym. (2020). Forest and Wellbeing: Bridging Medical and Forest Research for Effective Forest-Based Initiatives. Forests 11, no. 8: 791. Saatavilla: https://doi.org/10.3390/f11080791}

^{Dollin, Ann, ym. (2017). Stress recovery in forest or handicraft environments – An intervention study. Urban Forestry & Urban Greening. Volume 27, October 2017, Pages 162-172. Saatavilla: https://doi.org/10.1016/j.ufug.2017.07.006}

^{Green Care Finland ry, https://www.gcfinland.fi}

^{Karjalainen, Eeva. ym. (2010). Promoting human health through forests: Overview and major challenges. Environ. Health Prev. Med. 2010, 15, 1. Saatavilla https://doi.org/10.1007/s12199-008-0069-2}

^{McEwan, Kirsten, ym. (2021). A Pragmatic Controlled Trial of Forest Bathing Compared with Compassionate Mind Training in the UK: Impacts on Self-Reported Wellbeing and Heart Rate Variability. Sustainability 13, no. 3: 1380. Saatavilla: https://doi.org/10.3390/su13031380}

^{Shanahan, Danielle, etc. (2019). Nature–Based Interventions for Improving Health and Wellbeing: The Purpose, the People and the Outcomes. Sports 2019 7(6), 141: Special Issue Health and Wellbeing in an Outdoor and Adventure Sports Context. Saatavilla: https://doi.org/10.3390/sports7060141}

^{Sonntag-Öström, Elisabet. ym. (2011). Can the boreal forest be used for rehabilitation and recovery from stress-related exhaustion? a pilot study. Scand. J. For. Res. 2011, 26, 245–256. Saatavilla:https://doi.org/10.1080/02827581.2011.558521}

^{Vehmasto, Elina (2019). Teoksessa Kohti luonnollista hyvinvointia: Näkökulmia luontoperustaisen toiminnan kehittämiseen. Toim. Ylilauri Martta ja Yli-Viikari Anja. Vaasan ylipisto, Levón-instituutin julkaisuja. Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-861-0}