Sosiaalinen hyvinvointi ja ympäristön hyvinvointi kulkevat käsikädessä Äänekosken Elonkierto -yhteisöpuutarhalla

Yhteisöpuutarha on tuonut yhteen asukkaita ja mahdollistanut toimijuuden kestävämmän tulevaisuuden puolesta. Samalla on nostettu esille viheralueiden vaikuttavuutta ihmisen ja luonnon hyvinvointiin sekä lisätty luontoperustaisten hyvinvointipalvelujen saavutettavuutta. Puutarha tarjoaa ympäristön esimerkiksi nuorten työpajoille ja kuntouttavalle työtoiminnalle.

Vihreä uusiutuva Äänekoski-hanke aloitti vuonna 2021 kokeilun yhteisöpuutarhasta, jonka tavoitteena oli koota eri ryhmiä yhteen viljelyn, Green Caren ja kestävän kehityksen ympärille. Ajatus ei toki ole uusi. Niin viljely kuin puutarhatkin ovat tuoneet yhteen yhteisön ihmisiä maanviljelyn alkuajoista lähtien. Myös erilaiset koulupuutarhat Suomessa ovat olleet osa opetusta ja koulujen arkea vielä viime vuosisadalla. Jyväskylän yliopiston opettajaseminaarissakin oli toimiva hyötypuutarha vielä 1950-luvulla, missä toiminnallisuus oli tärkeässä asemassa. 1960-luvulla opetus keskittyi kokonaan luokkahuoneisiin, kasvihuoneet purettiin ja viljelykset lopetettiin rakentamisen tieltä. 2000-luvulla on jälleen laajemmin herätty näkemään luontokosketuksen ja puutarhatoiminnan terveydelliset ja pedagogiset hyödyt. Erilaisia yhteisviljelyalueita ja ratkaisuja kaupungin yhteisiin olohuoneisiin on kasvanut ympäri Suomea ja maailmaa. 

Piilolanniemeen rakentuva yhteisöpuutarha on Suomessa ensimmäinen kunnallinen, laajamittainen Green Care -projekti. Puutarhan on suunnitellut maisema-arkkitehti Suvi Pohjola-Stenroos. Hänen kätensä kautta hankkeessa visioidut elementit ovat tulleet näkyväksi puutarhan eri osioissa. Puutarha ei ole suuri, mutta sinne mahtuu hyöty ja oppipuutarha, pörriäispuutarha sekä vielä rakennettava aistipuutarha. Suunnittelussa on otettu huomioon ympäristöpsykologia ja Green Care sekä rakenteissa ja puutarhan elämässä kestävä kehitys ja kiertotalous. 

Kantava ajatus Äänekosken yhteisöpuutarhakokeilulla oli kaupungin rooli kestävyystoiminnan mahdollistajana. Koimme, että puutarha paikkana ja puutarhan toiminnot mahdollistavat laajasti reilun kiertotalouden näkyväksi tekemisen kaupunkiympäristössä. Vihreä Uusiutuva Äänekoski-hankkeen tavoitteena oli löytää uusia tapoja osallistaa asukkaita ja mahdollistaa toimijuus kestävämmän tulevaisuuden puolesta. Nopeasti huomasimme, että sosiaalinen kestävyys ja ympäristön kestävyys kulkevat käsi kädessä ja vahvistavat toisiaan. Ilman sosiaalista kestävyyttä ei ole mahdollisuutta saavuttaa kestävää ympäristöä. Eikä ilman hyvinvoivaa ympäristöä meillä ole mahdollisuutta tavoittaa sosiaalista hyvinvointia. 

Tärkeää oli luontopohjaisten palvelujen ottaminen osaksi kaupungin palveluja ja nivoa yhteen kestävän kehityksen eri osa-alueita, kuten asukkaiden hyvinvointi, kiertotalouden havainnollistaminen, ilmastotyön toimijuuden mahdollistaminen sekä luonnon monimuotoisuuden katoamisen ehkäisemisen periaatteet ja keinot. 

Kestävyys ja toimijuuden mahdollistaminen

Puutarha on ollut oivallinen paikka törmäyttää erilaisia kaupungin sidosryhmiä ja tukea luontevalla tavalla erilaisten sosiaalisten ryhmien ja sukupolvien välistä tärkeää kanssakäymistä. Toiminta yhteisöpuutarhalla on suunnattu nimenomaan erilaisille ryhmille, joiden kautta ajattelimme saavamme enemmän aktiivisia toimijoita, ulottuvuutta sekä jatkuvuutta. Toimintaa on helpompi koordinoida ja pitää se tavoitteellisena. Erilaisten ryhmien yhdessä tekemisessä tapahtuu myös luontaisesti oppimista. Mukana on ollut mukana mm. eri järjestöjä, kerhoja, yrittäjiä, maahanmuuttajia ja koululaisia. Tapahtumia on ollut monenlaisia ja niiden on koettu vahvistavan yhteisöä. Paikallisen päiväkodin lapset ovat puuhanneet alueella jo ennen puutarhan perustamista, ja sittemmin he ovat kylväneet kasveja ja maistelleet yrttejä Marttojen seurassa, luoneet keijupuutarhaa ja tutustuneet mehiläisiin, sekä voittaneet kaikille avoimen ilmastonmuutosaiheisen lumiveistoskilpailun. Yhteisöpuutarha ei siis nuku talvellakaan.

Projektin edetessä pohdittiin yhdessä Vihreä Uusiutuva Äänekoski-hankkeen ja kaupungin kuntouttavan työtoiminnan kanssa puutarhan vaikuttavuutta kestävyysnäkökulmasta laajasti. Vaikuttavuuden mittaaminen perinteisin menetelmin on tämän kaltaisissa toimissa vaikeaa, kuten on usein todettu. Siirtyminen kestävämpään yhteiskuntaan on monitahoinen ja monimutkainen tapahtuma, eivätkä nyky-yhteiskunnan mittarit välttämättä taivu todentamaan toimia ja tavoitteita kokonaisvaltaisesti.

Viheralueiden vaikuttavuutta ihmisen ja luonnon hyvinvointiin on kokeiltu pusertaa näihin kehyksiin määrittämällä niiden arvoa taloudellisesti esimerkiksi yhden puun tai puistoalueen raha-arvon laskemisella. Tämä on hyödyllistä siksi, että tätä kieltä suurin osa päättäjistä ja virkamiehistä ymmärtää ja se auttaa alueiden- ja toiminnan investoimisen suunnittelussa. Tarjoiltu näkökulma on kuitenkin kapea-alainen eikä se edistä systeemin muuttamista, joka pohjimmiltaan on kestävämmän yhteiskunnan edellytys.  Meidän on pystyttävä tunnistamaan kokonaisvaltaisemmin aiheeseen liittyviä elementtejä. 

Tärkeitä kysymyksiä ovat mm. miten arvotamme luonnon hyvinvointia, josta ihmisen elämä maapallolla on riippuvainen? Entä, miten arvottaisit sosiaalista pääomaa tai uudenlaisia sosiaalisia rakenteita ja niiden myötä syntyvää kulttuuria. Kokonaisvaltaisuus sisältää myös tiedon ja taidon, uusia kestävämpiä toimintatapoja sekä yhteisöllisyyden ja niin fyysisen kuin psykologisenkin hyvinvoinnin. Yhteiskuntatasolla tulokset näkyvät pitkällä aikavälillä, mutta yksilön elämässä vaikutus voi tulla näkyväksi nopeammin.    Motivan ja ympäristöministeriön järjestämässä reilun kiertotalouden valmennuksessa koetimme määritellä suuntaviivoja ja mittareita puutarhan tuomille vaikutuksille ja vaikuttavuudelle. Vaikutuksia voitiin huomata sekä yksilötasolla että yhteisötasolla. Arvioimme, että puutarhalla on vaikuttavuutta YK:n kestävän kehityksen mittareilla arvioituna 11 eri kohtaan, jotka näkyvät kuvassa.

Yhteisöpuutarha toiminnalla on työllisyys- ja terveyshyötyjä

Äänekosken työllisyyspalvelut ovat olleet mukana yhteisöpuutarha projektissa alusta saakka ja nyt aloitellaan kolmatta toimintakautta. Yhteisöpuutarhan rakennus-, kasvatus- ja ylläpitotöissä on ollut aktiivisesti mukana nuorten työpajatoiminta ja kuntouttava työtoiminta. Molemmissa on asiakkaana pitkäänkin poissa työ- ja opiskeluelämästä olleita henkilöitä, joilla on moninaisia haasteita arkielämässään, kuten fyysisiä vaivoja, mielenterveyden pulmia, päihdeongelmaa tai hankaluuksia sosiaalisissa tilanteissa. Kuntouttavan työtoiminnan osallistujille on ollut erilaisia puutarharyhmiä tehtävien ja toimintakyvyn mukaan. Puutarhan perustöiden lisäksi toisille on ollut tärkeää käydä puutarhalla vain kävelyllä ja ihastella sen moninaisuutta. Jotkut ovat ottaneet kameran mukaan ja ottaneet valokuvia. Osa on osallistunut villiyrttikurssille tai lähtenyt huoltojoukkoihin tarjoamaan toisille juotavaa hellepäivinä. Asiakkailla on ollut mahdollisuus vaikuttaa, millä tavalla he haluavat puutarhan toimintaan osallistua omien kiinnostuksen kohteiden ja toimintakykynsä mukaan. Jokaisen panos on tärkeä. 

Puutarhatyöt ja sen ympärillä tapahtuva toiminta on tukenut sosiaalista vahvistumista ja uusien ihmissuhteiden luomista. Sen lisäksi puutarhatöitä tehneet osallistujat ovat kertoneet uusien taitojen oppimisesta, ryhmäytymisestä, merkityksellisyyden kokemuksen lisääntymisestä, oman työnjäljen näkemisestä. Konkreettisten tulosten näkemisellä on selkeästi vaikutusta motivoitumiseen, kertoo vastaava valmentaja Tanja Kinnunen. 

Yhteisöpuutarha on tuonut monille madalletun kynnyksen osallistua yhteiseen tekemiseen, lähteä liikkeelle ja ulkoilemaan. Liikunnan ja raittiin ulkoilman hyödyt yhdistettynä mielekkääseen tekemiseen ovat omiaan auttamaan esimerkiksi stressinhallinnassa ja ahdistuksen lievittämisessä. Samalla se tukee terveyttä ja työ- ja toimintakykyä mm. kunnon kohentumisen ja yöunien parantumisen kautta. 

Puutarhalla puuhailu mahdollistaa kiireisessä ja hälyisessä maailmassa paikan luontoyhteyden luomiseen, rauhoittumiseen ja yksin- tai pienryhmässä työskentelyyn. Samalla kehollisen läsnäolon ja aistien käyttämisen kautta lisääntyy tieto kasveista ja yrteistä, vihanneksista ja marjoista, joita ei välttämättä muuten valitsisi ruokalautaselleen. Kun on ollut mukana kasvattamassa ja huolehtimassa puutarhasta, on motivaatio puutarhan antimien hyödyntämiseen ruuanlaitossakin suurempi. Kuntouttavassa työtoiminnassa onkin pitkin kesää ja syksyä kerätty satoa ruokapöytään, salaatteihin, uunijuureksiin ja esimerkiksi yrttisiin makuvesiin, joista osallistujat ovat saaneet uusia makukokemuksia, joka taas on kannustanut terveelliseen ruokailuun ja antanut uusia vinkkejä myös ympäristöystävällisempään ja kevyempään vapaa-ajan ruokailuun.

Yhteisöpuutarhalla riittää niin paljon erilaista tekemistä aina rakennus- ja nikkarointitöistä maalaamiseen, sadon poimimiseen ja kasvien kasteluun, että kaikki voivat osallistua jollain tapaa. Osalla asiakkaista on takana työhistoriaa vaikkapa rakennuspuolelta ja kiinteistön hoidosta tai esimerkiksi kesken jäänyt koulutus, johon innostus ja motivaatio voi syttyä uudelleen, kun näitä taitoja pääsee käyttämään ja kehittämään uudelleen yhteisöpuutarhan töissä. 

Ylipäätään työllisyyttä tukevassa palvelussa on tärkeitä tekijöitä fyysisen ja psyykkisen kunnon ylläpitäminen ja kohentaminen, minäpystyvyyden kokemuksen lisääminen, uusien mahdollisuuksien ja kokemuksien kartoittaminen ja osallisuuden tukeminen. Mm. kaikki nämä tekijät nousevat isoon rooliin yhteisöpuutarhan ympärillä tapahtuvassa toiminnassa.

Alkuvuodesta 2023 iso osa hyvinvointipalveluista, työllisyyspalvelut mukaan luettuna on siirtynyt hyvinvointialueille, ja puutarha on kahden organisaation välisellä maastolla. Hanke, jonka aikana projekti aloitettiin, on loppunut, joten organisaatioiden välinen yhteistyö on toiminnan jatkumisen kannalta kriittisen tärkeää. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että yhteistyöllä on hyvät mahdollisuudet onnistua ja puutarha ja sen toiminta kehittyy.

Puutarha on saanut omat sivunsa Äänekosken kaupungin sivujen alla. Siellä on enemmän tietoa puutarhan toiminnasta ja vaiheista. Voimme ehdoitta suositella myös vierailua nelostien varrella sijaitsevaan puutarhaan kesälomareissun yhteydessä. 

Kirjoittajat

Sirpa Kortelainen on Jyväskylän yliopiston tohtoritutkija. Hänen tutkimuksensa aiheena on kestävyystoimijuuden vahvistaminen reiluun kiertotalouteen siirtymisessä. Hän toimi aiemmin Vihreä Uusiutuva Äänekoski-hankkeen projektipäällikkönä.	Ira Oksanen on Äänekosken kuntouttavan työn ohjaaja ja Avekki-kouluttaja Keski-Suomen hyvinvointialueella.

Blogi-kirjoitus on osa luontolähtöisten menetelmien käyttöönottamisen tueksi toteutettavaa viestintäkampanjaa, josta vastaavat maaseutupolitiikan TUUMA- ja HYMY-verkostot sekä Green Care Finland ry.