Maatilojen käyttö osana sosiaalipalveluiden järjestelmää on suhteellisen vakiintunutta muun muassa Hollannissa, Saksassa, Norjassa ja Ruotsissa.
Maaseudun Uusi Aika-lehdessä julkaistussa artikkelissa tarkasteltiin näiden maiden kehitykseen vaikuttaneita taustatekijöitä. Hoivamaatilojen käyttöönottoon ja toimintamallin yleistymiseen oli eri maissa vaikuttanut monet erilaiset yhteiskunnalliset taustatekijät. Yhteisiä tunnuspiirteitä oli havaittavissa lähinnä kahden teeman osalta: tarve toiminnallisuuteen ja yhteisöllisyyteen perustuvien tukimuotojen kehittämiseen sekä kokeilutoiminnan kautta tapahtunut liikkeellelähtö.
Sosiaali- ja terveyspalveluissa on pitkään ollut painopiste lääketieteellisten hoitojen kehittämisessä. Kustannusajattelun korostumisen myötä toiminnallisuuteen ja yhteisöllisyyteen kannustavat kuntoutusympäristöt ovat karsiutuneet ja painopiste on siirtynyt ammatilliseen keskusteluun perustuviin tukitoimiin. Osa asiakkaista tarvitsee kuitenkin edelleen konkreettisen tekemiseen liittyviä kuntoutusympäristöjä, jossa on mahdollista harjoitella puutteellisia fyysisiä, sosiaalisia tai psyykkisiä taitoja. Voimavaralähtöinen ajattelu korostuu toimintamalleissa. Luontotoimintaan ja eläinten hoitamiseen liittyvät tavoitteet nostetaan keskiöön. Jokainen voi osallistua yhteiseen toimintaan omien voimavarojen ja mahdollisuuksiensa puitteissa.
Toinen yhteinen tunnuspiirre maatilojen kuntouttavaa käyttöä kehittäneille maille oli kokeilevan toiminnan kautta tapahtunut kehitys. Liikkeellelähtö oli tapahtunut ennen muuta käytännön tekemisen kautta, jossa tavoitteena on ollut erityistarpeita omaavien paikallisten ihmisten elämänlaadun parantaminen. Myönteisten kokemusten kautta toiminta on lähtenyt laajentumaan ja vähitellen myös vakiintumaan osaksi sosiaalipalveluiden tarjontaa.
Suomessa maatilojen potentiaalia kuntouttavaan toimintaan hyödynnetään vielä suhteellisen vähäisesti. Merkittävin viime vuosien kasvu on tapahtunut hevostalleilla, joissa on otettu käyttöön sosiaalipedagogisen hevostoiminnan malleja muun muassa lasten ja nuorten tukipalveluissa. Maatiloja, jotka tarjoavat kuntouttavaa tai toimintakykyä ylläpitävää päivätoimintaa on vasta muutamia.
Anja Yli-Viikari ja Maria Suomela 2016. Maatilat kasvatuksen ja kuntoutuksen ympäristöinä – kokeilutoiminnan kautta kasvuun. MUA 3:56-62.