Hankkeen nimi
Hoivafarmi

Hankkeen päätoteuttaja

HY, Ruralia-instituutti

Mikkelin ammattikorkeakoulu

 

Yhteystiedot

Teija Skyttä, teija.skytta(at)mamk.fi

puh. 050 568 8897

Seija Nissinen, seija.nissinen(at)mamk.fi

Johanna Hirvonen, johanna.hirvonen(at)mamk.fi

Leena Uosukainen, leena.uosukainen(at)mamk.fi 

Päivi Pylkkänen, paivi.pylkkanen(at)helsinki.fi 

 

HANKE ON PÄÄTTYNYT.

Hankkeen tuloksia: 

  • Kolmella maatilalla kehitettiin maatila-avusteisia hoivapalveluja.
  • Kehitettiin maatilatoimintaan soveltuva toimintakykymittari. 
  • Kysely hoivamaatalouden kiinnostavuudesta, sen kasvupotentiaalista, kasvun ehdoista ja esteistä toteutettiin.
  • Luontolähtöisten palveluiden liittyvän toiminnan rakenteiden vakiinnuttamisessa onnistuttiin koulutuksen osalta. Mikkelin kampus tarjoaa ensimmäisenä Suomessa mahdollisuutta suuntautua sosionomiopinnoissa Green Care -toimintaan. 

Julkaisuja: 

 

Hirvonen, J. Uosukainen, L. 2015. Luonnon hyvinvointivaikutusten mittaaminen Hoivafarmi-hankkeessa. Teoksessa Anu Haapala (toim.) Kestävää hyvinvointia kehittämässä. 

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/104400/URNISBN9789515885371.pdf?sequence=1 Mikkelin ammattikorkeakoulu. Vapaamuotoisia julkaisuja D65, ss. 140-145.

Artikkelissa tarkastellaan luontolähtöisen toiminnan asiakasvaikutusten mittaamista. 

Asiakasvaikutusten arvioinnissa lähtökohtana on kokonaisvaltaisen toimintakyvyn määritelmä kattaen fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja kognitiiviset ulottuvuudet. Hankkeessa toimintakyvyn mittaaminen toteutuu kaksivaiheisesti: ennen luontolähtöiseen toimintaan osallistumista sekä vuoden päästä toiminnan käynnistymisestä. Luontolähtöiseen toimintaan erilaisissa luontoympäristöissä suunniteltuja mittareita ei juurikaan ole muita kuin terapeuttiseen puutarhatyöskentelyyn kehitetty kyselylomakkeen muodossa oleva mittari (New York University Medical Center 1998). Tämän rinnalla Hoivafarmi-hankkeessa käytetään geneeristä Maailman terveysjärjestön kehittämää WHOQOL-BREF -elämänlaatumittaria. LIsäksi hyödynnetään hankkeen tarpeisiin laadittua visuaaliasteikkoa, jonka ohjaaja kunkin toimintapäivän jälkeen täyttää. Lisäksi ohjaaja kirjoittaa sanallisen kuvauksen asiakkaan työskentelystä tekemistään havainnoista. 

Luontolähtöisen toiminnan asiakasvaikutusten mittaaminen on osoittanut kansallisen tason kehittämis- ja koordinointitarpeen. Toimintakyvyn mittaamisen tueksi on saatavilla lukuisia mittareita. Luontolähtöisen toiminnan vaikuttavuustutkimuksen edistämiseksi olisi kuitenkin tärkeää tehdä yhteistyötä arviointitutkimusten tuottaman tiedon jakamiseksi. Yhteisiä suuntaviivoja tarvitaan erityisesti luontolähtöisten menetelmien arvioinnissa sovellettavan spesifin mittarin kehittämiseen. 

 


Hirvonen, J. 2015. Kuntouttavaa green care – toimintaa oppimassa: toimintaympäristönä englantilainen terapiapuutarha. Teoksessa Anu Haapala (toim.) Kestävää hyvinvointia kehittämässä. Mikkelin ammattikorkeakoulu. Vapaamuotoisia julkaisuja D65, ss. 153-158.

Sosiaalinen ja terapeuttinen puutarhatoiminta, jossa esim. Britanniassa ollaan pitkällä, on työmuoto, jossa luontoa hyödynnetään kuntouttavan, ennaltaehkäisevän tai kasvatustyön osana. Sosiaalinen ja terapeuttinen puutarhatyöskentely tarjoaa mahdollisuuden vuorovaikutustaitojen vahvistamiseen, työkyvyn arviointiin, omien vahvuuksien ja kiinnostuksen kohteiden tunnistamiseen sekä työelämätaitojen kehittämiseen. Terapiapuutarhassa asiakkaiden toimintakykyä arvioidaan numeerisella toimintakykymittarilla, joka sisältää kuusi osa-aluetta: sosiaalinen vuorovaikutus, työtehtävistä suoriutuminen, motivaatio, levottomuus, muistitoiminnot ja kognitiiviset taidot. Artikkelissa tarkastellaan ammatillisuuden toteutumista puutarhalla tehtävässä sosiaalisessa ja terapeuttisessa puutarhatyöskentelyssä samoin kuin sitä miten käytäntöjä voisi soveltaa Suomen oloissa.


Nissinen, S. 2015. Maatilalta toiminnallisuutta sosiaalialan työhön. Teoksessa Anu Haapala (toim.) Kestävää hyvinvointia kehittämässä. Mikkelin ammattikorkeakoulu. Vapaamuotoisia julkaisuja D65, ss. 159-165.

Toiminnan merkitys liittyy ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja mielenterveyden ylläpitämiseen. Maatilojen kuntouttavasta toiminnasta on hyviä kokemuksia esimerkiksi Ruotsissa. Artikkelissa tarkastellaan luonnossa ja erityisesti maatilaympäristössä tapahtuvan toiminnan mahdollisuuksia tukea asiakkaan hyvinvointia, kuntoutumista ja tarpeellisuuden kokemuksia. Fyysinen työ edistää hyvää vuorokausirytmiä sekä parempaa unta ja tervettä väsymistä. Ulkona oleminen ja mielekäs tekeminen taas vaikuttavat kuntoon ja toimintakykyyn. Maatilalla työskentelyssä korostuu yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen. Maatilalla toteutuvatkin kaikki tuen ja kuntoutuksen muodot, jotka normaalisti joudutaan hakemaan yksi kerrallaan erilaisista hoito- ja kuntoutuslaitoksista.


Pylkkänen, P. 2016. Voiko hyvinvointialasta kasvaa palveluliiketoimintaa maatalouden rinnalle? http://www.helsinki.fi/ruralia/lehtiarkisto/Ruralia1_2016.pdf

Ruralia-lehti Ruralia. 2016 (1).


Pylkkänen, P. 2016. Hoivamaataloudestako vastauksia maaseudun palvelutuotantoon? 

Teoksessa Kattilakoski, Mari & Siirilä, Heli 2016 (toim.). Oppiva maaseutu. 24 valtakunnallisen maaseutututkijatapaamisen abstraktikirja. Lapin yliopisto, Rovaniemi. ss.10-11. 

http://www.mua.fi/wp-content/uploads/2017/03/2016-absikirja_03_09_2016.pdf


Hirvonen, J. Uosukainen, L. 2016. Kuntoutujan polku palvelukodista farmille. UAS Journal 2/2016. WWW-julkaisu: https://uasjournal.fi/tutkimus-innovaatiot/kuntoutujan-polku-palvelukodista-farmille/


Hirvonen, J. 2016. Kohtaamisia kasvilavojen äärellä – työelämäjakso englantilaisella terapiapuutarhalla. Teoksessa Arja Haikara ja Helena Horn (toim.) Kuhan kokeilin: kansainvälisyys, kielet ja viestintä ammattikorkeakoulussa. Mikkelin ammattikorkeakoulu. Vapaamuotoisia julkaisuja 69. 

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/114131/URNISBN9789515885456.pdf?sequence=1

Artikkelissa kerrotaan oppimiskokemuksista ja asiakkaiden kohtaamisista Lontoossa terapiapuutarhalla, jonka työntekijöillä on oppimisvaikeuksia, kehitysvamma, sairaudesta tai vammasta johtuvia liikuntarajoitteita, pitkä päihdetausta tai mielenterveyden ongelmia. Kirjoittajan oppimiskokemuksia on tarkoitus hyödyntää Mamkin koordinoimassa ja luontolähtöisiä kuntoutus- ja hoivapalveluja kehittävässä Hoivafarmi-hankkeessa.


Saren,H. Uosukainen, L. 2016.  Luonnon hyvinvointivaikutusten ja hyvinvointiteknologian hyödyntäminen matkailussa. Luonnollista hyvinvointimatkailua. Artikkelikokoelma, MAMK julkaisusarja 2016.


Pylkkänen, P. 2016. Hoivamaatalous on varteenotettava vaihtoehto. Yliö Maaseudun Tulevaisuus – lehdessä 25.11.2016.

 

Pylkkänen P. & Skyttä T. (Eds.) 2016.  Tienviittoja hoivamaatilatoimintaan. Vapaamuotoisia julkaisuja – Free-From Publications 87, Mikkelin ammattikorkeakoulu. 

http://www.theseus.fi/handle/10024/123467

Oppaan sisältö perustuu Etelä-Savon Hoivafarmi-hankkeen kehittämis- ja tutkimustoiminnassa kertyneeseen kokemustietoon. 

 

 

Opinnäytteitä:

Kähäri, M, & Niemelä, A. 2016. Hoivamaatilatoimintaa mielenterveyskuntoutujille: Opas maatalousyrittäjille. Opinnäytetyö MAMK Sosiaalialan koulutusohjelma. http://www.theseus.fi/handle/10024/116144

Oppaan tarkoituksena on auttaa maatalousyrittäjiä kehittämään omalle maatilalleen soveltuvaa hoiva-maatilatoimintaa maatilansa jo olemassa olevia resursseja hyödyntäen.

 

Muikku, R. 2016. Eläinten hyvinvoinnin huomioiminen Green Care -toiminnassa maatilalla. Opinnäytetyö Karelia –AMK Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma. http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/113363/OPNRaisaMuikku.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Oppaassa käsitellään maatilan eläinten hyvinvointia, eläinsuojelua ja tautien ehkäisyä.

 

Matikainen, J. & Vuorio, S. 2017.  OPAS GREEN CARE -TOIMINNAN JALKAUTTAMISEEN HOIVAKOTIYMPÄRISTÖSSÄ Sosiaalisen ja terapeuttisen pihan hyödyntäminen. Opinnäytetyö Sairaanhoitajakoulutus XAMK. 

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/132789/matikainen_johanna_vuorio_satu.pdf?sequence=1

Opinnäytetyönä tehtiin sosiaalista ja terapeuttista pihaa suunnitteleville hoivakodeille sähköinen opas Green Care -toiminnan käynnistämisen, jalkauttamisen ja hyödyntämisen avuksi. Opas laadittiin innostamaan hoivakoteja toimintakulttuurin muutokseen kohti asiakas- ja ihmislähtöistä hoitotyötä Green Care -menetelmien avulla. Oppaan sisällön koostamisessa käytettiin haastatteluiden ja havainnoinnin lisäksi monipuolisesti kotimaisia ja kansainvälisiä tutkimuksia sekä muuta kirjallisuutta. Tavoitteena oli vastata kysymyksiin mitä tehdään, miksi tehdään ja miten tehdään.

 

Videot:

Juhon päivä Hoivafarmilla (You Tube – video) https://www.youtube.com/watch?v=WCxedBx8AE8 Hoivafarmilla tavataan! ( You Tube –video) https://youtu.be/z3CgsTrolow

 

Muuta: 

Toimintakyvyn mittaaminen Hoivafarmi hankkeessa Leena Uosukainen ja Johanna Hirvonen yliopettajat Mikkelin ammattikorkeakoulu 3.6.2015

https://docplayer.fi/21523994-Toimintakyvyn-mittaaminen-hoivafarmi-hankkeessa-leena-uosukainen-ja-johanna-hirvonen-yliopettajat-mikkelin-ammattikorkeakoulu-3-6.html

 

 

 

 

 

    Hankkeen toteutusalue/-alueet
    Alueellinen
    Etelä-Savo

    Rahoittaja(t) ja rahoitusohjelma
    Euroopan sosiaalirahasto, ESR

    Hankkeen sisältö
    Kehittäminen Tutkimus Tiedottaminen

    Hankkeen alkamisvuosi
    2014

    Hankkeen päättymisvuosi
    2016

    yhteistyössä mukana: