Heidi Kotilainen: Luontosetelillä positiivisia tuloksia nuorille ja heidän kanssaan työskenteleville

Blogin kirjoittaja Heidi Kotilainen on Luontoseteli-hankkeen projektipäällikkö ja sosionomi (YAMK). Heidi on työskennellyt yli kymmenen vuotta luonto- ja eläinavusteisesti ohjaten Luontohyvinvointikeskus Tyynelässä eri-ikäisiä ja eri elämäntilanteissa olevia asiakkaita. Erityisesti hänen mielenkiintonaan on hevosavusteinen ohjaaminen sekä lasten ja nuorten hyvinvointi. Omaa hevostaan hän kuvaa parhaaksi työkaverikseen, joka hänellä on koskaan ollut.

Luontosetelillä positiivisia tuloksia nuorille ja heidän kanssaan työskenteleville

Luontoseteli-toimintamalli on tapa ennaltaehkäistä nuorten mielenterveysongelmia yhteistyössä kunnan, seurakunnan ja yleishyödyllisen yhdistyksen kanssa. Toimintamallin pilotointiin saatiin rahoitus Pohjois-Suomen Aluehallintovirastolta (AVI). Luontoseteli-toimintamalli tarkoittaa ohjatun luontoympäristössä tapahtuvan tavoitteellisen toiminnan viemistä kunnan ja seurakunnan ennaltaehkäisevien palvelujen kasvatusalojen työntekijöiden ja nuorten (11-17-vuotiaat) välisten tapaamisten tueksi. Toimintamallin käyttö antaa paitsi uusia keinoja vähentää alueen mielenterveysongelmien syntyä, myös kasvatusalan työntekijä saa tukea työhönsä uudenlaisesta työparityöskentelystä.

Mielenterveyshäiriöt ovat yleisiä ja erilaiset mielenterveyden häiriöt ilmaantuvat ihmisille usein jo heidän nuoruudessaan. Joka viides nuori kärsii jostakin mielenterveyden häiriöstä Suomessa. Tätäkin yleisempää on, että nuorella on erilaisia psyykkisiä oireita, kuten masennusta. (Marttunen & Karlson 2013, 10.) Luontoseteli-toimintamalli on kainuulaisen kunnan keino ennaltaehkäistä nuorten mielenterveysongelmia yhteistyössä kunnan, seurakunnan ja yleishyödyllisen yhdistyksen kanssa. Toimintamalli vie kunnan ja seurakunnan ennaltaehkäiseviin palveluihin ohjattua, luontoympäristössä tapahtuvaa tavoitteellista toimintaa, joka antaa tukea myös työntekijälle uudenlaisella työparityöskentelyllä.

Nuori ohjautuu toimintaan hänen kanssaan työskennelleen kunnan tai seurakunnan kasvatusalan työntekijän huomatessa heidän välisensä työskentelyn tarvitsevan lisätyökaluja. Kun työntekijä varaa Luontosetelin, hän tietää saavansa tukea nuoren kanssa työskentelyyn Luontoseteli-toiminnan ohjaavalta sosiaali- ja kasvatusalan ohjaajalta. Toiminta suunnitellaan siihen tarpeeseen, joka työntekijällä on noussut ja sillä tuetaan hänen ja nuoren välisen vuorovaikutussuhteen paranemista. Toiminnan keskiössä on nuoren sen hetkisen elämäntilanteen tukeminen.

Luontoseteli-toimintamalli on ennen kaikkea työväline kasvatusalan työntekijöille. Tällöin toiminta on hyvä rakentaa osaksi organisaatioiden normaalia toimintaa, sillä näin se tavoittaa kaikki kunnan ja seurakunnan toiminnassa olevat kohderyhmän ikäiset lapset ja nuoret. Kun toiminta sisällytetään kunnan ja seurakunnan toimintaan, on sen rahoitus mahdollista löytää työalojen budjetista. Kun Luontoseteli-toimintamalli on kerran pilotoitu, on voitu hahmottaa toiminnan vaikuttavuuden lisäksi tarvetta. Pilotin aikana on hahmottunut, millainen määrä Luontoseteleitä on riittävä kyseisen paikkakunnan tarpeisiin. Luontoseteli-toimintamallin pohja-ajatuksena on rakentaa kolmannen sektorin kanssa yhteistyörakenteita ennaltaehkäisevään nuoristyöhön. Jos toimintamalliin otetaan osaksi luonto- ja eläinavusteisia palveluja tarjoavia yrityksiä, on palveluiden ostosta neuvoteltava kunta kohtaisesti. Tätä raamittaa kunnan ja seurakunnan budjetti ja yrittäjän tarjoamien palveluiden hintataso.

Luontoseteli-toimintamallia pilotoidessa tutkittiin Luontoseteli-toimintamallin hyödynnettävyyttä kasvatusalojen työntekijöiden kokemana sekä selvittiin, miten Luontoseteliä työssään hyödyntäneet kasvatusalojen työntekijät arvioivat toimintamallin vaikutukset nuoren (11–17-vuotiaat) elämäntilanteeseen.

Kasvatusalojen työntekijät kokivat, että Luontoseteli-toimintamalli toi heidän työhönsä uudenlaista sisältöä. Toimintamallin hyödyntäminen auttoi löytämään uudenlaisen sisällön lisäksi uutta näkökulmaa heidän omaan työhönsä. Työntekijät kokivat myös toimintaympäristön vaihtumisen positiiviseksi. Luontoseteli-toimintamallissa luontoavusteiset käynnit toteutettiin nuoren toivomassa ympäristössä esimerkiksi koulujen lähimetsässä. Eläinavusteinen toiminta toteutettiin yleishyödyllisen yhdistyksen toimipaikassa, jossa oli hyödynnettävissä toimintaan soveltuvia koulutettuja eläimiä (hevonen, kissa, koira). Tällainen yhteistyön hyödyntäminen myös toimintaympäristön suhteen oli onnistunutta Luontoseteli-toimintamallissa. Cederlöf (1998, 39) katsoo, että erilaiset järjestöt voivat kehittää ihmisille mielekkäitä toimintaympäristöjä ja olla näin tärkeässä asemassa yhteiskunnan kehityksen kannalta.

Kuva: Juho Lipponen/ Luontohyvinvointikeskus Tyynelä

Luonto- ja eläinavusteisen ohjatun toiminnan koettiin vaikuttavan positiivisesti nuoreen. Luontoseteli-toimintaa hyödyntäneet kasvatuksen työntekijät kokivat, että juuri ohjattu toiminta sai nuoressa heräämään positiivisia tunteita. Myös toiminnallisten harjoitusten koettiin vaikuttavan positiivisella tavalla nuoreen. Yksilötasolla Luontoseteli-toimintamalli toi selkeitä positiivisia asioita nuoren elämään. Tässä tutkimuksessa ei ollut tarkoitus selvittää määrällisiä muutoksia. Yksilötasolla huomattiin positiiviset vaikutukset nuoreen myös amerikkalaisessa tutkimuksessa, jossa tutkittiin 10-13 vuotiaiden nuorten tunne-elämän haasteiden selvittämiseksi käytetyn hevosavusteisen terapian vaikutuksia (Ewing ym. 2007).

”Kuulin käynnin päätteeksi ensimmäisen

kerran nuoren sanovan, että hänellä on hyvä olo.” 

Osana työtään Luontoseteliä hyödyntäneet kasvatuksen työntekijät arvioivat, että toimintamalli vahvisti nuoren luontosuhdetta. Salosen (2020, 58) mukaan ohjatulla luontokokemuksilla on erityinen vaikutus luontokokemuksen kokonaisvaltaisuuteen ja näyttää siltä, että tämä on toteutunut Luontoseteli-toimintamallissa. Kasvatuksen työntekijöiden kokemuksen mukaan toiminnalla saatiin siirrettyä luontokokemus osaksi nuoren arkielämää. Toiminnalla nähtiin olevan mahdollisuudet olla myös korjaavaa nuorisotyötä. Työntekijöiden näkemys oli, että toimintamalli voisi olla osana nuoren erityissairaanhoitoa. Luontoseteli voi tarjota toimintaa niin koulupäivään kuin vapaa-aikaan. Tutkimuksessa kävi ilmi, että nuoren motivaatio koulunkäyntiin lisääntyi Luontoseteli-toimintamallin myötä. Tämä voi vaikuttaa monella tavalla nuoren elämään positiivisesti. Ihmisen fyysiseen ja psyykkiseen kehitykseen vaikuttavat yksilöllisten tekijöiden lisäksi myös ympäristö ja kulttuuri. Tärkeisiin kehitysympäristöihin katsotaan myös koulu ja vapaa-ajan harrastustoiminnot. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019a.)

Kuva: Heidi Kotilainen/ Luontohyvinvointikeskus Tyynelä

Luontoseteliä työssään hyödyntäneiden työntekijöiden kokemus oli, että nuoret kokivat toimintamallin positiivisesti. Myös huoltajilla koettiin olleen positiivinen suhtautuminen nuoren osallistumiseen toimintaan. Toiminnassa, johon nuori osallistuu, on huomioitava asiakkaan verkoston kanssa tehtävä yhteistyö (Vehmasto 2014, 41) ja nuoren huoltajat ovat tässä erityisen tärkeässä asemassa. Heidän luvallaan nuorella on mahdollisuus lähteä mukaan toimintaan, kulkea luonto- tai eläinavusteiselle toimintakerralle kasvatusalan työntekijän kuljettamana ja näin olla myös tietoinen nuoren elämäntilanteesta.

”Olivat kiitollisia siitä, että heidän nuorensa pääsi mukaan tähän

ja sai tämmöisen kokemuksen raskaassa elämän vaiheessa.”

Kasvatuksen alojen työntekijöiden näkemykset toimintamallista ja sen vaikuttavuudesta nuorten elämään sekä heiltä saadut kehittämisideat voivat olla myötävaikuttamassa toiminnan jatkumiseen kainuulaisessa kunnassa. Toimintamallia voi jatkossa kehittää laajentamalla sen kohderyhmää koskemaan kaikkia alakoululaisia. Kohderyhmän laajentamisella koskemaan kaikkia alakouluikäisiä lapsia ja nuoria voitaisiin saada enemmän aikaa työskennellä ennaltaehkäisevästi, jotta mielenterveysongelmia ei syntyisi tai ne havaittaisiin aikaisemmin. Onhan todettu, että aikuisiässä mielenterveyshäiriöitä sairastavista jo puolet ovat sairastuneet ennen 14 vuoden ikää (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019a). Lisäksi yhteistyön kehittämistä voi tehdä kartoittamalla siitä kiinnostuneista alueen yhdistyksiä, joissa toteutetaan Green Care -toimintaa. 

Toimintamallin vieminen laajemmin Kainuun alueen kuntiin sekä levittäminen valtakunnalliseksi toimintamalliksi on yksi mahdollinen jatkotoimenpide. Tällainen on mahdollista esimerkiksi jakamalla tietoa Luontoseteli-toimintamallista ja pilotoinnin tuloksista yhteistyöverkostojen kuten valtakunnallisen Green Care Finland ry:n kautta.

Tutkimuksessani kävi ilmi, että toimintamalli voisi kohdentua ennaltaehkäisevän työn lisäksi korjaavaan nuorisotyöhön. Koska silloin siirrytään työskentelemään sosiaali- ja terveyspalveluiden alueelle ja olisi merkityksellistä saada sosiaali- ja terveyspalveluja tuottava organisaatio mukaan yhteistyötahoksi. Kuitenkin on tärkeää, että ennaltaehkäisevän työn merkitykselle annetaan arvoa ja sijaa nuorisotyössä. Lisäksi nuorisotyö tarvitsee monipuolisia menetelmiä ja uusia tapoja toteuttaa erilaista yhteistyötä.

Luontoseteli-toimintamalli onnistui luomaan verkoston kunnan, seurakunnan ja paikallisen yleishyödyllisen yhdistyksen ympärille. Mukana ollut yhdistys oli aktiivinen toimija tuomalla omaa erityistä osaamistaan kehityshankkeeseen ja kokoamalla palvelukokonaisuuden toimijoiden käyttöön. On mahdollista päätellä, että tällaisten ennaltaehkäisevien toimintamalien avulla Kainuun soten alueella olevan kunnan asukkaiden korjaavien palvelujen tarve vähenee. Kainuun soten (2017) tekemässä Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa nostetaan esiin kolmannen sektorin toimijoiden merkityksellisyys arjen tukemisessa ja yhteisöllisyyden ylläpitämisessä, ja korostetaan järjestöjen roolia ennaltaehkäisevien palvelujen tuottajana ja kehittäjänä. Oikea-aikainen ja oikeassa muodossa tarjottu arjen tuki toimii ennaltaehkäisevästi niin, että korjaavien palveluiden tarve vähenee.

Kaiken kaikkiaan Luontoseteli on toimiva ja vaikuttava toimintamalli, joka on mallinnettavissa valtakunnallisesti paikallisten toimijoiden käyttöön. Luontosetelin Green Care -tyyppisen toimintamallin kehittäminen osoitti alueen toimijoiden edistyksellisyyden, ja kokeilu mahdollistaa luontoseteli-toimintamallin laajentamisen ajanhengenmukaisesti valtakunnalliseksi toimintatavaksi.

Tutkimuksen tilaajana toimi Luonnonvarakeskuksen (LUKE) Maaseudun hyvinvointiyrittäjyyden koordinaatiohanke HyvinVoi-koordinaatio.

Opinnäytetyö:

LUONTOSETELI-TOIMINTAMALLI NUOREN KASVUN TUKENA: Kasvatusalojen työntekijöiden kokemuksia                          http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020103021847

Blogin lähteet:

Cederlöf, Petri 1998. Nuorisotyön yhteiskunnallinen merkitys. Helsinki: Nykypaino OY

Ewing, Carrie A., Mac Donald, Pamelyn M., Taylor, Megan & Bowers, Mark J. 2007. Equine-Facilitated Learning for Youths with Severe Emotional Disorders: A Quantitative and Qualitative Study. Child and Youth Care Forum 36(1):59–72.

Kainuun sote 2017. Lapset ensin -Kainuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2017 -2019. https://sote.kainuu.fi/sites/sote.kainuu.fi/files/documents/library/2017-10/Kainuun%20lasten%20ja%20nuorten%20hyvinvointisuunnitelma%202017-2021.pdf. Viitattu 2.1.2020.

Marttunen, Mauri & Karlson, Linnea 2013. Nuoruus ja mielenterveys. Julkaisussa Marttunen, Mauri., Huurre, Taina., Strandholm, Thea & Viialainen, Riitta. (toim.) Nuorten mielenterveydenhäiriöt. Opas nuorten parissa työskenteleville aikuisille. Tampere: Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy, 7-14.

Salonen, Kirsi 2020. Kokonaisvaltainen luontokokemus hyvinvoinnin tukena. Väitöskirja, Tampereen yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1563-4.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019a. Lasten ja nuorten mielenterveys. https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen/lasten-ja-nuorten-mielenterveys. Viitattu 12.1.2020.

Vehmasto, Elina 2014. Green Care-palvelutyypit Suomessa. Julkaisussa: Vehmasto, Elina (toim.) Suomalaisen Green Care-toiminnan suuntaviivat. MTT Kasvu 20. http://www.mtt.fi/mttkasvu/pdf/mttkasvu20.pdf. Viitattu 24.1.2020.