Materiaalit

Seminaariesitykset

Torstai 12.9.2019

Green Care Finland ry:n tervehdys, pdf

Kimmo Aalto, Green Care Finland ry

Esityksestä nousi mm. esille, että Green Care on kasvuala ja osa kestävää tulevaisuutta. Alaa kokoavan ja kehittävän yhdistyksen Green Care Finland ry:n jäsenmäärät ovat myös olleet viime vuodet jatkuvassa kasvussa.

Forests, wellbeing and efficiency - metsät, hyvinvointi ja vaikuttavuus, pdf

Ann Dolling, yliopiston lehtori ja varadekaani, SLU Umeå

Dolling pohti puheenvuorossaan, miksi metsä on hyväksi ihmiselle sekä toi esille mm. tutkimustuloksia aiheesta, jotka ovat osoittaneet, että mm. puutarhaterapia, metsäkävelyt sekä myös virtuaalinen luontokokemus vähentävät ihmisen kokemaa stressiä. Myös tuoksut ovat osoittautuneet tärkeäksi osaksi stressin vähentämistä. Syy, miksi metsä on hyväksi ihmiselle johtuu mm. siitä, että metsässä on vähemmän ärsykkeitä kuin kaupungissa, lisäksi metsässä ihmisen ei tarvitse tehdä jatkuvasti erilaisia valintoja, ts. aistit ovat luonnossa vähemmän kuormittuvassa tilassa kuin kaupunkiympäristöissä.

Dollingin tutkimuksessa, jonka kohderyhmänä olivat korkean stressipitoisuuden omaavat henkilöt nousi esille, että noin 45 minuuttia (tai jopa vähemmän) metsässä vietetty aika vähensi mm. sykkeen tiheyttä ja alentaa verenpainetta. Lisäksi kohderyhmällä huomattiin mm. parannusta mielialassa ja keskittymisessä. Erityisesti ns. mielipaikka tai erityiseksi koettu paikka edisti toipumista ja voimavarojen latautumista. Metsät siis auttavat aivoja palautumana ja kohentavat mielialaa!

Dolling kuitenkin painotti, että pelkät vierailut metsissä eivät paranna uupumuksesta kärsiviä takaisin työkykyisiksi. Lisäksi hän toi esille, että metsäterapiaan käytettyjä metsiä voidaan käyttää myös talousmetsinä esimerkiksi siirtämällä terapiaryhmät hyvissä ajoin uudelle ei hakattavalle alueelle ennen hakkuita. Avoimet, valoisat, isoja puita sisältävät, mutta suojaiset sekä myös kallioiset ja veden ääressä olevat vanhemmat metsät ovat tutkimuksen mukaan osoittautuneet eniten kohderyhmiä miellyttäviksi paikoiksi.

• • Lisätietoa Dollingin tutkimuksista mm. tässä artikkelissa https://doi.org/10.1016/j.ufug.2017.07.006

Luonto- ja eläinavusteisten menetelmien ja vesialueiden hyödyntäminen oikeuspsykiatristen ja vaikeahoitoisten psykiatristen potilaiden kuntoutuksessa, pdf

Piia Kiuru, toimintaterapeutti ja Anne-Maria Kallio-Eerikäinen, osastonhoitaja, Vanhan Vaasan sairaala

Vanhan Vaasan sairaalalla on pitkät perinteet ympäröivän luonnon hyödyntämisestä osana potilaiden kuntoutusta. Kiurun ja Kallio-Eerikäisen esityksestä nousi esille, että kohdennettu eläinavusteinen toiminta, kuten koira-avusteisuus ja sosiaalipedagoginen hevostoiminta ovat osoittautuneet potilaita motivoiviksi menetelmiksi.

Luonto- ja eläinavusteisuuden tavoitteena on paitsi motivoida myös sitouttaa asiakkaita, joilla on erityisiä haasteita ja pitkiä hoitopolkuja. Vanhan Vaasan sairaalan kokemukset Green Care -painotteisista toiminnoista ovat olleet positiivisia. Tavoitteena onkin nyt ja jatkossa kehittää potilaiden vuorovaikutustaitoja, yhteisöllisyyttä, osallisuutta sekä arjen taitoja luonto- ja eläinavusteisuuden avulla, ja siten edistää asiakkaiden voimavaroja, terveyttä ja uskoa tulevaisuuteen.

Kuntouttavan kalastuksen monet mahdollisuudet, pdf1, pdf2, pdf3, pdf4 (muita näytettyjä dokumentteja ei voida julkaista tietoturvasyistä)

Juha Happonen, Kalastusohjelmapalvelut Happonen Ky

Happosen esityksestä nousi vahvasti esille palveluja tuottavien vastuut, turvallisuusnäkökulma ja varautuminen ongelmatilanteisiin. Erityisen tärkeää palveluntuottajalle on kirjallisten toiminta- ja turvallisuusasiakirjojen tekeminen etukäteen hyvissä ajoin ennen h-hetkeä. Toimintasuunnitelmasta tulee löytyä esimerkiksi perustapahtumatiedot, kuten nimi, ajankohta, paikka ja aikataulut. Oleellisinta toimintasuunnitelmassa on kuitenkin se, että se kokoaa yhteen tiedot esivalmisteluista, vastuuhenkilöistä (päävastuuhlön tiedot, vastuuhenkilöt teemoittain jos useita eri toimintapisteitä sekä tiedon mediavastaavasta). Lisäksi toimintasuunnitelmaan on eritelty tiedot asiakkaista sekä heidän yhteyshenkilöistään. Myös tarvittava välineistö on lueteltuna suunnitelmassa.

Tapahtuman päävastuuhenkilöiden allekirjoittama turvallisuussuunnitelma pohjautuu taas toimintasuunnitelmaan antaen tarkan kuvauksen tapahtuman nimestä, paikasta ja tapahtuman pääturvallisuusvastaavasta/-vastaavista varahenkilöineen. Turvallisuussuunnitelma kokoaa yhteen paitsi tapahtuman vastuuhenkilöt, myös tiedon henkilöistä, jotka ovat vastuussa mm. ensiavusta ja alkusammutusjärjestelyistä. Asiakirjasta löytyy myös tapahtuman riskikartoitus, ts. todennäköisimmät tapahtumaan/toimintaan/paikkaan liittyvät riskit sekä toimenpiteet riskien hallitsemiseksi. Lisäksi turvallisuussuunnitelmassa kerrotaan, missä tilanteessa toiminta keskeytetään tai siirretään toiseen ajankohtaan tai paikkaan sekä kuvaillaan, miten toimitaan esimerkiksi onnettomuus- tai kadonneen etsintätilanteessa. Turvallisuussuunnitelmasta käy myös ilmi, miten ja kuka hälyttää apua sekä miten ja minne ihmisiä opastetaan mahdollisessa evakuointitilanteessa.

Esteettömyyden huomiointi luonnossa liikkumisessa ja kalastuksessa, pdf 

Jukka Parviainen, Suomen vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry

Parviaisen puheenvuorossa nousi esille jokaisen yhdenvertainen oikeus kulkea ja toimia esteettömästi. Parviainen korostikin, että ei riitä, että pääsee perille, jokaisen tulee myös pystyä toimimaan kohteessa tasa-arvoisesti.  Esteettömyyttä on myös erilaista, riippuen mistä aistista tai toimintakyvystä on kyse. Parviainen kehottikin kaikkia pohtimaan tilanteiden erilaisuutta oli sitten kyseessä esim. liikunta-, näkö-,  tai kuulorajoitteisuus. Tärkeää on myös huolehtia, että esteettömyys on huomioitu kokonaisvaltaisesti loppuun saakka, ts. varmistettava esteettömyyden katkeamaton ketju.

Perjantai 13.9.2019

Luonto puhuttelee ihmisen sielua,  pdf

Marita Niemelä, PsM

Niemelä aloitti esittämällä kysymyksen mikä on minä sekä tuomalla esille, että tutkimusten valossa henkisyydellä on merkitystä ihmisen hyvinvointiin. Luonnon ja henkisyyden välistä yhteyttä ei kuitenkaan ole vielä juurikaan tutkittu, mutta aiheesta julkaistuissa tutkimuksissa on todettu, että luonto tuo ihmisen henkiset voimavarat esille syväluontokokemuksen kautta ja luonto edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Lisäksi luontokokemus tarjoaa henkistä täyttymistä ja siten psykologista hyvinvointia.

Niemelä toi esille, että luonto voidaan nähdä ikkunana elämään, jonka avulla voidaan löytää vastauksia omiin kysymyksiin. Niemelä sanoikin, että luontoa havainnoimalla ihminen voi ymmärtää kaiken olennaisen. Lisäksi hän haastoi ihmisiä pohtimaan, onko nykyelämä liian tekemispainotteista ja määritelläänkö ihmisen arvoa liiaksi aikaansaamisen näkökulmasta, sillä tekemisen ja arvon linkittäminen yhteen voi aiheuttaa paitsi suorituspaineita myös kuormitusta, jos tavoitteena on jatkuva kasvu ja tuottavuus.

Niemelä kehottaakin ottamaan mallia luonnosta, sillä "luonto ei tee, luonto on". Niemelän mukaan luonnossa ihmisellä on vapaus olla se kuka on. Luonto näyttää myös mallia, että elämä ei ole jatkuvaa kasvua, vaan elämä etenee sykleittäin, ts. kasvun jälkeen tulee lakastuminen, lepääminen ja sitten taas uusi alku. Niemelä muistuttikin, että ihmisten tulisi hyväksyä, että välillä on sallittua levätä ja ladata akkuja, ja se on jopa välttämätöntä oman hyvinvoinnin ja uuden alun kannalta. Niemelä rohkaisikin kuulijoita tutkimaan elämän syvyyttä ja ottamaan henkisyyden voimavaraksi luonnon avulla.

Luonto terveyden ja elpymisen edistäjänä sekä hyvinvointiongelmien ennaltaehkäisijänä, pdf

Ghita Bodman, Åbo Akademi

Bodman nosti puheenvuorossaan esille terveyden solutogeenisen näkökulman, jossa painopiste on erityisesti hyvinvointiongelmien ennalta ehkäisyssä ja mm. voimavara-ajattelussa. Bodman kertoi omasta väitöstutkimuksestaan, jossa haastateltiin kaupungista maalle ja luonnon äärelle muuttaneita henkilöitä. Tutkimuksesta nousi esille kaksi erilaista ryhmää: henkilöt, jotka pyrkivät vähentää elämän hektisyyttä muuttamalla lähelle luontoa sekä henkilöt, jotka halusivat palata juurilleen ja lähelle luontoa. Tutkimuksesta nousi myös esille, että osa koki, että maaseudulle muuttaminen vähensi heidän yksinäisyyden tunnettaan. Vaikka kaupungeissa asuttiin lähekkäin, ihmiset kokivat, että he eivät kuitenkaan juuri tunteneet muita lähellä asuvia, toisin kuin maaseudulla.

Bodmanin esityksestä nousi myös esille, että ihmisillä on luontoyhteyden tarve, joka juontaa äidinmaidosta, ja että luonnon läheisyys paransi koettua elämänlaatua. Luonnon merkitykseen ennaltaehkäisevänä, terveyttä edistävänä ja palauttavana vaikuttavat henkilön lapsuus, sosiaalisuus sekä luonnon saavutettavuus.

Terveysmetsän käyttö osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa, case Sipoo, pdf

Anders Mickos, johtava lääkäri, palvelujohtaja, Sipoon kunta

Mickos kertoi seminaariyleisölle Sipoon kunnan terveysmetsä-hankkeesta, jossa tulokset metsässä liikkumisesta ovat olleet positiivisia. Mickos kannustikin kaikkia sote-toimijoita ohjaamaan asiakkaitaan metsään. Mickosin mukaan luonto yhdistettynä liikuntaan ja ryhmässä toimimiseen on osoittautunut ns. matalan kynnyksen toiminnaksi, kehittäen mm. asiakkaiden liikkumista sekä lisäämällä sosiaalista vuorovaikutusta.

Mickos kannustikin sote-ihmisiä katsomaan ihmistä kokonaisuutena eikä vain yksittäisten diagnoosien näkökulmasta. Pelkästään liikunta ryhmässä yhdistettynä luontoon voi vaikuttaa ihmisen psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Mickos viittasi mm. tutkimuksiin, joissa metsässä liikkuminen vähensi sairausoireita, mikä yksistään voi olla jo merkittävä asia yksittäisen ihmisen näkökulmasta. Lisäksi on olemassa tutkimuksia, jotka ovat osoittaneet, että metsässä liikkuminen vaikuttaa myönteisesti ihmisen immuunijärjestelmään. Myös metsässä liikkumisen psyykkiset vaikutukset ovat tärkeitä, sillä psyykkisellä elinvoimaisuudella on vaikutusta ihmiseen kokonaisuutena.

Palveluseteleitä kehitysvammaisten työtoimintaan – ostajan näkökulmia Green Care -palveluiden kehittämiseen, pdf

Tanja Witick, toimialuejohtaja, erityishuoltopiirin johtaja, Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut

Witick kertoi Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten Green Care -palveluseteleistä, joilla kehitysvammaiset asiakkaat ovat saaneet enemmän valinnanvapautta palveluvalikoimaan. Soiten GC-palveluja valinneet asiakasmäärät ovatkin kasvaneetkin viime aikoina ja Soite kaipaakin lisää erilaisia GC-palvelutuottajia alueelleen, mm. puutarha-avusteinen ja metsiin liittyvät palvelut kiinnostavat Soitea.

Witickin mukaan GC-teemainen kehitysvammaisten työtoiminta on osoittautunut asiakkaalle erittäin merkitykselliseksi ja vaikuttavaksi myös kuntoutuksen näkökulmasta. Vaikka välillä valinnanvapauden lisääminen on osoittautunut asiakkaille haasteelliseksi, on valikoiman lisääminen vähentänyt järjestelmässä paikasta toiseen hyppijöitä, sitouttaen myös ns. palloilijat yhteen toimintaan kerrallaan.

GC-teemaisessa työtoiminnassa on kuitenkin myös haasteita. Ensinnäkin palveluntarjoajia saisi olla enemmän, toiseksi palveluntuottajat tarvitsevat erityisesti alussa tukea ja kolmanneksi välimatkoista aiheutuneet lisäkustannukset tuovat palvelulle lisähintaa. Witick totesi, että onkin hyvä, että on olemassa hankkeita, jotka mahdollistavat erilaisten kokeilujen järjestämisen. Tällöin sekä asiakkaat että palveluntuottajat pääsevät ns. matalalla kynnyksellä testaamaan suunnitelmien toimivuutta käytännössä.

Hyvien kokemusten kannustamana, Green Care -palvelusetelit ovat tulossa myös Soiten aikuisosiaalityöhön.

Palveluntuottajan näkökulmia, pdf

Satu Kumpulainen, Isokummun lammastila

Pitkän linjan Green Care -palveluntuottaja, palkintoja saanut sekä pitkään Green Caren ja maaseudun kehittämisessä mukana ollut Kumpulainen nosti esille palveluntuottajan näkökulmaa sekä huomioita itse palvelun vaikutuksista asiakkaalle. Erityisen merkittävää oli huomio, että esimerkiksi asiakkaiden osastojaksot olivat hävinneet kokonaan palvelujakson aikana. Kumpulaisen viesti seminaariyleisölle olikin, että palvelusetelit ja asiakkaiden valinnanvapaus ovat pelkästään hyvä asia. Palvelujentuottamisen tulee kuitenkin aina olla ammattitaitoista myös Green Caren näkökulmasta. Myös viralliset dokumentit tulee olla kunnossa, kuten ilmoitukset Aluehallintovirastoon/kuntaan sekä varmistus siitä, että myös turvallisuusasiakirjat ovat ajan tasalla ja että ne kattavat myös Green Care -palvelut.

Päivä Farmilla - kokemuksia ja vaikuttavuustietoa, pdf

Taina Poranen-Clark, GeroCenter, Päivä farmilla -hanke

Päivä Farmilla -hankkeen kokemukset ikääntyvien päivätoiminnasta maatiloilla ovat Poranen-Clarkin seminaarissa esitettyjen tutkimustulosten mukaan olleet hyviä, mm. ruokahalu ja energiansaanti lisääntyi kohderyhmässä sekä myös kognitiiviset kyvyt hieman. Maatiloilla tapahtunut päivätoiminta on osoittautunut virikkeelliseksi, aktiivisuutta lisääväksi, kannustavaksi ja mielekkääksi. Poranen-Clark muistutti kuitenkin, että ko. toiminta ei sovi kuitenkaan kaikille, ja että toiminta on aina tilakohtaista, joten ei ole olemassa yhtä ainoaa toimintamallia ikääntyvien maatiloilla tapahtuvaan päivätoimintaan.

Poranen-Clark esitteli tutkimuksessa käytettyjä toimintakykymittareita, joiden perusteella voidaan mm. todeta, että maatilalla päivätoimintaan osallistuneen ikäihmisen alaraajojen toimintakyky sekä tiedonkäsittely parani toiminnan jälkeen. Myös elinpiiri laajeni hieman. Poranen-Clark totesi kuitenkin, että erityisen tärkeäksi on koettu itse tekemisen mielekkyys sekä kokemus hyödyksi olemisesta.

Kiitos kaikille GC19-päiville osallistuneille!

Annathan myös palautetta sekä vinkkejä ja ideoita vuoden 2020 Green Care -päiviin liittyen!

Palautelomake GC19-päiville osallistuneille