Länsimaisen lääketieteen tarpeisiin suunniteltuja terveydenhuollon tiloja, kuten sairaaloita, pidetään usein karun laitosmaisina ja stressiä aiheuttavina. Työterveyslaitoksen tekemässä kirjallisuuskatsauksessa koottiin yhteen tutkimustieto ympäristön vaikutuksista hyvinvointiin ja terveyteen.
Tekijät toteavat sisäympäristön laadulla olevan merkittäviä vaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Hyvällä terveydenhuoltoympäristön suunnittelulla voidaan saavuttaa lukuisia hyötyjä. Realistisia tavoitteita ovat etenkin ahdistuksen ja stressin väheneminen, parantunut unen laatu, kivun väheneminen ja alhaisempi infektioiden esiintyminen. Myös sosiaalisen
kanssakäymiseen, potilaiden ja työntekijöiden tyytyväisyyteen sekä työntekijöiden työuupumuksen voidaan vaikuttaa.
Hyvin suunniteltu ympäristö lisää laadukkaan työvoiman vetovoimaisuutta, saa aikaan taloudellisia hyötyjä (esim. lyhyemmät toipumisajat ja sairaalassaoloajat) ja lisää potilaiden tyytyväisyyttä hoidon laatuun. Terveydenhoidon laatu paranee.
Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät vaikutukset syntyvät muun muassa seuraavien tekijöiden kautta: turvallisuus, ergonomia ja esteettömyys, sisäilmaston laatu, puhtaus ja kunnossapito sekä ääni ja melu. Keskeisiä suunnittelussa huomioitavia tekijöitä ovat myös vaikutusmahdollisuuksien ja sosiaalisen vuorovaikutuksen tuki, ympäristön virikkeellisyys, "wayfinding" sekä mahdollisuus taide- ja musiikkielämysten kokemiseen.
Myös luontonäkymät ja luonnon kokeminen, tilojen ikkunallisuus, valaistus ja värit vaikuttavat oleellisesti viihtymiseen. Näistä annettuja suosituksia käydään seuraavassa tarkemmin läpi.
Luonnon tuominen sisätiloihin
Tarjoamalla ikkunanäkymiä luontoon, pääsyn luontoon sekä luontoa kuvaavaa taidetta voidaan tehokkaasti lievittää potilaiden, perheiden ja työntekijöiden stressiä, parantaa heidän hyvinvointiaan ja lisätä työntekijöiden työtyytyväisyyttä.
Luontonäkymiä tulisi olla jokaisesta potilaspedistä, odotustilasta sekä työntekijöiden tilasta. Luontoaiheisia seinämaalauksia voidaan tarjota silloin, kun aitoa luontonäkymää ei ole tarjolla. Potilaiden, työntekijöiden ja perheiden tulisi myös päästä helposti sairaalan puutarhaan.
Potilaiden ja työntekijöiden turvallisuuden ja hyvinvoinnin vuoksi terveydenhuoltorakennuksissa pitäisi hyödyntää auringonvaloa niin paljon kuin mahdollista ja täydentää sitä riittävällä keinotekoisella valaistuksella. Valaistuksella tuetaan luonnollista vuorokausirytmiä. Päiväsaikaan keinovalon tulisi olla mahdollisimman lähellä luonnon valon värisävyjä.
Kuva. Queenslandin yliopiston tilat hammaslääkärien koulutukseen on palkittu terveyttä edistävien ominaisuuksien huomioon ottamisesta. Hammaslääkäriin tuleville asiakkaille rauhoittuminen ja turvallisuuden kokeminen on tärkeää.
Ulkotilojen suunnittelu
Ulkoympäristöjä ihmiset arvioivat toiminnan, avoimuuden ja järjestyneisyyden kannalta. Liian avoin tai tiheä maisema ei miellytä ihmisiä. Ihminen suosii paikkoja, joissa avautuu näkymä suoraan eteenpäin, mutta takana on jonkinlaista suojaa.
Hyötykasveja kannattaa sijoittaa ympäristöön, jotta makuaistikin saa virikkeitä. Puutarhaan voidaan esimerkiksi istuttaa yrttejä ja mansikoita. Vältä kuitenkin myrkyllisten marjapensaiden ja kukkien käyttöä.
Äänimaailma kuuluu vahvasti puutarhaan. Puutarhassa kuuluvat äänet voivat olla peräisin luonnosta tai ne voivat olla käyttäjien aiheuttamia. Luonnon ääniä ovat mm. veden, kasvien, eläinten ja sateen aiheuttamat äänet. Veden virtaamisella voit peittää muita häiritseviä ääniä, mutta virtaus ei saa kuitenkaan olla liian kovaäänistä.
Vanhuksille tulisi suunnitella puutarhoja, joissa he voivat itsenäisesti kokea viherympäristön elvyttäviä vaikutuksia, kokeilla erilaisia liikkumisen muotoja ja luoda uusia ihmissuhteita. Valolla, varjolla ja muilla kontrasteilla voidaan helpottaa näköaistiltaan heikentyneiden liikkumista puutarhassa. Kasvien tuoksut ovat tärkeitä esim. muistiltaan tai näkökyvyltään heikentyneille ihmisille.
Tuoksuvat kasvit kannattaa sijoittaa oleskelualueiden läheisyyteen. Vastaleikatun ruohon tuoksu on myös monen ihmisen mielestä miellyttävä.
Kasvilajien tulisi olla kestäviä, jotta ne eivät kärsisi jatkuvasta kosketuksesta. Hyviä kosketuksen kohteita ovat muun muassa puun kuori, pehmeä sammal ja vahamaiset lehdet.
Heidi Salonen, Sanna Lappalainen, Marjaana Lahtinen, Nina Nevala, Jouni Lehtelä, Luke Knibbs, Lidia Morawska, Kari Reijula. 2011. Sisäympäristön parantava ja elvyttävä vaikutus hyvinvointipalvelutiloissa. Kirjallisuuskatsaus. Työterveyslaitos ja Queensland University of Technology