HyvinVoi-blogi: Sirpa Pietikäinen

Sirpa Pietikäinen

Euroopan parlamentin jäsen

Viherympäristöt terveyden tukena

Rakennetulla viherympäristöillä on yhä kasvava merkitys ympäristön ja ihmisten kannalta. Kaupunkiympäristöt luovat ja kohtaavat haasteita niin ihmisten terveydelle kuin ympäristöllekin. Näihin haasteisiin rakennettu viherinfrastruktuuri voisikin vastata helposti ja kustannustehokkaasti.

Kaupunkeihin on mahdollista rakentaa viherympäristöjä, joiden hyödyt ulottuvat monille elämän osa-alueille. Kasvillisuudella on tärkeitä terveysvaikutuksia. Niihin kuuluvat puhtaampi ilmanlaatu, äänisaasteen vähentäminen sekä liikkumaan kannustaminen. Vihreä kaupunkiympäristö mahdollistaa luonnosta nauttimisen myös heille, joille luontoon pääseminen on vaikeampaa.

Kasvit puhdistavat ilmaa suodattamalla pienhiukkasia ja tuottamalla happea. Ilmanlaatu kaupungeissa on yksi suurimmista terveysriskeistä Euroopassa. Maailman terveysjärjestö WHO on arvioinut, että joka kahdeksas kuolema vuonna 2012 liittyi ilmansaasteisiin. Tämän lisäksi puhtaampi kaupunki-ilma voisi parantaa miljoonien astmasta ja allergioista kärsivien elämänlaatua. Puhtaassa ilmassa pääsee katupölyä pakoon.

Kasvillisuus on myös omiaan vähentämään äänisaastetta. EU:n rahoittaman HOSANNA-projekti tutki kasviston kykyä vaimentaa tieliikenteen melua. Jopa vain metrin korkuinen kasvipeitteinen este vähensi melua 6-8 desibeliä.

Vihreät kaupungit kannustavat myös liikkumaan, joka on tietysti terveydelle hyväksi. Suora kontakti luonnon kanssa voi vahvistaa immuunijärjestelmää laajemman mikrobialtistuksen kautta. Liikkuminen luonnossa vähentää stressiä sekä virkeyttää aivoja ja muistia. Vihreät ympäristöt ennaltaehkäisevät myös masennusta.

Kaupungistuminen on megatrendi. Mitä useampi asuu kaupungeissa, sitä tärkeämpää on, että naapurustoissa on viheralueita ja kasvillisuutta. Kattopuutarhat ja pienet puistikot ovat erityisen tärkeitä lapsille, vammaisille ja ikäihmisille, joille luontoon pääsy voi olla muuten hankalaa. Tietysti vihreitä kaupunkiympäristöjä rakennettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota esteettömyyteen.

Terveyshyötyjen lisäksi viherympäristö auttaa myös vähentämään ilman hiilidioksidipitoisuutta, lieventämään äärimmäisten sääilmiöiden vaikutuksia ja hyvin suunniteltuna suojelee luonnon monimuotoisuutta. Myöskään taloudellisia vaikutuksia ei saa unohtaa. Vihreät naapurustot ovat arvokkaampia ja houkuttelevampia.

Ympäristökokemukset osana terveydenhuoltoa

Viherympäristöt mahdollistavat luonnosta nauttimisen myös heille, joille se muuten olisi vaikeaa. Kyse on ihmisistä, joilla on iso avuntarve, kuten vanhukset, muistisairaat ja lapset. He ovat riippuvaisia muiden ratkaisuista ja saattavat jäädä paitsi luontokokemuksista ja joutua jäämään neljän seinän sisään. Luontokokemuksen puutetta on vaikeaa ymmärtää, kun itse pääsee lähtemään ulos kävelylle halutessaan.

Rajoitamme luontokokemuksen joidenkin ihmisten elämästä, emmekä edes huomaa sitä. Siksi on tärkeää ymmärtää henkilökohtaisesti, miksi pääsy luontoon on niin tärkeää, niin fyysiselle kuin mielenterveydelle. Olemme tottuneet siihen, että kävely metsässä tai kissan silittäminen rauhoittaa silloin kun olemme stressaantuneita tai huolestuneita. Useissa hoitokodeissa tätä mahdollisuutta tai mahdollisuutta mihinkään luontokokemukseen, edes viherkasviin ikkunalaudalla, ei kuitenkaan ole ja se voi tehdä niistä ahdistavia paikkoja.

Ympäristökokemukset osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa (Green Care) panostaa siihen, että luontokokemuksia tarjotaan. Niiden kautta luodaan voimakkaita tunne-elämyksiä. Esimerkiksi muistisairaalle tutut tuoksut voivat tuoda kirkkaita muistoja mieleen ja piristää. Tai vakavasti masentuneen vammaisen kohdalla, kun hänelle tarjottiin mahdollisuus oppia purjehtimaan. Innostava kokemus helpotti masennusta enemmän, kuin aiempi pitkään jatkunut lääkitys.

Ympäristökokemusten tarjoaminen pitäisi ottaa osaksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Räätälöityjä ympäristökokemuksia ja siihen liittyviä palveluita pitäisi aktiivisesti tarjota sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaille. Mahdollisuus erilaisiin kokemuksiin ratsastuksesta kalastamiseen, pieneläintilalla käynnistä kasvimaalla touhuamiseen pitäisi olla laajasti, jotta henkilö itse voi arvioida kokemuksen vaikutuksen hyvinvointiinsa ja terveyteensä. Pitää antaa mahdollisuus löytää itselle inspiroivaa ja innostavaa tekemistä. Aina sitä ei tiedä etukäteen.

Ympäristökokemusten positiivista vaikutusta ihmisen terveydelle on tutkittu laajasti. Tulokset osoittavat, että ympäristökokemuksilla parantava vaikutus. Sairaalassa ympäristömaisemaa katseleva henkilö paranee nopeammin kuin harmaata sairaalaseinää katsova.  Ihmisen verenpaine laskee eläintä katsoessa tai silittäessä ja raitista ulkoilmaa nauttiessa. Hajuaisti on elämänsä aikana ihmiselle ensimmäisenä ja viimeisenä käytössä oleva aisti. Hajuihin liittyy usein vahvoja tunnekokemuksia. Siksi luonnossa liikkuminen voi herättää voimakkaita hyvinvoinnin tunteita.  Ihmisten aivot myös toimivat paremmin ulkona.  

Osallistuin tammikuussa GreenCareLab – luontolähtöisten palveluiden kehittämis- ja testaushankkeen loppuseminaariin Hyvinkäällä. Hankkeessa luodaan uusia tapoja tuottaa luontolähtöisiä hyvinvointia edistäviä palveluja yhteistyössä hoiva-, hyvinvointi- ja matkailupalveluja tuottavien yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

Eurooppalainen vihervuosi 2020

Parlamentin ympäristövaliokunta teki aloitteestani oma-aloitemietinnön vuoden 2020 nimeämisestä eurooppalaiseksi vihervuodeksi. Ympäristövaliokunta hyväksyi mietinnön joulukuussa 2017. 

Eurooppalaisen vihervuoden tavoitteena olisi kasvattaa tietoisuutta rakennetuista viherympäristöistä, lisätä tutkimusta ja kehitystä, kannustaa kansalaisia aktiivisuuteen omien lähialueidensa viherryttämisessä, lisätä viherympäristöjen arvostusta ja kasvattaa viherrakentamisprojektien määrää. Sen tavoitteena olisi myös parantaa parhaiden käytäntöjen jakamista jäsenmaiden ja kaupunkien kesken sekä luoda vihreämpien eurooppalaisten kaupunkien tiekartta.

Vihervuoden tavoitteena on korostaa rakennettujen viherympäristöjen ja luonnon potentiaalia eurooppalaisen elämänlaadun parantamisessa. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty – hyvä vihersuunnittelu ei maksa paljoa, mutta antaa moninkertaisesti.