Uutiset

Vaasan yliopiston tutkimus selvitti maaseudun mahdollisuuksia Green Care-toimintaan

21.08.2018

Martta Ylilaurin tuoreessa lisensiaatintutkimuksessa selvitettiin Green Care-toiminnan kehittämiseen liittyviä mahdollisuuksia kahden maaseutupitäjän, Vöyrin ja Mustasaaren, näkökulmasta. Aineistona oli 20 alueen viranomaisten, luontoavusteisen yrityksen ja järjestön haastattelua.

 

Monet haastatelluista näkivät, että ulkona oleminen ja luonnosta nauttiminen on kaikkien ihmisten perusoikeus. -Se on se luonto, meri, metsä. Sen huomaa itsekin, jos on vaikeita aikoja. Kun lähtee metsään kävelemään tai merelle, niin on aivan uusi ihminen. Hirveätä olisi, jos pitäisi vain olla neljän seinän sisällä.

 

Moni sote-ammattilainen käyttää luontoelementtejä jo nykyisin

 

Varsin moni haastatelluista julkisen ja kolmannen sektorin toimijoista hyödyntää jo tällä hetkellä luontoavusteisuutta. Toiminnan keskeisenä etuna nähdään asiakkaiden osallisuuden ja toiminnallisuuden vahvistaminen. Asiakas pääsee aktiivisen toimijan rooliin, jolla voi olla annettavaa myös muille.

 

Lasten ja nuorten kohdalla voi olla tilanteita, joissa keskusteluterapia ei välttämättä toimi. Paljon luontevampaa on silloin keskustelu muun tekemisen lomassa. Tai lapsi voi olla hiljainen ja sulkeutunut, mutta pystyy saamaan eläimeen kontaktin. Lasten ja nuorten parissa toimivat ammattilaiset näkivät, että heille pitää pystyä tarjoamaan vaihtoehtoja, joissa tuen tarvetta omaava lapsi voi aktiivisesti mennä mukaan toimintaan ja löytää sitä kautta itsestään uusia puolia.

 

Luontoavusteisuudesta nähtiin olevan hyötyä mielenterveyspotilaille ja -kuntoutujille. Traumatisoituneelle ihmiselle, jonka on vaikea luottaa ihmiseen, eläin voi olla turvallisempi. Skitsofreenikoiden kohdalla on huomattu, kuinka eläin pitää kiinni arjen rutiineissa. Silloinkin kun heidän oma vointinsa huononee, eläimistä huolehditaan viimeiseen asti.

 

Vanhustenhoidossa kerrottiin, että ulkoilun ja luonnon positiivisiin vaikutuksiin on alettu selkeästi kiinnittää enemmän huomiota. Niiden käyttöä tukee helppo saavutettavuus. Dementiapotilaille voidaan herätellä rauhoittavia ja turvallisuutta luovia muistoja. Muistot eivät usein ole sanallisia, vaan ennemminkin hajuja, makuja ja kuvia, hoitotyön tekijät korostivat. Varsinkin niille, jotka eivät jaksa olla sosiaalisia, eläinkontakti voi olla hyvinkin tärkeä. Kissa tulee lähelle ja antaa hellyyttä, vaikka ihminen ei olisi sosiaalinen, eikä aina ehkä tuoksuisikaan kaikkein parhaimmalle.

 

Kaikki vanhukset eivät ole halukkaita menemään ulos ja joillekin ulkoileminen yksin saattaa tuntua jopa pelottavalta. Samaa todettiin myös kehitysvammaisten kohdalla. Toisilla kehitysvammaisilla asiakkailla luonnon parissa tapahtuva fyysinen tekeminen on puolestaan parantanut unen laatua ja vähentänyt aggressiivisuutta.

 

Maahanmuuttajat mainittiin useammassa haastattelussa ja kokemukset toiminnasta luonto- ja maaseutuympäristöissä olivat olleet hyviä, vaikka osa maahanmuuttajista saattaa tulla suurkaupungeistakin. Luontotoiminnassa on symbolisesti mukana myös juurtuminen maahan ja Suomen maaperään.

 

 

Mikä on tukenut luontotoiminnan toteutusta?

 

Yksittäisillä toimijoilla ja avainhenkilöillä on ollut suuri merkitys uusien luontotoiminnan muotojen kokeilussa ja käyttöönotossa. Sosiaalisen pääoman ja yhteistyön todettiin puolestaan olevan keskeisessä roolissa toiminnan vakiinnuttamisen kannalta. Pienellä paikkakunnalla, jossa toimijat ovat toisilleen tuttuja, saattaa olla myös helpompaa toteuttaa tällaisia asioita.

 

Muualta ostetuista luontoavusteisista palveluista ei ollut kertynyt haastatelluille viranhaltijoille merkittävästi kokemuksia, eikä alueen palvelutarjonnasta ollut aina edes tietoa.

 

Useat viranomaistahojen toimijat kokivat, ettei heillä ole mahdollisuuksia nykyisillä tai entisestään supistuvilla resursseilla tehdä merkittäviä uusia avauksia nykyisiin toimintatapoihin. – Mikään ei saisi maksaa mitään. Juuri nyt kaikkea tällaista joudutaan karsimaan pois, ja keskittymään vain välttämättömän tekemiseen. Ihmiset ovat stressaantuneita, kerrottiin kokemuksia arjen työtehtävien ääreltä. Toisaalta rajoitteet voivat olla myös ajattelun tasolla, ei nähdä olemassa olevia mahdollisuuksia. Ehkä voitaisiin alkaa myös ajatella niin, että lääkkeiden käytöstä pyritään tietoisesti eroon, ja annetaan enemmän tilaa tällaiselle toiminnalle.

 

Järjestöillä on ollut useinkin vapaammat kädet toimia ja kehittää uudentyyppisiä toimintaa.

 

Esteitä liittyi myös hallinnolliseen ja poliittiseen päätöksentekoon. Nykyiset käytännöt eivät tue paikalliseen osaamiseen perustuvaa kehittämistä. Esimerkiksi sote-uudistuksen puitteissa alan toimijoiden mahdollisuudet vaikuttamiseen ovat olleet vähäiset.

 

Tulevaisuuden Green Care-toiminta

 

Tutkimus vahvistaa käsitystä, jonka mukaan paikalla on väliä, eli kunkin alueen erityispiirteiden ja sosiaalisten rakenteiden tunnistaminen on avainasemassa kehitettäessä uusia palveluita, Ylilauri tiivistää johtopäätöksiä. Olisi tärkeää tiedostaa, millaisella yleisen ja paikallisen yhdistelmällä luonnon hyvinvointivaikutukset saadaan mahdollisimman monen palveluntarvitsijan ulottuville. Kumppanuus, laajat osallistumismahdollisuudet sekä päätöksenteon joustavuus ja läpinäkyvyys tukevat luontolähtöisen toiminnan sisällyttämistä sekä nykyisiin että tuleviin palvelurakenteisiin. Monien menetelmien käyttöönotto on lopulta hyvin yksinkertaista, kun tahtotila on löytynyt.

 

Martta Ylilauri. 2018. Luontoavusteiset hyvinvointipalvelut maaseudun kehittämisessä. Green Care -toiminnan edellytykset Vöyrillä ja Mustasaaressa. Vaasan yliopisto. Aluetieteen lisensiaatintutkimus. Saatavissa: https://www.univaasa.fi/fi/research/publications/martta_ylilauri.pdf

 

 

Takaisin uutisiin