Merja Mäkisalo-Ropponen

Merja Mäkisalo-Ropponen

kansanedustaja (sd)

Itä-Suomen Green Care alueyhdistyksen kummi

Luonto tekee ihmiselle hyvää

Itselleni tärkeimmät työstä elpymisen tavat ovat perheen ja ystävien kanssa oleminen, kulttuuri sekä luonnossa liikkuminen. Yksi lempiharrastuksistani on luontokuvien ottaminen kännykkäkameralla. Kuvien laatua en osaa arvioida, mutta valokuvien ottaminen auttaa minua havainnoimaan ympäröivää luontoa tarkemmin ja löytämään myös sellaisia yksityiskohtia, joita en muuten kenties huomaisi. Luonnon kauneus ja monimuotoisuus yllättävät ja voimaannuttavat kerta toisensa jälkeen.

Luonnon vaikutusta ihmiseen kuvaa hyvin Leena Ravantin runo Metsän lohdutus:

Kun joskus surettaa, kun mieli apeutuu 

ja kaikki on kuin nurin perin pantu,

niin metsä oudon ihmeen aikaan saa. 

Sen puu, sen neulaspolku,

sammaleinen mantu

ne ottaa syliin hellään, pehmeään,

vie lähelle, vie vasten sydäntään.

Kuin äidin puhallus on tuulen lohdutus. 

Se ihmeen lailla kivun lievittää,

ja iloaurinko jo kiipeää

ja keikkuu kohta puiden latvustoissa.

On suru poissa!

kuva: Merja Mäkisalo-Ropponen 

Luonto antaa voimaa ihmiselle kaikkina vuodenaikoina. Neljä vuodenaikaa on meille suomalaisille suuri rikkaus! Suomessa luonto on lähellä, jopa kaupunkien keskusta-alueella. Luonnossa liikkuminen parantaa vastustuskykyä, alentaa stressihormonia ja verenpainetta. Luonto tarjoaa mahdollisuuden rauhoittua, mutta se vähentää myös yksinäisyyden tunnetta.

Luonto on meidän tärkeimpiä aarteitamme ja siksi siitä on pidettävä hyvää huolta. Se tarkoittaa myös luontotyyppien ja lajien suojelua sekä luonnonsuojelualueiden ja historiakohteiden hoitoa.

Luontosuhteen ylläpitämiseen liittyy myös kansanterveydellisiä näkökohtia. Hyvinvointitalouden ja hyvinvointi-investointien näkökulmasta luontolähtöisillä menetelmillä on mahdollista saada kustannussäästöjen aikaan. Tämän oivalluksen ympärille on kehitetty tavoitteellista Green Care toimintaa. Uskon vahvasti siihen, että luontoa ja sen tuotteita hyödynnetään tulevaisuudessa huomattavasti nykyistä enemmän sairauksien ennaltaehkäisyssä, hoidossa, hoivassa ja kuntoutuksessa.

Mitä on Green Care?

Green Care tarkoittaa toimintaa, jossa luontoa käytetään tavoitteellisesti ihmisten hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Se perustuu luontolähtöisiin menetelmiin, joita käytetään erityyppisissä ympäristöissä. Hyvinvointivaikutukset syntyvät luonnon elvyttävyyden, toiminnallisuuden ja yhteisöllisyyden kautta. Luonto on Green Care toiminnan tapahtumapaikka, kohde tai väline. Luontoa käytetään edistämään, vahvistamaan tai nopeuttamaan asetettuja tavoitteita. Luontoelementti voi sijaita maalla tai kaupungissa, ja se voi tarkoittaa niin viherkasveja kuin kokonaista metsää. Luonto toiminnan ympäristönä voi olla erämaaluontoa, hoidettua metsää, puistoa, puutarhaa, tai maatila kotieläinsuojineen. Eläimet ovat yksi keskeinen Green Care -toiminnan luontoelementti.

Green Care -toiminta voidaan jakaa luontohoivan ja luontovoiman palveluihin. Luontohoivalla tarkoitetaan julkisen sektorin järjestämisvastuulla olevien hoidon, hoivan ja kuntoutuksen palveluja, joissa hyödynnetään luontolähtöisyyttä. Luontohoivan asiakkaat ovat usein tavalla tai toisella haavoittuvassa asemassa eli heillä on erilaista hoivan ja kuntoutuksen tarvetta.

Luontovoiman palveluihin kuuluvat tavoitteelliset luontolähtöiset hyvinvointipalvelut, sekä luontolähtöiset harrastus-, kasvatus- ja opetuspalvelut. Luontovoiman asiakkaat eivät ole erityisen haavoittuvassa asemassa ja siten nämä palvelut kuuluvat harvemmin julkisen sektorin järjestämisvastuulle -kasvatuspalveluja lukuun ottamatta. Luontovoiman palveluilla voi olla kuitenkin laajaa yhteiskunnallista merkitystä, jos niillä voidaan ennaltaehkäistä asiakkaiden tarvetta kuntoutukseen ja hoivaan.

Green Care toiminnan vaikuttavuutta sosiaali- ja terveysalalla on tutkittu jonkin verran ja sillä on huomattu olevan monia myönteisiä vaikutuksia. Esimerkiksi se sopii mielenterveysasiakkaiden, muistisairautta sairastavien, neuropsykiatrisia oireita potevien sekä erilaisten kipupotilaiden hoitoon ja kuntoutukseen. Käytettyjä menetelmiä ovat muun muassa puutarhatoiminta ja -terapia sekä erilaiset eläinavusteiset terapiat, kuten ratsastusterapia. Toisaalta kaikella ulkona ja luonnossa liikkumisella on myönteinen vaikutus ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Esimerkiksi ikäihmisten masennukseen ulkona liikkuminen voi olla jopa tehokkaampi keino kuin masennuslääkkeet. Säännöllinen ulkona liikkuminen vähentää myös muistisairauksiin sairastumisen riskiä.

Myös lastensuojelussa on tärkeää panostaa varhaisen tuen toimintamalleihin, joiden avulla voidaan välttää sekä kuntatalouden että yksilön kannalta raskaita lastensuojelun sijoituksia. Myös mielenterveyden ongelmien kärjistymistä voitaisiin estää tarjoamalla riittävää tukea riittävän varhaisessa vaiheessa. Luonto- ja eläinavusteisuus mielenterveystyössä tuo lääkinnällisen kuntoutuksen rinnalle toiminnallisuuden ja osallisuuden kokemuksia. Niiden merkitys on keskeinen erityisesti siellä, missä kuntoutuva asiakas pyrkii opettelemaan ja omaksumaan uudenlaisia elämäntaitoja.

Creen Care sopii myös kasvatukseen ja oppimisen tukemiseen. Esimerkiksi seikkailukasvatuksen menetelmät ohjaavat seikkailun keinoin kokonaisvaltaisiin oppimisen edellytyksiin, joissa mukana ovat kehon toiminta, mieli ja tunteet. Kun seikkailukasvatusta tehdään luontoympäristössä, oppiminen luonnossa voi olla aktiivista seikkailua tai rauhallista olemista, rauhoittumista ja hetken tunnelmiin eläytymistä. Henkilökohtaisten luontokokemusten merkitystä korostetaan myös ympäristökasvatuksessa, jolloin toiminnan tavoitteet suuntautuvat lasten kasvattamiseen vastuullisiksi kuluttajiksi ja kansalaisiksi. Uusissa opetussuunnitelmissa korostetaan liikunnan merkitystä ja ympäristökasvatusta, joten opetuksen luokkahuoneista osittain luontoon siirtäminen on nyt erittäin ajankohtaista.

Työhyvinvoinnin parantamisessa voidaan hyödyntää enemmän luontolähtöisiä menetelmiä. Esimerkiksi kävelykokoukset voisivat soveltua moneen työyhteisöön. Uskon, että monessa työyhteisössä päästäisiin parempiin tuloksiin ja parempaan yhteisöllisyyteen, jos edes silloin tällöin työntekijöillä olisi mahdollisuus lähteä yhdessä voimaantumaan luonnosta tai jos sosiaaliseen tilaan olisi mahdollista saada jotain luontoelementtejä.

kuva: Merja Mäkisalo-Ropponen