Luontoseikkailut lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena

Samalla kun hyvinvointi on heikentynyt koronapandemian seurauksena, yhteiskunnan eri toimijoiden on tärkeää tunnistaa luonnon tarjoamat mahdollisuudet lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden parantamiseen. Luontoyhteyttä voidaan tukea esimerkiksi hyödyntämällä seikkailukasvatuksen ja elämyspedagogiikan välineitä.

Luonnon monipuolisista hyvinvointi- ja terveyshyödyistä on yhä enemmän tutkimusnäyttöä. Luonnossa oleskelun on todettu esimerkiksi kohentavan mielialaa ja itsetuntoa, elvyttävän stressistä sekä parantavan keskittymiskykyä. Yhteiset luontoaktiviteetit voivat lisätä sosiaalista vuorovaikutusta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Luonto houkuttelee liikkumaan, ja luonnossa altistutaan immuunipuolustuksen kannalta hyödyllisille mikrobeille.

Samaan aikaan Suomessakin on keskusteltu, ovatko nuoremmat sukupolvet vieraantumassa luonnosta. Tuoreen valtakunnallisen Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen (Puhakka ym. 2023) perusteella suurta syytä huoleen ei ole. Noin 90 prosenttia lapsista ja nuorista liikkuu luonnossa, ja valtaosa liikkui aiempaa enemmän luonnossa koronapandemian aikana. Lasten ja nuorten luontoyhteys on yhä verrattain kiinteä. 

Pieni osa lapsista ja nuorista ei kuitenkaan vietä vapaa-aikaansa luontoympäristössä. Teini-ikä voi myös edustaa ”aikalisää”: tutkimuksen perusteella erityisesti osalla pojista luonnossa liikkuminen ja luontoyhteys notkahtavat nuoruusvuosina mutta alkavat lisääntyä jälleen aikuisiässä. 

Vaellukselta nuorille hyvinvointia

Lasten ja nuorten luontoyhteyttä ja hyvinvointia voidaan tukea esimerkiksi tarjoamalla heille ammatillisesti ohjattuja, turvallisia ja seikkailullisia luontokokemuksia. Seikkailukasvatuksen menetelmin pyritään lisäämään osallistujien itsetuntemusta ja positiivisen minäpystyvyyden tunnetta. Erilaisia haasteita kohtaamalla ja ne voittamalla voidaan oppia ja kasvaa ihmisenä. 

Lahdessa käynnissä olevassa NATUREWELL-hankkeessa on tutkittu, miten luontovaelluksille osallistuminen vaikuttaa nuorten koettuun hyvinvointiin ja luontoyhteyteen. Tutkimukset ovat kohdistuneet 9-luokkalaisiin nuoriin sekä ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoihin, jotka osallistuivat kolmen päivän vaelluksille Repoveden/Päijänteen kansallispuistoissa. 

Retkillä nuoret nauttivat moniaistisista luontokokemuksista: kauniista maisemista, luonnon äänistä, tuoksuista ja tuntemuksista. Kun huomio keskittyy käsillä olevaan hetkeen ja luonnon aistimiseen, on mahdollista rauhoittua ja unohtaa arjen huolet ja murheet. 

Vaelluksilla oli myönteisiä vaikutuksia erityisesti sosiaaliseen hyvinvointiin: nuorten keskinäiseen vuorovaikutukseen, ryhmähenkeen ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen. Alkeellisissa olosuhteissa luonnon keskellä on vaikea olla muuta kuin oma itsensä. Kouluarjen roolien ja odotusten rikkoutuessa nuoret pystyivät tutustumaan paremmin luokkakavereihinsa.

Nuoret oppivat vaelluksilla ottamaan vastuuta esimerkiksi ruuan valmistamisesta ja reitillä suunnistamisesta. Osallistujat pääsivät retkillä koettelemaan fyysisiä ja henkisiä rajojaan, kun alkeelliset olosuhteet, fyysinen rasitus ja vaihtelevat säät aiheuttivat myös haasteita. Niistä selviytyessään nuoret saivat onnistumisen elämyksiä − itsetuntemusta ja -luottamusta kohottavia kokemuksia − sekä rohkeutta kohdata uudenlaisia asioita myös arkielämässä.

Nuoret saivat retkiltä intoa lähteä uudelleenkin vaeltamaan. Monella myös lisääntyi kiinnostus viettää aikaa luonnossa jokapäiväisessä arjessa. Parhaillaan tutkitaan vaellusten vaikutuksia nuorten elimistön mikrobistoon. Aikaisempien tutkimusten perusteella kosketus luonnon monimuotoiseen mikrobistoon voi suojata immuunijärjestelmän häiriöiltä kuten allergioilta.

Ihmisen terveyden ja ympäristön tilan keskinäisriippuvuus

Lasten ja nuorten yhdenvertaisia mahdollisuuksia saada luonnosta hyvinvointi- ja terveyshyötyjä voidaan tukea käyttämällä luontolähtöisiä menetelmiä niin sote-palveluissa kuin kasvatus- ja opetuspalveluissa. Luontoyhteyden säilyminen on tärkeää myös globaalin kestävyyskriisin näkökulmasta, sillä myönteiset luontokokemukset ovat yhteydessä ympäristövastuullisuuteen.

Ympäristön tilan ja ihmisen terveyden keskinäisriippuvuus tunnistetaan yhä paremmin, mitä kuvastaa esimerkiksi planetaarisen terveyden käsite. Luontoyhteyttä vahvistamalla ja elämäntapoja muuttamalla voidaan paitsi ehkäistä pitkäaikaissairauksia ja niiden riskitekijöitä myös vähentää ympäristökuormaa. Esimerkiksi Päijät-Hämeessä on käynnistynyt kymmenvuotinen Luontoaskel terveyteen -ohjelma, joka yhdistää alueen terveys- ja ympäristötavoitteet. 

Lähteet

Kirjoittaja

Riikka Puhakka

Akatemiatutkija, Dosentti, FT; Helsingin yliopisto, Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, Lahden yliopistokampus

Blogi-kirjoitus on osa luontolähtöisten menetelmien käyttöönottamisen tueksi toteutettavaa viestintäkampanjaa, josta vastaavat maaseutupolitiikan TUUMA- ja HYMY-verkostot sekä Green Care Finland ry.