Johanna Hirvonen |
LuontoHoiva- ja LuontoVoima-laatumerkkien laatulautakunta on aloittanut uuden blogisarjan. Jokainen laatulautakunnan jäsen kirjoittaa vuorollaan tekstin gcfinland.fi-sivuston Laatulautakunnan terveisiä -sivuille: https://www.gcfinland.fi/laatu/laatulautakunnan-terveisia/ Ensimmäinen teksti on Johanna Hirvosen pohdintaa koulutuksen merkityksestä suhteessa laatumerkkeihin. |
LuontoHoivan ja LuontoVoiman laatumerkki edellyttää palveluntuottajalta vähintään 5 op:n laajuista teoreettista Green Care -koulutusta. Nopea vilkaisu Green Care -perusosaamisvaatimukset täyttäviin koulutuksen järjestäjiin osoittaa, että laatumerkin edellyttämää koulutusta on ilahduttavasti tarjolla eri puolella maata etelästä pohjoiseen ja idästä länteen. Koulutuksen järjestäjiä ovat muun muassa ammattiopistot ja ammattikorkeakoulut.
Jo perustason ja vähimmäislaajuuden kattavan koulutuksen tulee käsitellä monipuolisesti Green Care -toiminnan keskeisiä sisältöjä: luontosuhdetta, luontohoivan ja luontovoiman eroja, keskeisiä Green Care -toimintamuotoja, toimintaympäristöjä ja menetelmiä, luonnon hyvinvointivaikutuksia, laatua ja keskeistä toimintaa ohjaavaa lainsäädäntöä.
Muodollinen koulutus laatumerkin saamisen edellytyksenä kertoo osaltaan Green Care -toiminnan ammatillisesta perustasta. Voisin kuvitella, että Green Care -toiminnan vakiintuessa ja edelleen laajentuessa myös laatumerkin kohdalla esiin nousevat pohdinnat koulutuksen laajuudesta ja tasosta: riittääkö 5 op:n laajuinen perustason koulutus ja onko tarkoituksenmukaista miettiä koulutusväyliä toiselta asteelta korkea-astelle tai mahdollisesti eriyttää opetussisältöjä ja oppimistavoitteita koulutusasteen mukaan?
Toinen laatumerkin edellytyksenä olevaan Green Care -koulutukseen liittyvä, itseäni pohdituttanut ja laatulautakunnassa keskusteluttanut asia on muodollisen koulutuksen kautta saadun osaamisen kattavuus palveluntuottajan organisaatiossa. Green Care -koulutuksen käynyt henkilö voi yhden hengen yrityksissä kytkeä oppimaansa asiakastyön käytäntöihin. Entä suuret palveluntuottajaorganisaatiot, joilla on mahdollisesti vielä useampia palveluyksiköitä tai toimipisteitä?
Jo muutaman työntekijän yrityksessä monipaikkaisista palveluntuottajista puhumattakaan olisi tärkeä jo laatumerkkihakua suunniteltaessa pohtia Green Care -osaamisen kattavuutta: henkilöityykö osaaminen yhteen tai kahteen työntekijään vai onko osaamisella laajempaa pohjaa ja organisaatiossa keinoja varmistaa osaamisen jatkuvuus tilanteissa, joissa Green Care -koulutuksen käynyt työntekijä ei enää työskentele organisaatiossa?
Haluankin osaltani kannustaa laatumerkin hakijoita pohtimaan – vaikka ihan epävirallisestikin, oman organisaation Green Care -koulutusstrategiaa sekä etsimään työntekijöitä motivoivia ja Green Care -toiminnan pariin innostavia keinoja osaamisen vahvistamiseksi. Esimerkiksi erilaiset työyhteisöjen sisäiset koulutukset, työntekijöiden keskinäinen vertaisoppiminen ja kokemusasiantuntijuus ovat muodollisen koulutuksen rinnalla hyviä keinoja osaamispohjan laajentamiseksi.