Alankomaat on yksi kuntouttavan maatilatoiminnan (care farming) kehittämisen johtavia maita Euroopassa. Nykyisin maassa toimii 1100 kuntoutuksen tukipalveluita tuottavaa yritystä. Jan Hassinkin tuoreessa väitöskirjassa selvitettiin, miten hoivamaatalouteen liittyvän innovaation syntyminen on tapahtunut kahden toisistaan erillisen toimialan, maatalouden ja terveydenhuollon välillä.
Jan Hassink. Kuva. Wageningen University & Research.
Hassink tutki innovaation syntymistä yhteiskunnan eri tasojen välisen vuorovaikutuksen kautta. Toiminnan liikkeellelähtöä Alankomaissa helpotti aikaisemmat perinteet hoitolaitosten yhteydessä sijainneista kuntouttavista maatiloista.
Viimevuosien voimakkaan kasvun takana Hassink näkee olleen erityisesti asiakkaiden laajentuneet oikeudet omakohtaisten valintojen tekemiseen. Tämä toteutui Alankomaissa henkilökohtaisten maksusetelien käyttöönoton myötä.
Yhteiskunnallinen tarve ja oikeutus toiminnalle on syntynyt puolestaan arvoista, jonka mukaan tuen tarvetta omaavat ihmiset halutaan pitää osallisena yhteiskunnan toiminnassa, ja estää heikommassa asemassa olevien syrjäytymistä.
Valtion kehittämistoimet ovat omalta osaltaan tukeneet toimialan kehitystä. Olennaista oli muun muassa kuntouttavaa maatilatoimintaa kehittävän osaamiskeskuksen perustaminen. Alueelliset organisaatiot, jotka ovat toimineet välittäjinä asiakkaiden ohjaamisessa sopiviin kohteisiin, ovat niin ikään olleet tärkeitä tukipylväitä toimialan kehitykselle.
Hoivamaatilojen joukossa on ollut sekä menestyjiä että heikommin selviytyneitä. Menestyjille tyypillistä oli vahvan yrittäjyysasenteen ohella toiminta useiden eri asiakasryhmien parissa.
Suomessa ratsastusterapiaa ja sosiaalipedagogisesti toimivia hevostalleja
Keskustelu Suomessa toiminnallisten kuntoutusympäristöjen tarpeesta on vasta alkuvaiheissaan. Meillä vakiintunutta toimintaa on ollut lähinnä ratsastusterapian puitteissa tapahtuva vaikeavammaisten kuntoutus. Viime vuosina on yleistynyt myös sosiaalipedagoginen hevostoiminta, joka on otettu käyttöön varsinkin lastensuojelun tukipalveluissa. Myös yksityiset perheet, jotka ovat tarvinneet tukea lasten ja nuorten sosiaalisten taitojen vahvistamiseen, ovat olleet merkittävä käyttäjäryhmä.
Suomen tilanne eroaa Alankomaista sikäli, että päivä- ja työtoiminta on täällä useinkin järjestetty keskitetysti, eikä asiakkailla ole juurikaan ollut valinnan mahdollisuuksia vaihtoehtoisten kohteiden välillä.
Toiminnallisten ja osallisuuden kokemuksia tarjoavien palvelumuotojen kehittäminen olisi tärkeää monen asiakasryhmän kannalta. Muun muassa ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämisessä, mielenterveyspotilaiden avohoidossa ja kehitysvammaisten päivätoiminnassa tarvitaan innostavia toimintaympäristöjä, joissa ihmisillä on mahdollisuus osallisuuteen ja aktiivisen tekemisen tuottamiin ilon hetkiin.
Jan Hassink. 2017. Understanding Care Farming as a Swiftly Developing Sector in The Netherlands. Englanninkielinen tiivistelmä: http://www.uva.nl/en/content/events/phd-defence-ceremonies/2017/09/social-care-farming-in-the-netherlands.html