Laatulautakunnan terveisiä

Laatulautakunnan terveisiä

Luonnon hyvinvointivaikutukset ja luontoyhteys työpainotteisissa Green Care -palveluissa

Kirsi Salonen

Green Care -laatutyökirjassa luonnon merkitystä laadukkaassa, suomalaisessa Green Care -palvelussa kuvataan seuraavasti: ”Green Care -toiminnassa luonto on tavoitteellisesti ihmisten hyvinvointia ylläpitävä ja edistävä tekijä. Hyvinvointivaikutukset syntyvät käyttämällä luontoon perustuvia toimintatapoja, joissa luonnon ja ihmisen vuorovaikutusta tuetaan. Green Care -palveluissa ympäristö ei ole vain tausta, jossa toiminta ja vuorovaikutus tapahtuvat.” (Luke & GCF ry, 2021)

Suomalainen laadukas Green Care -toiminta perustuu tieteeseen, ja erityisesti eko- ja ympäristöpsykologisiin tutkimuksiin (esim. kokeelliset ja kyselytutkimukset) luonnon hyvinvointivaikutuksista. Näiden tutkimusten mukaan luontoympäristö elvyttää ja tuottaa hyvinvointia (mm. Bratman ym., 2012). Suurin osa näistä tutkimuksista perustuu kuitenkin niin sanottuihin omaehtoisiin luontokokemuksiin, joissa ei ole ollut ohjausta eikä tavoitteena ole välttämättä ollut kuntoutuminen. Voidaanko siis tutkimusnäyttöä näistä tutkimuksista soveltaa kaikkeen Green Care -toimintaan?

Eko- ja ympäristöpsykologian näkökulmasta ohjatuissa luontokokemuksissa luonnolla voi olla joko aktiivinen tai passiivinen rooli. Näitä rooleja on tutkittu useissa interventiotutkimuksissa (käytössä on jokin interventio/menetelmä, jota tutkitaan). Luonto on passiivinen silloin, kun se on paikka, jossa esimerkiksi liikutaan tai käydään terapeuttisia keskusteluja. Luonnon voidaan ajatella olevan aktiivinen, kun se otetaan mukaan tavoitteellisesti ohjauksen ja kuntoutuksen prosessiin (mm. Salonen ym., 2022).  

Interventiotutkimuksissa luonto voi olla myös työn kohde (esim. terapeuttinen puutarhatoiminta), jossa luonnon ”rajallinen” muokkaaminen (esim. kylvö, istutus, harventaminen) on oleellinen osa terapeuttista toimintaa.  Väitöskirjassani (Salonen, 2020) tuli esille, että Green Care -toimintaan (terapeuttinen puutarhatoiminta) osallistuneet arvostivat erityisesti kasvien kasvattamista (uuden synnyttämistä) ja hoitamista.

Toistaiseksi vastaavia tutkimuksia sellaisesta luonnosta, joka onkin voimakkaan muokkaamisen kohde (esim. metsän kaataminen), on toistaiseksi vähän. Väitöskirjani mukaan tällaiset ohjatut luontokokemukset aiheuttivat osallistujille ristiriitaisia koettuja vaikutuksia: myönteisiä (esim. elpymistä ja/tai tervehtymistä luonnossa olosta) ja kielteisiä (esim. häiritseviä tunteita luonnon kohtelusta) tunteita. Toki silloinkin Green Care -toiminta voi olla muiden Green Care -laatuvaatimusten (kokemuksellisuus ja osallisuus) osalta laadukasta ja kuntouttavaa, mutta perustuuko se kuitenkaan suoraan tieteellisiin tutkimuksiin luonnon hyvinvointivaikutuksista? Voidaan ainakin todeta, että jossain määrin tieteellistä näyttöä on siitä, että koetut vaikutukset voivat olla myös kielteisiä.

Jotta työpainotteinen Green Care -palvelu olisi laadukasta myös luonnon hyvinvointivaikutusten osalta, on luonnon ja ihmisen vuorovaikutuksen tukemiseen kiinnitettävä huomiota. Huolimatta siis siitä, että luonto on voimakkaankin muokkauksen kohteena (huom. Green Care -toiminnan eettiset ohjeet), palvelussa on mahdollistettava luontoyhteys ja sitä on ohjauksessa tuettava. Tämän voi palvelu- ja asiakaskohtaisesti toteuttaa käytännössä monin eri tavoin.

On myös mahdollista, että palveluntuottajien oma luontosuhde voi olla kiireen ja työn sävyttämä, jolloin esimerkiksi hyväksyvään läsnäoloon luonnossa ei ole välttämättä ollut aikaa tai mahdollisuuksia. Tästä syystä palveluntuottajan oman luontosuhteen rikastuttaminen, laajentaminen ja syventäminen voisikin olla tärkeää, jotta elvyttävät ja muut luonnon hyvinvointivaikutukset eivät jäisi työn jalkoihin. Jos siis pelkkä luontoaltistus riittäisi, meillä ei olisi yhtään uupunutta tai stressaantunutta maanviljelijää, metsuria, lampuria, puutarhuria tai Green Care -toimijaa. Luontoaltistuksen lisäksi luontoyhteydelläkin on siis merkitystä.

Elvyttäviä luontokokemuksia ja hyvää kesää!

Kirsi Salonen, PsT, laatulautakunnan pj.

Lähteet:

Bratman, G. N., Hamilton, J. P., & Daily, G. C. (2012). The impacts of nature experience on human cognitive function and mental health. Annals of the New York Academy of Sciences, 1249, 118–36.

Luke ja GCF ry. (2021). Suomalainen Green Care: Green Care -toimintatavan käsikirja & LuontoHoivan ja LuontoVoiman laatutyökirja. Luonnonvarakeskus ja Green Care Finland ry.

Salonen, K. (2020). Kokonaisvaltainen luontokokemus hyvinvoinnin tukena (väitöskirja, Tampereen yliopisto). Saatavissa: URN:ISBN:978-952-03-1563-4

Salonen, K., Hyvönen., K., Paakkolanvaara, J-V., & Korpela, K. (2022). Flow with Nature -treatment group for depression: Participants’ experiences. Frontiers in environmental psychology.