LuontoHoiva- ja LuontoVoima-laatumerkkien laatulautakunta on aloittanut uuden blogisarjan. Jokainen laatulautakunnan jäsen kirjoittaa vuorollaan tekstin gcfinland.fi-sivuston Laatulautakunnan terveisiä -sivuille: https://www.gcfinland.fi/laatu/laatulautakunnan-terveisia/. Alla Katja Ilmarisen ja Kirsi Salosen pohdintaa siitä, mitä tavoitteellisuus tarkoittaa Green Care -toiminnassa.
(Kuvassa vasemmalta kuvan ottaja Suvi Saarinen, Maarit Aho, Katja Ilmarinen ja Kirsi Salonen) |
Katja Ilmarinen ja Kirsi Salonen
Green Care -toiminnan tulee olla ammatillista, tavoitteellista ja vastuullista. Näihin edellytyksiin kiinnitetään erityistä huomiota, kun arvioidaan Green Care -palvelun laatua (LuontoHoiva- ja LuontoVoima-laatumerkit). Toiminnan tavoitteellisuus on herättänyt paljon keskustelua laatulautakunnassa, kun hakemuksia on käsitelty. Mistä siis on kyse, ja miksi asia nousee hakemusten arvioinnin kohdalla usein esille?
LuontoHoiva- ja LuontoVoima-toiminnassa tavoitteellisuus lähtee aina asiakkaasta tai asiakasryhmästä. Tärkeimmät kysymykset silloin ovat: 1) mitkä ovat tavoitteet tälle asiakkaalle tai asiakasryhmälle, ja 2) miten palvelussa Green Care -elementeillä (luonto, osallisuus/yhteisöllisyys ja kokemuksellisuus/toiminta) näihin tavoitteisiin pyritään?
Laatulautakunnalle saapuneissa hakemuksissa on kuvattu palveluun liittyvää toimintaa ja toiminnan peruspiirteitä usein hyvinkin kattavasti. Kuvauksissa on kuitenkin usein jäänyt puutteelliseksi, minkä toiminnassa ajatellaan olevan asiakkaalle kuntouttavaa, ja miksi näin on. Eli miten valitulla menetelmällä, tai menetelmillä, tuetaan hyvinvointivaikutusten syntymistä asiakkaalle. Laadukas palvelu ja laatumerkkiin riittävä palvelukuvaus sisältävätkin tavoitteiden ja toiminnan linkityksen perusteluineen: mitä asiakkaan kanssa tehdään, miten ja miksi.
LuontoHoivan ja LuontoVoiman merkkiä haettaessa palvelun sisältämää toimintaa kannattaa kuvata käytännön asiakastyön näkökulmasta – mitä ihan konkreettisesti tehdään, ja mihin tavoitteisiin toiminnalla pyritään. Esimerkiksi LuontoVoima-laatumerkin hakemuksessa voitaisiin kuvata asiakkaan tavoitteiksi aktivoituminen ja mielialan kohoaminen, ja kuvata tällöin konkreettisesti, millä menetelmillä/harjoitteilla tähän pyritään. Esimerkiksi ensin osallistujaa ohjeistetaan aistimaan ja liikkumaan luontoympäristössä, jne.
Kun ollaan luonnon kanssa tekemisissä, kiinnostavaa tavoitteiden kannalta on myös kysymys: tuoko se mukanaan jotain erityistä, joka olisi syytä huomioida Green Care -palvelussa? Tällöin huomio kiinnittyy myös asiakkaan luontosuhteen/kokemuksen, eikä pelkästään sosiaalisten suhteiden, reflektointiin. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ryhmä- ja ohjauskokemusten lisäksi asiakkaalle luodaan mahdollisuus myös luontokokemuksen reflektointiin.
Tavoitteellisuus voi edellyttää, että toiminta on säännöllistä, pitkäjänteistä ja pysyvä osa niin sanottua arkitoimintaa, esimerkiksi asumisyksiköissä. Asiakkaan tavoitteista on kiinni, riittääkö harvempi toimintakerta vai vaatiiko tavoitteisiin pääseminen säännöllistä, usein toistuvaa toimintaa pitkäjänteisesti. Laatumerkkihakemuksessa tuleekin kertoa siitä, kuinka usein toiminta tai erilaiset toimintamuodot toistuvat. Tämän voi esittää esimerkiksi viikko- tai kuukausiaikataulun muodossa.
Tavoitteiden asettaminen auttaa palvelun sisällön rakentamisessa, palvelun hahmottamisessa sekä palvelun vaikutusten arvioinnissa. Toteutuivatko tavoitteet asiakkaan, palvelun tuottajan tai tilaajan näkökulmasta? On myös mahdollista – tai jopa tyypillistä – että tavoitteet täydentyvät, tarkentuvat tai muuttuvat matkan varrella. Tällöin asiakas hyötyy erityisesti palvelusta, joka muuntuu joustavasti asiakkaan tarpeiden mukaan.