Merja Kyllönen: Hyvinvoinnin puolustus

Merja Kyllönen

Euroopan parlamentin jäsen

Kainuu/Suomi

Hyvinvoinnin puolustus

Mitä onkaan hyvinvointi - nähdäänkö se vain pahoinvoinnin vastakohtana vai löytyykö taustalle paljon moniulotteisempia lähtökohtia. Historian yksi keskeisimmistä kysymyksistä on ollut "Mitä meidän on tehtävä?" Harva on edes miettinyt, kenen on tehtävä, vaan on luotettu siihen, että itsenäiset valtiot maailmassa hoitavat asiansa ja kehittävät yhteiskuntia. Nykymaailman pelisääntöihin näyttää kuuluvan enemmän se, että valta ja poliittiset prosessit eriytyvät toisistaan. Mikään valtio ei voi enää yksin itsevaltiaana päättää asioistaan ja globaali maailma on tuonut luoksemme muutoksia ja haasteita, joihin emme yksin kykene enää vastaamaan. Rahoitustarpeet, investoinnit, kaupankäynti, tietoliikenne, rikollisuus, taudit, huumekauppa ja kansainvälinen terrorismi - vain muutamia haasteita mainitakseni.

Talouspolitiikka muodostaa nopeasti kokonaan oman linnakkeensa hyvinvoinnin rakentajana tai tuhoajana, mikäli sitä ei osata fiksusti hoitaa. Ovatko rahoitusmarkkinat dollareineen ja euroineen tyystin mahdoton yhtälö ilman todellisia ylikansallisia instituutioita. Nykyjärjestelmä on ajanut tilanteen siihen, että jo lapsenlapsemme ovat veloissa ennen syntymäänsä.

Tutkija Zymunt Bauman puhuu viisaasti "kulutuksen orgioista". Me olemme halunneet lisää, kasvua ja suurenemista, valtaa, laajenemista ja jatkuvaa kuluttamista. Ja mihin se on meidät lopulta johtanut - sekä ekologiseen, että myös valtapoliittiseen kriisiin. Ongelmana ei ole ainoastaan se, että kulutamme liikaa - lähes kolmea maapalloa yhtä aikaa, vaan olemme halunneet ratkaista myös sosiaaliset ongelmat tavarataivaan ja kulutusjuhlan kautta. Jos mietimme yhdessä, mikä maailman viimeisen vuosikymmenen lähtökohta on ollut, niin mikäs muukaan kuin "hyvinvoiva ihminen kykenee kuluttamaan". Olemmeko kenties käänteentekevän hetken äärellä - meidän on jälleen kyettävä muuttamaan koko elämäntapamme, jotta maailmamme voi selviytyä?

Maailmanlaajuinen talouskriisi loi tilaa rakenteiden uudistamiselle: kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden sääntelyn lisäämiselle, valvovien tahojen yhteistyön tiivistämiselle ja niiden valtuuksien laajentamiselle. Kokonaisvaltaisten ratkaisujen löytäminen ilmastonmuutoksen ja talous-, ruoka- ja polttoainekriisien kaltaisiin globaalihaasteisiin edellyttää ajattelutaparemonttia ja oikeudenmukaisempien käytäntöjen omaksumista maailmanlaajuisesti. Energiaongelmista tullaan menemään vesiongelmiin ja eteenpäin. Myös sotien kohteet muuttavat muotoaan tulevaisuudessa.

Kaikkia rakenteita uudistettaessa punaisena lankana on yksioikoisen talouskasvun tai säästöjen hakemisen sijaan oltava pyrkimys myös sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävään kehitykseen. Ajattelutavat remonttiin ja oikeudenmukaiset käytännöt toimintaan kaikkialla.

Euroopan rauhan ja vakauden edellytyksenä on aina ollut riittävä hyvinvoinnin taso. Maanosamme historiasta tiedetään, että hyvinvointiongelmien kärjistyminen levottomuuksiksi on ensimmäinen iso askel yhteiskuntarauhan menettämisen tiellä. Siksi tavallisen ihmisen hyvinvointi on kestävän talouden, kehityksen ja rauhan perusta.

Terveys on aina ollut yksi merkittävä hyvinvoinnin mittari. Väestön terveys takaa osaltaan toimintaympäristön, jossa kestävä kehitys on mahdollista. Koulutus ja tutkimus luovat osaltaan edellytyksiä uudistaville innovaatioille. Tutkimus-, kehittämis- ja investointiavustuksia sekä uusia yritysideoita tukevia elementtejä on huonompinakin aikoina uskallettava lisätä – suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Ja mahdollistamalla kaikkien kansalaisten jonkintasoinen koulutus, me voimme todella pitää huolen siitä, että maailma selviytyy tulevaisuuden haasteistaan. Terveyden ja sivistyksen on oltava perusoikeuksia, vapauden rinnalla.  

Vaikka hyvinvointi ja terveys ovat kohentuneet vuosikymmenien ajan, ovat väestöryhmien väliset hyvinvointierot viimeisimpien tietojen valossa pysyneet suurina. Tämä näkyy esimerkiksi tulo-, koulutus- ja ammattiryhmien välisissä eroissa terveydessä, hyvinvoinnissa ja terveyspalveluiden käytössä. Hälyttävää on, että tuloerot ja suhteellinen köyhyys ovat kasvaneet viimeisten 15 vuoden ajan, ja lapsiperheiden toimeentulo-ongelmat ovat lisääntyneet.

Tulevien vuosien ratkaisut todella näyttävät suuntaa Euroopassa ja maailmalla, kyetäänkö hyvinvoinnista pitämään huolta ja ehkäpä isoimpana kysymyksenä myös kykenemmekö minkäänasteiseen rauhaiseen rinnakkaiseloon maailmassa. Vai onko ahneuden aikakausi ja kulutusorgiat luoneet jälleen kriisin, jonka korjaamiseen tarvitaan satoja askelia taaksepäin.

Me tarvitsemme maailmaa, jossa vähemmän voi olla enemmän, luopuminen voi itse asiassa tuodakin elämäämme jotain enemmän sisältöä antavaa ja ihmisinä avartavaa ja maailman metropolikehityksen rinnalla myös "hiljaisuuden, turvallisuuden ja puhtaan luonnon alueet sekä kehollinen ja mielellinen hyvinvointi" nousevat uuteen arvoonsa. Ja vieläkö joku kysyy - olisiko uuden ajan hyvinvointiyrittäjyydelle tilausta :)?