Tänä vuonna tapahtumapaikkana oli Hyvinkää, seminaari hybriditoteutuksella Hyvinkääsalissa 16.11. ja työpajaretkipäivä neljän teeman voimin 17.11. Hyvinkään lähialueella.
Seminaaripäivän alustuksessa kuultiin Green Care Finland ry:n ajankohtaisterveiset. Juha Rutanen kertoi, että luontoperustaisten toimintojen tunnistetut terveys- ja hyvinvointihyödyt luovat Green Care -toiminnalle kasvupohjaa. Green Care tarjoaa uusia työ- ja yritysmahdollisuuksia, mutta myös parhaimmillaan parantaa hyvinvointipalvelujen laatua ja vaikuttavuutta sekä tuo kustannussäästöjä. Rutanen kuitenkin totesi, että työtä, osaamista ja vaikuttamista tarvitaan edelleen palvelujen lupaavien näkymien toteen saamiseksi ja viemiseksi käytäntöön ja kentälle! Yhdistys osaltaan tekee tätä työtä mm. kansallisella ja aluetason vaikuttamisella.
Luonnonvarakeskuksen tutkija Anja Yli-Viikari esitteli tutkijoiden tuoretta keskustelupaperia toimialaan liittyvistä kehittämistarpeista ja -toimista. Mikä olisikaan viesti, jonka kautta politiikkatason toimijat saadaan ymmärtämään luontolähtöiseen toimintaan liittyvät laajat mahdollisuudet terveyden tukemisessa?
Vaasan yliopistossa kehitetään parhaillaan SROI-laskentaan perustuvaa mittaria, jossa verrataan kehitysvammaisten luontolähtöisen työtoiminnan tuottamia kustannuksia ja hyötyjä. Martta Ylilaurin esityksessä tunnistettiin hyötyjä, jotka asiakkaan ohella kohdentuvat laajalti myös maaseutuun, kestävään kehitykseen ja sote-järjestelmän toimintaan. Ylilauri kertoi, että laskelmat julkaistaan alustavan tiedon mukaan vuoden vaihteen jälkeen.
Luontoperustaisen toiminnan hyvinvointimekanismit ja planetaarinen hyvinvointi -käsite olivat esillä Kirsi Salosen, Psykologipalvelut Hyvän MielenTila, osuudessa. Mm. ohjauksen ja psyykkisen prosessoinnin merkitys ovat yhteydessä hyvinvointivaikutusten syntymiseen. Salonen on mukana Luontolähtöinen kuntoutus masennuspotilaille LuoVi-hankkeessa. Hankkeen tutkimusryhmä julkaisee piakkoin aiheeseen liittyvän artikkelin luonnon merkityksestä masennuksen kuntoutuksessa.
Erja Rappe Ikäinstituutista tarkasteli luonnon merkitystä palvelutaloissa. “Mahdollisuus ulkoiluun ja luontokokemuksiin pitäisi perusoikeutena kaikkien saatavilla, myös palvelutaloissa asuvien”, oli yksi esityksen keskeisistä viesteistä. Luontokokemusten saavutettavuuteen vaikuttaa mm. hoitokulttuuri, omaisten sekä vapaaehtoisten aktiivisuus, kaavoitus ja arkkitehtuuri. Rappe nosti esille myös hyviä esimerkkejä, kuten Reusspark (www.reusspark.ch). Aiheesta löytyy myös suunnittelua tukevia oppaita, joihin linkit löytyvät Rappen esityskalvoista.
Nurmijärven klubitalot Tanja Kivikosken luotsaamana ovat löytäneet palstaviljelystä oivallisen tavan turvalliseen kokoontumiseen koronan aiheuttamissa olosuhteissa. Heljä Saarelan esitystä kuunnellessa ei voinut muuta kuin jäädä innostuksella odottamaan tulevaa kasvukautta ja mullan saamista sormien väliin. Upea esimerkki yhteisten puutarhapäivien merkityksestä osallistujille! Klubitaloilla hyödynnetään sekä toipumisorientaatiota ja Green Care -toimintamallia. Kivikosken mukaan mallit täydentävät hyvin toisiaan.
MLL:n Lasten ja Nuorten kuntoutussäätiö kehittää parhaillaan toimintamalleja, joissa neuropsykiatrisia oireita omaavan lapsen elämää pyritään tukemaan panostamalla perheen sisäiseen vuorovaikutukseen. Markus Mattssonin mukaan luonnon ja seikkailukasvatuksen parista on löytynyt tähän hyviä toiminnallisia puitteita. Isovanhemmilta kerätyistä palautteista nousi mm. esille, että ”Metsään mahtuu ääntä”, lapsen äänekkyys ei korostu tai tunnu häiritsevältä metsäympäristössä. Saatu palaute osoitti myös, että isovanhempi-lapsenlapsi suhde ja ymmärrys lapsenlasta kohtaan lisääntyi toiminnan myötä.
Iltapäivän ohjelman aloitti Anna Rimppi. Rimppi kertoi Könkkölässä tapahtuvasta nuorten työpajatoiminnasta, ja nosti puheenvuorossaan esille eläinten hyvinvointiin liittyviä näkökohtia. Eläimen halukkuutta osallistua toimintaan voidaan kuunnella ja huomioida monin eri tavoin. Eläimen mahdollisuus vetäytyä aina halutessaan omaan lepopaikkaansa oli yksi näistä keinoista. Lisäksi eläimen hyvinvointia arvioitaessa ei ole syytä keskittyä vain eläimen stressireaktioiden havainnointiin. Eläimen hyvinvoinnista kertovat myös lajityypilliset myönteiset käyttäytymisreaktiot. Rimppi muistutti, että myös eläimen resilienssiä (kykyä sopeutua ja käsitellä stressireaktioita) voidaan kehittää kouluttamisen keinoin.
Seminaarin päätti Keijo Viertoman puheenvuoro, mikä loi uskoa ja luottamusta luontolähtöisten toimintamallien nykyistä laaja-alaisempaan käyttöönottoon. Lastensuojelusta liikkeelle lähtenyt toiminta on levinnyt viimeisten vuosien aikana myös maatila-avusteiseen kuntouttavaan päivätoimintaan, lastensuojelun avopalveluihin ja tyhy-palveluihin. Yritys työllistää jo nykyisin reilut kymmenen henkeä. Viertoma kuvaili Toiskan ajatuksia siitä, minkälaista psyykkistä ja fyysistä tilaa tarvitaan ihmisen kuntoutumisen ja kasvun tukemiseen. Viertoma esitti, että henkilökunnan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnin näkökulmasta tavoitteen tulisi aina olla työpäivästä voimaantuminen – se vaatii kuitenkin myös työantajalta panostusta. Lopuksi Viertoma toi esille yrittäjän näkökulmaa kehottaen ”muista laskea palveluhintaan myös omat lomapäivät”.
17.11. työpajaretkien tunnelmia löytyy yhdistyksen Facebookista ja teemat täältä.
Tapahtuman järjesti Green Care Finland ry yhteistyökumppaneineen.
Lämmin kiitos kaikille seminaariin ja työpajaretkille osallistuneille sekä järjestelyissä mukana olleille! Palautelomake.
Nähdään taas ensi vuonna!
Green Care -seminaaripäivän julkaisuvapaat esitysmateriaalit kootaan tänne: https://www.gcfinland.fi/yhdistys/green-care--paivat/hyvinkaa-2021/seminaariohjelma/. Lisäksi päivien puheenvuoroista tuotetaan videoklippejä. Koosteet julkaistaan loppuvuoden aikana yhdistyksen kanavissa.