Metsävoimaa blogi

Metsä mielessä – mieli metsässä esteettömästi

Teksti ja kuvat Maarit Aho

Luontoreitin esteettömyys ja luontoyhteyden saavutettavuus ovat kaksi eri asiaa

Oletko koskaan kulkenut esteettömiä luontoreittejä, miettien samalla tarjoaako kyseessä oleva reitti luontoyhteyden saavuttamiseen liittyviä aistikokemuksia, vai onko reitti tehty vain helppokulkuiseksi; viis veisaten luontoelementtien koskettamisesta, tuoksuttelusta ja ympäristön monipuolisuudesta?

Itse tein tällaisen arviointikierroksen kartoittaessani Metsävoimaa järjestötoimintaan hankealueen esteettömäksi luokiteltuja reittejä. Kävelin alueet läpi pisteyttäen seuraavat asiat

1) reitille saapuminen (tapahtumajärjestäjänä arvion erityisesti tarvittavien opastusohjeiden määrää ja vaikeusastetta, paikoitusalueiden läheisyyttä ja helppoa siirtymistä paikotusalueelta suoraan reitille),

2) reitin esteettömyys (eri näkökulmista)

3) luontoyhteyskokemuksen saavutettavuus (kulkureitin ympäristön esteettömyys, luontoelementtien saavutettavuus).

Ajatus esteettömistä ja saavutettavista metsäkokemuksista nousi esille tehdessäni soittokierrosta hankealueen järjestösektorille. Päässäni välähti, että vaikka lähistöltä löytyy esteettömiä luontoreittejä, ei se välttämättä takaa reittiä kulkeville luontoyhteyden tuntua ja luontoyhteyskokemusta.

Älä ymmärrä väärin, hyvä, että reittejä rakennetaan. Toivoisin kuitenkin, että reitistöjä rakennettaessa ja myöhemmin myös yllä pidettäessä muistettaisiin reitin lähiympäristö ja sen tarjoama kokemuksellinen luonnon aistiminen – myös esteettömästi.

Se, että pystyy koskettamaan puuta, tuoksuttelemaan varpuja, kuuntelemaan linnun laulua ja luonnon ääniä esim. reitin yhteyteen tehdyissä esteettömissä pisteissä on tärkeää erilaisten luontoaistimusten kannalta.

Ei siis riitä, että tehdään reitti, joka kulkee pisteestä A pisteeseen B, mutta matkalla kulkeminen, luonnon havainnointi ja ympäristön tarjoama kokemuksellisuus reitin varrella unohdetaan. Tässäkin pätee sanonta, ei se päämäärä vaan myös se matka.

Arviointikierrosta tehdessäni huomasin, että kaikissa kohteissa oli omat hyvät, mutta myös heikot puolensa. Tällä kertaa hankkeen seuraavan 6.10. klo 12-14.30 järjestettävän metsäkokoontumisen kohteeksi valikoitui Ilmajoella oleva Korpisaaren esteetön lähiliikuntareitti. Tämä siitä syystä, että ohjatun luontoyhteyden luominen vaikutti parhaiten saavutettavalta ja käsin kosketettavalta Korpisaaren reitin laavun ympäristön alueella. Mielenkiinnolla odotan osallistujien kokemuksia kohteesta ja harjoitteista.

Luontoyhteyttä voi aktivoida omatoimisesti ja ohjattuna mm. Mestsämieli-menetelmää hyödyntäen

Metsävoimaa järjestötoimintaan -hankkeessa panostamme myös erityisesti erilaisten metsään liittyvien luontoyhteysohjausmallien esittelemiseen. Tällä kertaa nostamme esille Sirpa Arvosen luoman Metsämieli-menetelmän, joka on ehkä yksi Suomen tunnetuimmista luontoon liittyvistä harjoitekokonaisuuksista. Suomessa on jo runsas joukko koulutuksen käyneitä Metsämieli-ohjaajia ja -vetäjiä.

Lokakuun metsätapaamisessa ohjaajana toimii Virpi Ruismäki Tmi Virpi Ruismäki-Perheenkasvu, terveydenhuollon koulutus (terveydenhoitaja-kätilö), Metsämieli-vetäjä, Lasten- ja nuorten tunnetaito-ohjaaja, naurujoogaohjaaja, Baby Balance vauvahieroja, perheiden ja vanhemmuuden ammattilainen. Virpi ohjaa osallistujia Metsämieli-harjoitteiden avulla kohti luonnon ja metsän aistimista erilaisin tavoin. Tavoitteena on tulla tietoiseksi luontoyhteyden voimasta ja voimaantua tästä yhteydestä.

Suosittelen kaikkia menetelmästä kiinnostuneita tutustumaan Sirpa Arvosen Metsämieli-kirjoihin, joita on yhteensä kolme kappaletta. Kirjoissa esitellään yli 150 erilaista luonnossa tehtävää harjoitusta.

Erityisesti Arvosen kirjoista jäi mieleeni lause ”parhaiten voivat he, jotka sallivat itselleen sekä positiiviset että negatiiviset tunteet”.

Metsämieli-menetelmässä ajatuksena on aktivoida metakognitiivisia taitoja; tiedonkäsittelyä ja oppimista havainnoimalla ja tunnistamalla oman mielen liikkeitä. Arvonen kuitenkin painottaa, että oleellista on oman mielen vapaa vaeltelu ja hyväksyvä läsnäolo itsensä kanssa. Tätä voi harjoitella esim. voimavarapolku-harjoitteen avulla. Oman voimavarapolun voi suunnitella joko itse tai ohjattuna.

Polulla olevissa etapeissa harjoitteen tekijä valitsee mm. merkityksellisen maiseman sekä pohtii erilaisten luontoelementtien äärellä omia vahvuuksia, suhteitaan, tavoitteitaan ja itselle myönteisiä ja virtaa antavia asioita. Harjoitteen aikana tiedostetaan omia ajatuksia, kuunnellaan niitä ja pohditaan, mikä on tärkeää ja mikä ei – sanoitetaan omia ajatuksia, tunteita ja hyväksyvässä läsnäolossa itsensä kanssa.

Tervetuloa seuraavaan hanketilaisuuteen esteettömästi

Ajatuksieni siivittämänä haluan toivottaa kaikki Leader Liiverin alueella järjestötoiminnassa mukana olevat ja vähänkin metsän ja luonnon hyvinvointivaikutuksista kiinnostuneet ilmoittautumaan Ilmajoella 6.10. klo 12-14.30 järjestettävään Metsävoimaa järjestötoimintaan -tilaisuuteen. Ilmoittautumisaikaa on 4.10. saakka. Tilaisuus on maksuton ja esteetön ja tavoite on, että myös saavutettava luontoyhteyden näkökulmasta. Lisätietoa tapahtumasta löytyy täältä: https://www.gcfinland.fi/kehittaminen/hankkeiden-omat-sivut/metsavoimaa-jarjestotoimintaan/metsavoimaa-tilaisuudet/

Lähteitä ja lisätietoa aiheesta

^{Arvonen, Sirpa. 2014. Metsämieli – luonnollinen menetelmä mielentaitoihin.}

^{Arvonen, Sirpa. 2015. Metsämieli – Kehon ja mielen kuntosali}

^{Arvonen, Sirpa. 2018. Metsämieli- kehon ja mielen maastokirja}