Eläimen läsnäolo rauhoittaa 

 

Eläinten läsnäoloon liittyvät rauhoittavat vaikutukset on voitu todentaa useissa tutkimuksissa. Elimistön toiminnassa ilmeneviä vaikutuksia on mitattu muun muassa kolesterolin ja kortisolin sekä endorfiini- ja oksitosiinitasojen kautta.

 

 

 

 Koiran läsnäolon vaikutus stressitasoon verrattuna kuvan katsomiseen ja muuhun rauhoittumiseen.

  • Crossman, M.K., Kazdin, A.E. & Knudson, K. 2015. Brief unstructured interaction with a dog reduces stress.  Anthrozoös 28:649-659. 

 

Oheisessa tutkimuksessa koiran kanssa vietetyn seurustelutuokion vaikutusta seurattiin standardoitujen psykologisten kysymyssarjojen  kautta. Koiran kanssa vietetty tuokio aiheutti koehenkilöillä selkeän stressitason laskun ja myönteisen mielialan vahvistumisen. Vertailuryhmillä käytetyt toimintatavat; yhtä pitkä rauhoittumistuokio koirakuvaa katselleen tai pelkästään rauhoittumiseen keskittyen ei tuottanut vastaavia vaikutuksia. Koiran kanssa tapahtuva seurustelu toimi rauhoittavasti niidenkin henkilöiden kohdalla, ei juurikaan ollut aiempia kokemuksia eläimistä.

  

 

Aktivoivat  vaikutukset

 

Eläimillä voi kuitenkin olla tilannekohtaisesti sekä rauhoittavia että aktivoivia vaikutuksia. Australialaistutkimuksessa selvitettiin marsujen vaikutusta autistiseen ja normaaliin lapsiryhmään. Lapset saivat 30 minuuttisen testiajan puitteissa lukea hiljaa (viisi minuuttia), lukea ääneen muulle ryhmälle (5 minuuttia sekä leikkiä lelun kanssa (10 minuuttia) sekä lopuksi leikkiä marsujen kanssa (10 minuuttia). Kokeen ajan seurattiin ihon sähkönjohtokyvyssä tapahtuvia muutoksia, mikä ilmentää sympaattisen hermoston aktiivisuutta. 

 

 

 

 
  • O'Haire ym. 2015. Animals may act as social buffers: Skin conductance arousal in children with autism spectrum disorder in a social context. Developmental Pscyhology 57(5):584–595.

 

 

Autismin oireita omaavat lapset (punainen viiva) rasittuivat lukemistehtävistä enemmän kuin muut lapset, ja heillä eläimen kohtaaminen aikaansai selkeän rauhoittumisreaktion. Muilla lapsilla eläimen näkeminen vaikutti kuitenkin päinvastoin, aktiivisuustasoa nostaen. Tutkijat tulkitsivat näiden lasten parissa tapahtuneen kyllästymistä, mihin uuden vuorovaikutuselementin tuominen mukaan vaikutti aktivoivasti. Autististen lasten parissa marsut helpottivat lasten vuorovaikutustilannetta, kun huomion saattoi kohdentaa marsuun. 

Vuorovaikutuksen katalysaattori

 

Eläinavusteisuudella on myös selkeitä hyötyjä vuorovaikutustaitojen kehittymisessä. Eniten eläinavusteisuudesta hyödytään tilanteissa, joissa sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyy jotain rajoitteita. Tutkimushankkeessa todettiin esimerkiksi eläimen läsnäolon lisäävän ohikulkijoiden ottamien kontaktien määrää vammaisia ihmisiä kohdattaessa. Sosiaalisen vuorovaikutuksen vahvistumisesta on vahvaa näyttöä myös useissa eläinavusteisten terapian tutkimuksissa.    

 

Tanskalaisessa tutkimuksessa selvitettiin koiravierailujen aktivoivaa merkitystä palvelutalon asukkaille. Ohjelman alkuvaiheessa koiravierailujen virkistävät vaikutukset olivat samantasoisia kuin vertailuna käytetyillä robottihylkeellä ja pehmoeläimellä. Kuusiviikkoisen ohjelman aikana koiravierailujen aktivoiva vaikutus säilyi parhaiten. Pysyviä, ohjelman jälkeen säilyviä vaikutuksia aktiivisuuteen ei saavutettu millään toimintatavalla. 

 

Kuten muissakin voimavaralähtöisissä menetelmissä, on asiakkaan omakohtainen kiinnostus tässäkin lähtökohtana. Osa ihmisistä saattaa vierastaa eläimiä.  

 

 
  • Thodberg, K. ym. 2015.  Behavioral responses of nursing home residents to visits from a person with a dog, a robot seal, or a toy cat. Anthrozoos 29(1):107-121. 
  • Shyne, A. 2012. Do Service Dogs Encourage More Social Interactions between Individuals with Physical Disabilities and Nondisabled Individuals than Pet Dogs? Journal of Applied Companion Animal Behavior  5(1). 

 


yhteistyössä mukana: