Etusivu » Kehittäminen » Hankkeiden omat sivut » Metsävoimaa järjestötoimintaan » Metsävoimaa blogi
Metsävoimaa järjestötoimintaan -hankkeen kohderyhmänä ovat Seinäjoki-Ilmajoki-Jalasjärvi alueen yleishyödyllistä toimintaa tuottavat järjestötoimijat (erityisesti sote-kentällä toimivat yhdistykset). Hankkeen tavoitteena on tukea ja innostaa hankkeen kohderyhmää hyödyntämään tavoitteellisemmin lähialueen metsien hyvinvointivaikutuksia omassa yleishyödyllisessä toiminnassaan.
Lisätietoja ja hankkeen yhteyshenkilö Green Care Finland ry Metsävoimaa järjestötoimintaan -hanke Maarit Aho, puh. 050 536 1199, maarit.aho@gcfinland.fi |
Hankkeen rahoitus ja toteutus |
Teksti Maarit Aho
Leader Liiverin ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittama Metsävoimaa järjestötoimintaan -hanke starttasi elokuussa ensimmäisellä metsäkokoontumisella. Paikalle saapui reilun tusinan verran Leader Liiverin alueen järjestöissä mukana olevia toimijoita. Pari tuntia kestäneen ohjauksen tavoitteena oli antaa osallistujille konkreettinen kokemus erilaisista harjoitemahdollisuuksista metsäympäristössä. Päivän ohjasi Luontoisen yrittäjä Taina Kaura, embodied joogaopettaja ja luontoyhteysohjaaja. Lisäksi tilaisuutta striimattiin Walesiin Small Woods järjestölle.
Kurkista tästä, millaisessa maastossa olimme: video.
Videolla näkyvä metsäkohde valikoitui mm. maisemaltaan Simkin ym. (2021) julkaisemaan tutkimusartikkeliin pohjautuen. Visuaalinen maisema (vanhempi metsä, mm. isoja puita) olikin upea. Lisäksi kohdevalintaan vaikuttivat maaston helppokulkuisuus ja lyhyt kävelymatka vaikkakin tällä kertaa emme pyrkineet täyteen esteettömyyteen.
Itsestä kuitenkin tuntui, että lyhyen välimatkan takia äänimaiseman osalta jäi parannettavaa suhteessa seuraavan metsäkohteen valintaan. Lähellä olleesta tiestä kantautui yllättävän paljon auton ääniä – mutta tämäkin oli oma kokemukseni. Koemme asioita eri lailla, ja se omakohtainen kokemus ja aistiminen sekä uusien ideoiden poimiminen omaan järjestötoimintaan olikin yksi päivän tavoitteista.
Kokonaisuutena tapahtuma onnistui järjestäjän roolista katsottuna hyvin. Edellispäivän kova ukkonen oli siirtynyt toisaalle ja tapahtuma-aikana satoi vain pientä tihkusadetta ja sitäkin hyvin vähän. Sateinen metsä on kyllä upea! On kuitenkin hyvä muistaa, että kun paikalla kutsutaan vieraita, on hyvä pyrkiä jollain tapaa varmistamaan, että vieraat osaavat varautua säähän sopivalla varustuksella.
Läpimärkänä metsäkokemus ei voi olla miellyttävä ja hyvinvointia tukeva. Sadetta pitävällä vaatetuksella ja kengillä metsäkokemus on hyvinkin mieleenpainuva ja hieno kokemus! Päivän ns. kuuma peruna oli ehdottomasti kuitenkin tilaisuuden turvallisuus ja erityisesti koronaan liittyvä ennakointi ja varautuminen, josta myös tämän Metsävoimaa-blogin loppu osassa.
Päivän teeman mukaisesti Taina ohjasi osallistujat alkuinfon ja kohteeseen kävelyn jälkeen suuntaamaan ajatukset oman kehon eri aistituntemuksiin (tunto, kuulu, haju, maku, näkö). Menetelminä olivat luontoyhteys- ja läsnäoloharjoitteet. Harjoitteissa sai joko istua, seistä tai maata. Mikä vain tuntui itsestä luonnolliselta ja omimmalta juuri siinä hetkessä ja ympäristössä. Harjoitteiden aikana aistittiin myös maan vetovoimaa sekä kokeiltiin, miten lempeä liikkuminen vaikuttaa kehon aistikokemuksiin. Ohjauksen avulla mieli ja keho pyrittiin juurruttamaan juuri tähän hetkeen ja paikkaan – kokemaan yhteyttä ympäröivään luontoon ja sen tuottamiin aistikokemuksiin.
Ohjausosuuden päätyttyä kahvitukseen sai jokainen halukas kertoa omia havaintojaan harjoitteiden vaikutuksista. Mm. läsnäolon ja maadoittamisen merkitys hyvinvoinnin näkökulmasta nousi esille.
Kenellepä ei olisi arjen puskiessa päälle tuttua ajatusten harhailu menneissä tai tulevissa asioissa. Ajatusten kasautuminen on myös mieltä kuormittavaa, etenkin jos taustalla on haastavia ja stressaavia asioita.
Eräs osallistujista kertoi, että kokemus oli hänelle moniulotteinen ”ensin oli tunne, että haluan vain maata ja olla. Hetken päästä tulikin tunne, että virkistyin ja tuli kova halu nousta ja lähteä liikkeelle ”.
Tutkimuksissa on huomattu, että pelkästään metsämaiseman katselu ja metsäkävelyt vaikuttavat meihin positiivisesti, mm. jännittyneisyyden vähentymisenä ja tunnetilojen rauhoittumisena. Lisäksi pelkästään liikkumisella ja kävelyllä on osoitettu olevan myönteistä psykologista vaikutusta kävely-ympäristöstä huolimatta. Nämä nostetaan esille myös tuoreessa tutkimuksessa, jossa pyrittiin selvittämään, mikä osuus hyvinvointivaikutuksista syntyy kävelystä ja mikä kävely-ympäristön maisemasta. Kobayashin ym. (2020) tutkimuksessa metsäympäristössä kävely vahvisti kävelyn mielialaan liittyviä hyvinvointivaikutuksia erityisesti elinvoimaisuuden lisääntymisenä, ts. tarmon ja voimaantumisen lisääntyminen liittyi oleellisesti metsässä kävelemiseen.
Erilaisten ohjattujen toimintojen avulla voidaan kuitenkin monipuolistaa ja syventää kokemusta. Meillä Huhtalan mäntymetsässä vietetyn päivän teemana olivatkin ammattilaisen ohjaamat läsnäolon ja luontoyhteyden harjoitteet. Ohjattuna löydämme usein itsestämme ja ympäristöstämme aivan uusia näkökulmia. Itsenäisesti ja ryhmässä ohjattuna vahvistuu myös tieto siitä, että olemme jokainen erilaisia ja koemme, tunnemme ja aistimme ympäristöä ja ohjattua toimintaa hyvinkin eri lailla.
Oli hienoa kuulla osallistujien kokemuksia! Green Care -toiminnan näkökulmasta ohjauksen ja vastuullisuuden merkitys on hyvinkin tärkeää, erityisesti kun tavoitellaan toiminnalle ja kohderyhmälle asetettuja hyvinvointitavoitteita.
Järjestävänä tahona ensisijainen lähtökohta on aina turvallisuus – oli pandemiaa tai ei. Hyvä pohja tilaisuuden riskikartoitukseen ja analysointiin löytyy Tukesin sivuilta (https://tukes.fi/tuotteet-ja-palvelut/kuluttajille-tarjottavat-palvelut/palveluntarjoajan-velvollisuudet/turvallisuusasiakirja). Linkistä löytyy mm. valmis Word-pohja ja yleinen riskilistaus, jonka avulla voit määritellä ne omaa tilaisuutta koskevat riskitekijät. Turvallisuutta miettiessä ajatuksena on aina ennakoida/poistaa mahdolliset vaaratekijät etukäteen, mutta toisaalta myös miettiä valmiit selkeät toimintaohjeet vaaratilanteiden ja tapaturmien sattuessa.
Luontotapahtumia järjestettäessä on aina tutustuttava kohteeseen etukäteen. Osallistujia tulee myös ohjeistaa ennen ja tapahtuman aikana myös turvallisuusasioista, esim. varautumaan luontoon ja säähän sopivalla vaatetuksella ja jalkineilla sekä huomioimaan juuri tässä maastossa olevat erityispiirteet esim. liikkumisen suhteen. Oma vesipullokin on hyvä olla mukana säällä kuin säällä.
Koronatilanteen edelleen vaikuttaessa on monelle järjestötoimijalle tullut tutuksi oman toiminta-alueen ajantasaisen korona- ja kokoontumisrajoitustilanteen seuraaminen – ja valitettavasti myös tilaisuuksien peruminen. On mm. entistä tarkemmin valvottava tapahtuman maksimi osallistujamäärää. Myös tarjoilujen osalta pitää olla erityisen tarkkana, vaikka etukäteen olisikin ohjeistettu, että tilaisuuteen ei voi osallistua korona-/flunssaoireisena. Koronaan varautumisesta onkin tullut yksi osa yleistä turvallisuussuunnitelmaa, pidettiin tilaisuus sisä- tai ulkotiloissa. Metsässä tapaamisessa on kuitenkin nyt paljon hyviä puolia.
♥ metsässä liikkuminen ja luontokosketus vahvistaa yleistä vastustuskykyä (Haahtela ym. 2017)
♥ metsä liikuttaa; Teams- ja ns. perinteiset tapaamiset ovat usein 100% istumista, metsätilaisuudet sisältävät aina myös liikkumista; metsässä kävely lisää voimaantumisen tunnetta (Kobayashi ym. 2020) ja siten mm. innostaa osallistujia aktiivisempaan keskusteluun
♥ metsä tarjoaa tapaamiselle aina uutta sisältöä ja innostaa luovuuteen, jopa sama metsä sään ja vuodenajan vaihdellessa
♥ metsä on tapaamispaikkana neutraali, jossa jokainen on tasavertaisesti vieraana (ei kodin/toimiston omistajana)
♥ luontoympäristössä liikkuessa on helpompi puhua ja avautua ja keskustella vaikeistakin asioista uusienkin tuttavuuksien kanssa, vaikka esim. pandemia-aikana olisikin tullut aremmaksi sosiaaliselle kanssakäymiselle
♥ metsä on ulkotilaa; helpompi pitää etäisyyttä, kun seinät eivät tule vastaan.
Metsätapaamisissa on kuitenkin myös muistettava pitää edelleen ne riittävät turvavälit (pandemia-aikana, etenkin henkilöiden kesken, jotka eivät ole ns. samaa seuruetta). Tarjoilujen yhteydessä on hyvä muistuttaa tarjolla olevasta käsidesin käytöstä. Lisäksi on perusteltua käyttää yksittäispakattuja tuotteita, vaikka ne ovatkin hiilijalanjäljeltään kuormittavampia. Oleellisinta, kuten kaikissa muissakin tapahtumajärjestelyissä, on seurata ja noudattaa oman alueen sen hetkisiä viranomaisohjeita ja pyrkiä tuottamaan kaikille turvallinen tapahtuma. Aluekohtaista koronaan liittyvää tietoa löytyy mm. aluehallintoviraston ja kaupunkien verkkosivuilta.
Myös tällä kertaa oli ihana tutustua uusiin ihmisiin, jutella – ja eritoten istua mäntyjen alla kangasmättähällä ja aistia puiden, sammalten ja varpujen tuoksuja ja pehmeyttä, vaikka ns. töissä olinkin. Päiväkahvikin maistui paremmalta aistien ollessa avoimena.
Toivon, että tämä hankkeen tarjoama tilaisuus oli myös osallistujille ajatuksia avaava ja virkistävä. Jos kiinnostuit aiheesta ja olet Leader Liiverin alueen järjestötoimija: ota yhteyttä Metsävoimaa järjestötoimintaan -hanke, Maarit Aho, puh. 050 536 1199, maarit.aho@gcfinland.fi. Hanke jatkuu maaliskuun 2022 loppuun saakka.
Seuraava Metsävoimaa järjestötoimintaan -tilaisuus on Teamsissä 8.9.2021 (ip, n. 2h). Julkaisemme lisätietoja (tilaisuuden teeman, asiantuntijat ja tarkan kellonajan) ihan tässä lähiaikoina. Jokaisen tilaisuuden teemana (oli se sitten metsässä tai Teamsissä) on aina metsä ja sen tarjoamat voimaantumisen mahdollisuudet järjestötoimintaan. Ilmoittautua voit jo nyt!
Lisätietoa 8.9.2021 ohjelmasta julkaistaan pian täällä: https://www.gcfinland.fi/metsävoimaa
Lähteitä ja lisätietoa
Doimo, Ilaria, ym. (2020). Forest and Wellbeing: Bridging Medical and Forest Research for Effective Forest-Based Initiatives. Forests 11, no. 8: 791. Saatavilla: https://doi.org/10.3390/f11080791
Haahtela, T., Hanski, I., von Hertzen, L., Jousilahti, P., Laatikainen, T., Mäkelä, M., Puska, P., Reijula, K., Saarinen, K., Vartiainen, E., Vasankari, T. & Virtanen, S. 2017. Luontoaskel tarttumattomien tulehdustautien torjumiseksi. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 2017;133(1):19-26. Saatavilla: https://www.duodecimlehti.fi/duo13480
Kobayashi, H., Ikei, H., Song, C., Kagawa, T. & Miyazaki, Y. 2020. Comparing the impact of forest walking and forest viewing on psychological states, Urban Forestry & Urban Greening. Vol 57, 2021, 126920. Saatavilla: https://doi.org/10.1016/j.ufug.2020.126920
OKM:n ja THL:n päivitetty ohjeistus: Yleisötilaisuuksissa huomioitava alueelliset päätökset sekä riittävä hygieniataso. 31.5.2021. Opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivut: https://minedu.fi/-/yleisotilaisuuksissa-huomioitava-alueelliset-paatokset-seka-riittava-hygieniataso
Simkin, J., Ojala, A., Tyrväinen, L. 2021. The Perceived Restorativeness of Differently Managed Forests and Its Association with Forest Qualities and Individual Variables: A Field Experiment. International Int. J. Environ. Res. Public Health 2021, 18(2), 422. Saatavilla: https://doi.org/10.3390/ijerph18020422
STM:n antamat viranomaisohjeet ja päätökset koronavirustilanteessa. Päivitetty 27.7.2021. Sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivut: https://stm.fi/stm-ohjeet-koronavirustilanteessa
Usein kysyttyjä kysymyksiä koronaviruksesta. Aluehallintoviraston verkkosivut: https://avi.fi/usein-kysyttya-koronaviruksesta