Uudet hyvinvointialueet – mahdollisuus Green Care -yrittäjälle?

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin toteuttamassa VITALI-hankkeessa on pohdittu yritysten ja hyvinvointialueiden välisen yhteistyön ja kumppanuuden synnyttämisen haasteita Green Care -alalla. Epätietoisuutta yhteistyön aloittamisen askelista esiintyy, mutta ratkaisujakin löytyy.

“Se varmaan tulee siitä hyödyllisyydestä ja siitä, että on mielekästä tekemistä. Et on todennut, että on kyky oppia eläinten kanssa eri hommia ja sosiaalisia taitoja on karttunu. – –kun on ollut pitkään poissa työelämästä niin sitä välillä tulee sellanen olo että osaanks mä enää yhtään mitään… mut et se että on tullut hyväksytyksi sellaisena kuin on, niin kaikki tämmönen tekeminen vahvistaa sitä itseluottamusta. Ja nytkin kun määkii noi lampaat niin ne on niin ihania, et pakostakin tulee hyvälle tuulelle.”

(Asiakaskokemuksia Green Care-palveluista)

Green Carella tarkoitetaan luontoon perustuvia vuorovaikutteisia toimintatapoja, jolla edistetään ihmisten elämänlaatua ja hyvinvointia ennaltaehkäisevänä tai kuntouttavana toimintana erityyppisissä ympäristöissä, esimerkiksi metsässä, puutarhassa tai maatilalla. Hyvinvointivaikutukset syntyvät yhtäaikaisesti luonnon elvyttävyyden, kokemuksellisuuden ja yhteisöllisyyden kautta. Green Care -palveluissa ympäristö ei ole vain toiminnan tausta, vaan keskeistä on mahdollistaa henkilökohtainen, ohjattu luontokokemus.

Luontoperustaisessa toiminnassa hyvinvointi koostuu fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista osa-alueista ja parhaimmillaan Green Care -toiminta vahvistaa yksilön hyvinvointia kaikilla näillä osa-alueilla. Sosiaali- ja terveysalalla kokonaisvaltainen ja monimenetelmällinen lähestymistapa palveluiden tuottamiseen tarjoaa mahdollisuuden yksilön tarpeista lähtevään palveluun ja luonnon hoivaavan vaikutuksen hyödyntämiseen. Green Care -alaa kohtaan onkin herännyt mielenkiintoa 2000-luvulla, erityisesti maaseutualueilla. Haasteena toiminnan laajentumisessa ja tätä kautta sen institutionaalistumisessa on kuitenkin yrittäjien mukaan yhteistyö sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa.

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin toteuttamassa Vihreän talouden innovaatiot - Boostia julkisen ja yksityisen sektorin väliseen yhteistyöhön (VITALI) -hankkeessa on pohdittu haasteita yhteistyön ja kumppanuuden synnyttämiseksi Green Care -alalla. Hankkeen tavoitteena on ollut edistää julkisen ja yksityisen sektorin valmiuksia kehittää yhteistyössä ekologisesti ja sosiaalisesti kestäviä innovaatioita. Valmiuksien kehittyessä syntyy parhaimmillaan yhteistyökumppanuus, joka perustuu yhteiseen näkemykseen, sitoutumiseen, yhdessä oppimiseen ja molemminpuoliseen hyötyyn.

Yrittäjän haaste: Miten lähestyä hyvinvointialuetta?

“Yrittäjän vaikea tietää kehen ollaan yhteydessä esimerkiksi hyvinvointialueella, koska se on niin byrokraattinen systeemi. Julkinen sektori varmasti toteaa, että heille ei ole esitetty, mitä Green Care -puolella on mahdollista tehdä ja millaisia palvelupaketteja siellä on tarjolla. Mutta kenelle sä siellä esität ja koska sä esität – ei yrittäjät voi sellaista tietää.”

(VITALI-hankkeessa mukana ollut yrittäjä)

Edellä esitetty lainaus kuvaa monen VITALI-hankeessa mukana olleen yrittäjän suhtautumista hyvinvointialueeseen - vaikka hyvinvointialue nähtiin houkuttelevana ja haluttuna yhteistyökumppanina, tuntui yrittäjiä vaivaavan epätietoisuus siitä, miten yhteistyön aloittamisessa tulisi edetä. Suurin osa Green Care -alan yrityksistä on pieniä tai mikroyrityksiä, joille hyvinvointialue näyttäytyy liian suurena yhteistyökumppanina. Tämä nostaa kynnystä ottaa yhteyttä sosiaali- ja terveysalan toimijoihin. Hyvinvointialue on myös organisaationa uusi ja yrittäjät eivät tiedä, mihin tahoon heidän kannattaisi olla yhteydessä.

Yhteistyö hyvinvointialueen kanssa on siten pienelle yritykselle suuri askel, joka voi jäädä ottamatta, kun pelätään sen olevan liian haastavaa. Tämä heijastaa yleisesti monen pienen yrityksen suhtautumista julkisiin toimijoihin yhteistyökumppaneina. Valtiovarainministeriön (2020) mukaan pienissä yrityksissä julkiset hankinnat koetaan usein liian laajoina, monimutkaisina ja epäselvinä.

Epävarmuudesta huolimatta yrittäjät tunnistavat keinoja, jotka helpottaisivat yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa. Yhteistyö alan yrittäjien välillä nähtiin yhtenä mahdollisuutena lähestyä hyvinvointialueen toimijoita. Verkostoitumalla muiden kanssa yrittäjät voivat mahdollistaa suurempiin palvelukokonaisuuksien tarjoamisen ja varmistaa palvelutuotannon jatkuvuuden, samoin kuin oman jaksamisensa palvelun tuottajina. Lisäksi yrittäjät näkivät, että on helpompi saada järjestettyä tapaaminen hyvinvointialueen kanssa, mikäli sitä pystytään lähestymään usean yrityksen voimin.

Yhteiskehittämisen aika on nyt!

VITALI -hankkeessa saatujen kokemusten perusteella hyvinvointialueiden henkilöstö on kiinnostunut kehittämään Green Care -palveluja asiakaslähtöisesti yhdessä yrittäjien kanssa. Aloitteen yhteistyöhön tulee kuitenkin tulla yrittäjiltä itseltään, sillä resurssit toiminnan kehittämiseen ovat hyvinvointialueilla rajalliset eikä heillä ole aina aikaa miettiä uusia toimintatapoja. Hyvinvointialueen edustajat korostivat, että yrittäjän ei tarvitse, eikä välttämättä ole hyväkään, tarjota valmiita tuotteita tai palvelua, vaan enemmänkin suuntaviivoja siihen, millaista palvelua yrittäjän olisi mahdollisuus toteuttaa ja mihin hintaan. Tältä pohjalta varsinaista palvelua voidaan sitten lähteä yhdessä räätälöimään erilaisille asiakasryhmille sopivaksi. Vahva näkemys oli, että palvelu ei voi olla kalliimpaa kuin hyvinvointialueen itsensä tuottamat palvelut. Green Care -palveluilla voidaan myös kuitenkin luoda ratkaisuja hyvinvointialueella, esimerkiksi tilojen käytössä yrittäjän tarjotessa palvelunsa kautta myös tilat toiminnalle, jolloin yhteiskehittämisen kautta saadaan alueelle säästöjä.

“Mä nään niin, että tää luontoperustainen toiminta, siihen on paljon potentiaalisia asiakkaita. Jotenkin ajattelen, että kyllähän sitä aikaa (kehittämiseen) löytyy, kun sovitellaan. Et jos lähdettäis yhdessä kehittämään, ammattilaiset vois jo alkaa miettimään, ketkä asiakkaat vois olla toimintaan mukaan lähteviä. Ja sit tavallaan se asiakkaiden taso ja se, mitä he voisivat tehdä, niin kootaan siitä pakettia ja yrittäjä pystyy tarjoomaan näitä juttuja, et saadaanko ne loksahtamaan yhteen?”

(VITALI-hankkeessa mukana ollut hyvinvointialueen edustaja)

On mielenkiintoista, että sosiaali- ja terveysalan ihmislähtöinen ja hoivaan liittyvä työ on luonut ympärilleen rakenteet, jotka näyttäytyvät kasvottomina ja byrokraattisina. Hyvinvointialueiden toiminnan alkaminen on entisestään lisännyt kasvottomuutta, sillä entiset hallinnolliset rakenteet ovat muuttuneet ja niissä syntyneet yhteistyösuhteet täytyy rakentaa uudelleen. Myös tuntuvat siirtyneen entistä kauemmaksi palvelun toteuttamisesta. Kuitenkin juuri tämä hetki, jossa hyvinvointialueet muodostavat uusia toimintatapoja ja niille on tilaa, tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden rakentaa uudenlaista yhteistyötä ja kumppanuutta luontoperustaisia palveluita tarjoavien yritysten ja julkisen sektorin välille.

Tämä blogi on kirjoitettu osana Vihreän talouden innovaatiot - Boostia julkisen ja yksityisen sektorin väliseen yhteistyöhön (VITALI) -hanketta, jota rahoitetaan Euroopan Unionin Euroopan aluekehitysrahastosta, REACT-EU-välineen määrärahoista osana Euroopan unionin COVID-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia. Blogi-kirjoitus on samalla osa luontolähtöisten menetelmien käyttöönottamisen tueksi toteutettavaa viestintäkampanjaa, josta vastaavat maaseutupolitiikan TUUMA- ja HYMY-verkostot sekä Green Care Finland ry.

Kirjoittajat

Lähteet

Luonnonvarakeskus & Green Care ry (2021). Suomalainen Green care: Green care-toimintatavan käsikirja & LuontoVoiman ja LuontoHoivan laatutyökirja. Saatavilla http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-189-9

Valtiovarainministeriö (2020). Suomen julkisten hankintojen tilannekuva. Valtiovarainministeriön julkaisuja - 2020:25. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bi