Ekopsykologia muodostaa keskeisen perustan kaikelle Green Care-toiminnalle. Se on alkujaan Yhdysvalloissa kehitetty psykologisen teorian ja käytännön haara, jossa ihminen nähdään osana muuta luontoa. Tällöin myös ihmisen ja luonnon hyvinvointi (tai pahoinvointi) ovat yhteydessä toisiinsa. Tavoitteena on ehkäistä ihmisen vieraantumista luonnosta ja rakentaa kestävän kehityksen mukaista elämäntapaa.
Ratsastusterapia on Suomessa tunnetuin eläinavusteisen terapian muoto. Koulutuksen käyneet ammattilaiset käyttävät ratsastusterapeutti-SRT nimikettä. Sosiaalipedagogisessa hevostoiminnassa painopisteenä on ennaltaehkäisevä toiminta ja sosiaalisen kuntoutuksen tarpeet, joista hevostoiminnan ohjaaja vastaa. Hevosen ohella voidaan eläinavusteisessa toiminnassa ja terapiassa käyttää monia muitakin koti- tai lemmikkieläimiä. Koirien ja kissojen kanssa tehdään muun muassa vierailuja hoitolaitoksiin. Kasvavaa kiinnostusta on myös lehmien, laamaeläinten, vuohien, lampaiden ja kanojen kanssa toteutettavaan eläinavusteiseen työskentelyyn.
Kuntouttava maatilatoiminta on oleellinen osa eurooppalaista Green Care -toimintaa. Suomessa vasta on muutamia maatiloja, jotka tarjoavat kuntouttavaa toimintaa.
Puutarha- ja viherympäristö voi elämyksellisyyden ohella tarjota työtä ja toimintaa erilaisten taitojen harjoittamiseen. Terapeuttisessa ja sosiaalisessa puutarhatoiminnassa on kysymys elvyttävien ja voimaannuttavien kokemusten tuottamisesta kasvien hoitamisen avulla. Terapeuttisessa puutarhatoiminnassa keskeistä on toiminnan suunnittelu tavoitteellisesti osaksi potilaan kuntoutusta.
Suomen luonnon monipuolisuus tarjoaa vaihtelevia toimintaympäristöjä Green Care -toiminnalle. Luontoavusteista toimintaa voidaan harjoittaa maalla, vesillä ja vesistöjen äärellä. Erilaiset luontotyypit ja -elementit rikastuttavat luontolähtöisiä hyvinvointia tukevia harjoitteita.
Suomessa luontolähtöisiä seikkailukasvatuksen ja elämyspedagogiikan menetelmiä käytetään muun muassa kuntoutuksen ja nuorisotyön parissa. Lisäksi luonnonmateriaalit tarjoavat paljon mahdollisuuksia sisätiloissa tapahtuvaan kädentaitojen harjoittamiseen ja aistien aktivoimiseen.
Metsäympäristöissä toteutettavia terveyden edistämiseen liittyviä kehon ja mielen harjoitteita on kehitetty muun muassa Metsämieli-menetelmän alaisuudessa. Myös metsäkylvyistä puhutaan yleisesti. Niiden tavoitteena on luontoyhteyden syntyminen ja syveneminen ja sitä kautta tapahtuvat hyvinvointivaikutukset sekä keinot itsesäätelyyn. Toimintamalli on alkuaan Japanista (Shinrin-Yoku).
Vesistöihin keskittyvää Green Care -toimintaa kuvataan myös termeillä Blue Care ja Blue Wellness.
Kummun tila. Kuva: Pauliina Luukinen