Uutiset

Vaasan yliopiston julkaisussa tarkastellaan luonnon ja hyvinvoinnin yhteyksiä

06.05.2019

Vaasan yliopiston Levon-instituutin tuoreeseen julkaisuun on koottu alan johtavien suomalaisten asiantuntijoiden näkemyksiä luontolähtöisten hyvinvointipalvelujen kehittämisestä. Artikkeleissa lähestytään teemaa yksilön hyvinvoinnin, yrittäjyyden ja yhteiskunnallisten vaikutusten näkökulmista. Kirjoittajia yhdistää ajatus siitä, että luontosuhteella ja luontolähtöisellä toiminnalla on keskeinen merkitys terveyden ja hyvinvoinnin kannalta.

 

-Tämä haastaa nykyisiä sosiaali- ja terveyspalvelujen malleja, jossa luonto on ollut pitkään näkymättömissä. Positiivisesta muutoksesta on kuitenkin merkkejä jo monin paikoin. Luonto- ja eläinavusteisuuden menetelmät (nk. Green Care) tukevat ammattilaisten työtä varsinkin silloin, kun puheen ja keskustelun kautta ei päästä tavoitteissa eteenpäin, kirjan toimittajat Anja Yli-Viikari ja Martta Ylilauri toteavat.

Artikkelikokoelmaan osallistui yhteensä 35 tutkijaa, kehittäjää ja ammatillista asiantuntijaa. Heistä Lotta Hautamäki, Nina Fagerström, Kaija Ikäheimo ja Marita Niemelä käsittelevät artikkelinsa sisältöjä myös 6.5.2019 Vaasassa pidettävän julkistamistilaisuuden alustuksissa.

 

Kuntoutussäätiön tutkija, Lotta Hautamäki, tarkastelee kirjoituksessaan ihmisen terveyttä lajien välisen vuorovaikutuksen kautta. ”Yksi terveys” nostaa käsitteenä esille ihmisen terveyden ja ekosysteemin väliset yhteydet. -”Eläimet, ihmiset, kasvit ja luonnonympäristö kokonaisuutena peilautuvat toinen toisiinsa ja vaikutus ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin välittyy monilajisesti”, Hautamäki toteaa.

Viime aikoina ovat alettu erityisesti tiedostaa suoliston mikrobikannan yhteyksiä ihmisen aineenvaihduntaan, puolustuskykyyn ja hormonaaliseen järjestelmään. Suoliston toiminnan on havaittu olevan yhteydessä jopa tunteiden kokemiseen ja mielen toimintaan. Ihmisen ja mikrobien välisen vuorovaikutuksen tutkimus on vasta alussa. Tämänhetkisen tiedon perusteella laaja kirjo erilaisia bakteereita tukee parhaiten ihmisen immuunijärjestelmää, eli mitä monilajisemmassa ympäristössä elämme, sitä parempi se on ihmisen terveydelle.

 

Psykoterapeutti ja sosiaalityöntekijä Nina Fagerström kertoo ratkaisukeskeisen psykoterapian mahdollisuuksista hevostalleilla. Käytännön työhön tarjoutuu näköala erään 13-vuotiaan nuoren tarinan kautta. Hevosten ja arkisen tallityön parista löytyi toiveikkuuden ja vahvuuden sävyjä myös tämän nuoren elämään.    

 

Fagerström kertoo eläinten olevan tärkeänä apuna varsinkin nuorten kanssa työskenneltäessä. Keskinäisen luottamuksen rakentuminen saattaa toimistotiloissa vaatia huomattavasti enemmän aikaa. Talleilla yhteinen tekeminen lähtee sujuvasti liikkeelle. Ratkaisukeskeinen työote hevosten parissa helpottaa omaa työtäni tarjoamalla asiakkaalle työkaluja elämäntaitojen kehittämiseen, voimaantumiseen ja elämän haasteista selviytymiseen, Fagerström toteaa.

 

Lastenpsykiatri Kaija Ikäheimo kuuluu Fagerströmin ohella keskeisiin suomalaisiin vaikuttajiin, joiden esimerkin myötä eläinavusteisten menetelmien käyttö on Suomessa lähtenyt yleistymään. Ikäheimo on itse käyttänyt koiraa apuna useissa terapiaprosesseissa ja kokenut sen hyvin vaikuttavaksi.

 

Hän toivoo kirjoituksensa auttavan näkemään eläinavusteisen työskentelyn liittyvät mahdollisuudet erityisesti lasten ja nuorten parissa. Samalla on kuitenkin tarpeen ymmärtää eläinavusteiseen toimintaan liittyvät rajoitukset. Esimerkiksi koiran vieminen koululuokkaan on eläimelle vaativa tilanne, jonka hallinta vaatii vahvaa ammatillista osaamista.

 

YTM, psykologian maisterin opintoja viimeistelevä Marita Niemelä tarkastelee luontoteemaa psykologian ja henkisten arvojen näkökulmasta. Hänelle luonto tarjoaa vertauskuvia hyvän elämän pohdintaan. Esimerkiksi monimuotoisuus on aina luonnossa mukana, jolloin yksikään kivi, puu, kukka, puro tai lampi ei ole vääränlainen tai sopimaton, vaan oman itsensä täydellinen ilmentymä.

 

- Luonnossa ihminenkin voi kokea itseään kohtaan sallivuutta ja löytää rohkeutta olla oma itsensä, Niemelä toteaa. Samanlaista rauhallista itsevarmuutta voi olla vaikea saavuttaa sosiaalisissa ympäristöissä, jotka ovat useinkin täynnä ihmisten asettamia vaatimuksia, pyrkimyksiä, tavoitteita ja ihanteita.

 

Niemelä pohtii kirjoituksessaan myös suorittamisen ylikorostumista nykyisessä yhteiskunnassa. - Elämän pohjimmiltaan syklinen luonne ei ole näkyvillä tämän päivän arjessa ja työteossa. Elämän kiertokulkuun kuuluvat kuitenkin kaikki vaiheet: kukoistaminen, lakastuminen, lepääminen ja uuden alun synnyttäminen. Näistä nykyinen kulttuurimme näkee kiinnostavana ja arvokkaana lähinnä vain kukoistuksen vaiheet. Luonnon parissa ihminen sisimmässään muistaa luonnollisen kiertokulun ja sen jokaisen vaiheen tärkeyden.

 

Artikkelikokoelman toimittajat toivovat tämän monitieteisen ja -ammatillisen julkaisun lisäävän kiinnostusta luonnon hyvinvointivaikutuksista ja voimavaralähtöisyydestä nousevaan ajattelutapaan, jonka myötä on mahdollista luoda kuntouttavia ja osallistavia toimintamalleja monen erilaisen asiakasryhmän tarpeisiin. Näissä puheenvuoroissa nousee esille luonnollisesta hyvinvoinnistaan uutta voimaa ammentava tulevaisuuden Suomi.

 

Julkaisun tiedot:

Ylilauri, Martta & Anja Yli-Viikari (toim.) 2019. Kohti luonnollista hyvinvointia. Näkökulmia luontoperustaisten toiminnan kehittämiseen. Levón-instituutin julkaisuja, 143. Vaasa: Vaasan yliopisto.

 

Julkaisun pdf: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-861-0

 

Tämä julkaisu on toimitettu Luonnostaan nouseva Pohjanmaa -hankkeen puitteissa ja julkaistu yhteistyössä valtakunnallisen Maaseudun hyvinvointiyrittäjyyden koordinaatiohankkeen (HyvinVoi -koordinaatio) ja Luonto voimaksi Kainuussa -hankkeen kanssa.

Takaisin uutisiin