Etusivu » Green Care » Vaikuttavuus » Luonnon terveyttä edistavät vaikutukset » Aktiivinen elämäntapa
Osa luonnon hyvinvointivaikutuksista tapahtuu liikunnan ja siihen liittyvän sosiaalisen kanssakäymisen myötä. Viherympäristöjen läheisyys ja saavutettavuus ylläpitävät arkiliikuntaa. Fyysinen aktiivisuus on puolestaan yhteydessä mm. painonhallintaan sekä moniin kansansairauksiin.
Luonnonympäristöt mahdollistavat myös erilaiset arkiliikunnan muodot. Esimerkiksi puutarhanhoito, luonnonantimien kerääminen tai metsänhoitotyöt tuovat keholle monipuolista rasitusta.
|
Länsimaisille yhteiskunnille on ollut tyypillistä allergioiden, astman, keliaakkian ja diabeteksen kaltaisten autoimmuunitautien lisääntyminen. Tämän myötä on tutkimuksessa alettu selvittää kehon ja sen elinympäristön välillä tapahtuvia vaikutusprosesseja. Erityisesti kiinnostuksen kohteena on ollut elimistön rajapinnoilla (suoli, iho, hengitystiet) esiintyvien mikrobiomien vuorovaikutus ympäristön kanssa.
Laajaa julkisuutta saavuttaneeessa suomalaistutkimuksessa verrattiiin Pohjois-Karjalassa ja rajantakaisella alueella Venäjällä asuvien ihmisten terveydentilaa. Tutkimus löysi selkeitä eroja allergioiden esiintymisessä, minkä osoitettiin olevan yhteydessä elinympäristöissä esiintyviin eroihin. Allergioiden esiintyminen lisääntyi hygieniatason kasvun myötä.
Seuraavissa tutkimuksissa todettiin elimistön mikrobikantojen olevan sitä monimuotoisempia, mitä monimuotoisempaa lajistoa elinympäristössä esiintyi. Terveiden nuorten asuinalueella oli enemmän metsää, maatalousmaata ja kasvillisuutta, ja vastaavasti allergisten nuorten lähiympäristöissä oli enemmän rakennettua ympäristöä, samoinkuin vesistöä.
LUKE:n ja GCF ry:n yhteisessä tarinoiden keruuhankkeessa ihmisiä pyydettiin kertomaan luonnon hyvinvointivaikutuksista. Rauhoittumiseen ja levolliseen liittyvät teemat tulivat kertomuksista vahvasti esille. Erityisen tärkeää oman tilan löytäminen ja mahdollisus omien ajatusten läpikäymiseen oli vaikeissa elämäntilanteissa oleville ihmisille. Ihmiset kertoivat myös fyysistä harrastuksista luonnon parissa, mutta kirjoitusten pääpaino oli selvästi henkisen hyvinvoinnin ylläpitämisessä.
Ihmisille mieleenjääneissä luontotarinoissa oli laaja sisällöllinen kirjo. Yhteistä tarinoilla oli lähinnä omakohtaisen tunnetason merkityksen löytyminen, joka yhdistyi jotenkin ulkoisen ympäristön havaintoihin. Usein tälläisissä elämyksellisissä, ihmisille tärkeiksi muodostuneissa hetkissä, oli mukana myös omakohtaista tekemistä ja erilaisia aistihavaintoja.
Elämysten löytäminen luonnon parista toi kertojien elämään runsaasti arjen rikkautta, usein yksinkertaistenkin asioiden äärellä. Paikoitellen kokemusten merkitys laajeni myös suurempaan yhteyteen, jolloin tapahtumilla oli merkitystä myös oman elämän tarinan ja identiteetin muovautumisen tasolla.