Raili Hokajärvi ja Maija Lipponen: Mistä puitteet luontoperustaiselle hyvinvointipalvelulle - kenen metsään voin mennä?

Raili Hokajärvi toimii projektipäällikkönä Metsäkeskuksen Metsästä monituotebisnestä -hankkeessa.

Maija Lipponen työskentelee HyvinVoi-hankkeessa. 

Mistä puitteet luontoperustaiselle hyvinvointipalvelulle - kenen metsään voin mennä?

Moni yrittäjä tarvitsee hyvinvointipalveluilleen luontopuitteet. Yrittäjän kannattaa miettiä, millaista ympäristöä on etsimässä: alueen laajuus, lajisto tai maastonmuodot, saavutettavuus ja muut yksityiskohdat kuten liikkuuko metsässä muita ihmisiä tai lemmikkejä tai kuuluvatko autotien äänet. Tarvitaanko mahdollisesti jotain rakenteita? Tietysti voi myös on tutkia mahdollisia kohteita ja miettiä toimintaa niihin sopivaksi.

Mikäli sopivaa metsää ei löydy omasta takaa, on etsittävä paikkaa oman palvelun toteuttamiselle. Lähimpää asiaa voi tiedustella naapurilta, lähiseudun maa- ja metsätilojen omistajilta, oman kylän kyläyhdistyksestä, paikalliselta metsästysseuralta tai kalastuskunnalta. Myös 4H voi olla sopiva yhteistyötaho. Näin saattaa löytää helposti ja edullisesti toimintaympäristön liiketoiminnalleen.

Sopimalla sopua ja kestävää toimintaa

Asiasta kannattaa kuitenkin sopia: mitkä ovat käyttömäärät, missä alueella liikutaan, mistä asioista käyttäjä huolehtii, mihin alueen omistaja sitoutuu, mahdolliset rakenteet ja niiden käyttö sekä sopivan korvauksen maksaminen. Hyvää pohjaa sopimiselle tarjoaa opas: Miten sovin metsäympäristön hyödyntämisestä? Työkaluja sopimiseen, ideoita tekemiseen. Metsänomistajat ovat kiinnostuneita hyödyntämään metsiään aiempaa monipuolisemmin. Yhdenlainen sopimusmalli on kehitetty Kuusamon yksityismetsien luontohelmet tutuiksi -hankkeessa. Sopimus voi myös olla Maanvuokrasopimus.

Jos ei sopivaa metsäistä toimintaympäristöä löydy lähipiiristä, asiaa voi lähteä tiedustelemaan paikallisesta metsänhoitoyhdistyksestä tai Metsäkeskuksesta. He tuntevat metsänomistajia ja heillä on metsätieto halussa. Metsäkeskuksen avoimen metsätiedon, erilaisten kartta- ja paikkatietopalvelujen avulla voi yrittäjä itsekin miettiä sopivia kohteita. Metsäkeskuksen Metsään.fi -palveluun voi yrittäjä kirjautua toimijana ja sitä kautta voisi halukkaita metsänomistajia ilmaantua. Metsälain arvokkaat elinympäristöt tai Metso-ohjelman luontokohteet voisivat olla sopia, alueen luontoarvoja ei tietenkään saa vaarantaa.

Rakenteet ja puitteet

Metsähallitus pitää valtion suojelualueilla yllä retkeilypuitteita, joihin kuuluvat parkkipaikat, retkeilyreitit, tulipaikat, laavut, kodat ja tuvat sekä muut luonnossa liikkumista mahdollistavat rakenteet. Metsähallituksen strategiassa on mainittu terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja oman työnsä lisäksi Metsähallitus solmii mielellään yhteistyösopimuksia yrittäjien kanssa. Metsähallituksella on noin 650 yhteistyöyritystä ja se markkinoi niiden toimintaa esimerkiksi luontoon.fi-sivustolla retkikohteiden esittelyjen yhteydessä.

Metsähallituksen käyttösopimukset uudistuvat ensi vuonna

Tähän asti yrittäjälle sopimus suojelualueiden käytöstä on ollut vapaaehtoinen, mutta ensi vuonna sopimuksiin tulee uudistus: jos yritys toimii suojelualueella, jossa on Metsähallituksen virkistyskäytön rakenteita, yrityksen tulee solmia sopimus Metsähallituksen kanssa. Sopimus on nykyistä kevyempi ja sen käsittelyprosessi helpottuu ja nopeutuu. Käyttökorvauksen suuruudesta tulee tietoa myöhemmin, mutta suuriin muutoksiin ei ole syytä varautua. Maksu tapahtuu jatkossa joustavasti käyttötarpeen mukaan mobiilisovelluksen kautta.

Suojelualueilla, joissa ei ole Metsähallituksen rakenteita, voivat yrittäjät toimia jokamiehen oikeudella, mutta sopimuksen tekeminen on suositeltavaa. Tällöin Metsähallitus voi auttaa yritystä muun muassa palveluiden markkinoinnissa. Sopimusuudistus astuu voimaan ensi vuoden alusta. Lisätietoja voi kysyä Metsähallituksesta Matti Tapaniselta tai Heidi Lumijärveltä.