Metsävoimaa järjestötoimintaan -hankkeen kohderyhmänä ovat Seinäjoki-Ilmajoki-Jalasjärvi alueen yleishyödyllistä toimintaa tuottavat järjestötoimijat (erityisesti sote-kentällä toimivat yhdistykset).  Hankkeen tavoitteena on tukea ja innostaa hankkeen kohderyhmää hyödyntämään tavoitteellisemmin lähialueen metsien hyvinvointivaikutuksia omassa yleishyödyllisessä toiminnassaan.

 

Lisätietoja ja hankkeen yhteyshenkilö

Green Care Finland ry

Metsävoimaa järjestötoimintaan -hanke

Maarit Aho, puh. 050 536 1199, maarit.aho@gcfinland.fi

Hankkeen rahoitus ja toteutus

 

 


Hankkeen blogitekstit

Opas Metsävoimaa järjestötoimintaan julkaistu


30. kesäkuuta 2022

Teksti Maarit Aho

Metsän hyvinvointivaikutukset osaksi järjestötoimintaa

Metsä on paljon muutakin kuin "vain" tausta luonnossa liikkumiselle, marjojen poimimiselle ja eväiden syömiselle. Luonnon ja metsien hyvinvointia ja terveyttä edistävät ominaisuudet ovat nousseet esille tutkimuksissa. Luonto ja Suomessa, erityisesti metsät, mahdollistavat runsaasti paikkoja ja mahdollisuuksia kehon ja mielen kuormittumisesta elpymiselle, sekä myös tervehtymiselle.

Suomen pinta-alasta noin 3/4 on metsää. Hyödynnämmekö tätä vihreää, vehreää, elvyttävää, tervehdyttävää voimavaraa tarpeeksi osana hyvinvointiamme? Vaikka jo pelkästään luontomaiseman katselu on todettu voimaannuttavaksi, on kokemus aina yksilöllinen. Elvyttävää ja tervehdyttävää kokemusta voidaan edistää tavoitteellisesti ohjatun Green Care -toimintamallin avulla. Green Caressa toiminta perustuu tavoitteelliseen ammatilliseen asiakas- tai ryhmäkohtaiseen ohjaukseen yhdistettynä luontolähtöisiin menetelmiin ja harjoitteisiin. Mallia voidaan hyödyntää erityyppisissä ympäristöissä, kuten esimerkiksi metsissä.

 

Miksi metsä?

Ei kai tätä edes tarvitse perustella? Tässä kuitenkin muutama poiminta:

  • Metsät elvyttävät, parantavat vireystilaa, lisäävät positiivisia tunteita ja vähentävät negatiivisia ajatuksia (Simkin ym. 2019, 2021).
  • Stressaantuneet hyötyvät luontokävelyistä eniten. Luontoympäristöissä liikkumisen useus on yhteydessä parempaan emotionaaliseen hyvinvointiin ja koettuun terveyteen (Pasanen 2020).
  • Metsäilmassa ja maaperässä olevat hyvät mikrobit, puista haihtuvat öljyt ja tuoksut, ilmanraikkaus sekä meluttomuus, esteettisten elämysten runsaus ja monipuolisuus tukevat yleistä terveydestä huolehtimista elvyttävien ominaisuuksien lisäksi (Li 2018).

Järjestön luonto- ja metsäsuhde

Jokaisen meidän oma suhteemme luontoon ja metsään on omanlaisensa, mutta osaatko kuvailla oman järjestösi metsäsuhdetta? Oletteko pohtineet toimijoina, mitä hyötyjä järjestön luonto-/metsäsuhteen avaamisella ja järjestön metsäsuhteen kehittämisellä on yhdistystoimintaan? Näkyykö luonto yhdistyksen arvoissa ja strategiassa, ja millä tavalla?

 

Järjestön luonto- ja metsäsuhdetta kehittämällä voidaan:

  • lisätä jäsenten ja kohderyhmien kiinnostusta tapaamisiin ja yhteiseen kehittämiseen (järjestö - jäsenet sekä järjestö - toiminta-alue välillä)
  • löytää uusia tapoja aktivoida uusia jäseniä mukaan toimintaan
  • vahvistaa järjestöaktiivien paikallistuntemusta ja sidettä toiminta-alueeseen
  • juurruttaa uusia toimintamalleja, kuten tapaamisia sisätiloista metsien tarjoamiin vaihtoehtoisiin tiloihin
  • luoda uusia verkostoja ja kumppanuusmalleja
  • tukea alueen hyvinvointia hyödyntämällä metsän tarjoamat hyvinvointivaikutukset säännöllisenä osana toimintaa.

Kiinnostuitko, lue lisää Metsävoimaa järjestötoimintaan -hankkeen julkaisemasta uunituoreesta oppaasta. Opasta saa vapaasti jakaa kaikille kiinnostuneille! Oppaan voi myös liittää oman yhdistyksen verkkosivuille ja tietopankkeihin.

 


Metsien tarjoamat monipuoliset hyvinvointivaikutukset yhdistettynä jokamiehenoikeuksiin on melkoinen etu, joka kannattaa hyödyntää myös järjestötoiminnassa! 


Opas Metsävoimaa järjestötoimintaan_pakattu

Opas_Metsävoimaa järjestötoimintaan (tulostuslaatu)

 

 

Lähteet

Li, Q. 2018. Shinrin-yogu. Japanilaisen metsäkylvyn salaisuudet. Terveyttä ja hyvinvointia puiden avulla. Readme

Pasanen, T. 2020. Everyday physical activity in natural settings and subjective well-being : Direct connections and psychological mediators. Tampere University. Saatavilla: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1378-4
Simkin, J., ym. 2019. Restorative effects of mature and young commercial forests, pristine old-growth forest and urban recreation forest - A field experiment. Urban Forestry & Urban Greening. Vol, 48, Feb 2020, 126567. Saatavilla: https://doi.org/10.1016/j.ufug.2019.126567

Simkin, J., ym. 2021. The Perceived Restorativeness of Differently Managed Forests and Its Association with Forest Qualities and Individual Variables: A Field Experiment. International Int. J. Environ. Res. Public Health 2021, 18(2), 422. Saatavilla: https://doi.org/10.3390/ijerph18020422

 


Kiitos kaikille Metsävoimaa järjestötoimintaan -hankkeeseen osallistuneille ja hankkeen mahdollistaneille! Tätä oli mukava tehdä! Blogin ja oppaan tuottamisen mahdollisti Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston rahoittama (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistys LIIVERI ry) Metsävoimaa järjestötoimintaan -hanke. Minuun voi olla asian tiimoilta yhteyksissä myös hankkeen päätyttyä: Maarit Aho, puh. 050 536 1199, maarit.aho@gcfinland.fi


Takaisin blogilistaan

yhteistyössä mukana: