Uutiset

Maatilatoiminta tukee nuorten matkaa oman elämän toimijoiksi ja selviytyjiksi

30.03.2020

Future Roots on kuntouttavan maatilatoiminnan yritys eteläisessä Englannissa. Sen perustaja on maanviljelijä ja sosiaalityön tekijä Julie Plumley (kuvassa).  Omistajan lisäksi yrityksessä toimii yhdeksän muuta työntekijää, joilla on kasvatuksen, sosiaalityön tai terapian ammatillinen tausta.

Sarah Hambidgen väitöskirjassa selvitettiin maatilatoiminnan vaikuttavuutta yhden asiakasryhmän, yläasteikäisen nuorten näkökulmasta. Näillä oli koulunkäynnin käytöshäiriöiden takia jouduttu hakemaan vaihtoehtoisia ratkaisuja. Monella on myös mielenterveyden ongelmia. Nuorilla on mahdollisuus lukuvuoden ajan osallistua Future Roots-yhteisön toimintaan. Tavallista on, että maatilalla vietetään yksi päivä kouluviikosta.

 

Hambidgin työn kautta rakentui monipuolinen kuva nuorten elämästä ja siihen liittyvistä haasteista. Maatilatoiminnan vaikuttavuutta seurattiin sekä määrällisin psykologisin mittarein että laadullisen haastattelujen ja osallistuvan havainnoinnin kautta.

 

---

Lukuvuoden mittainen oleskelu maatilayhteisössä toi selkeän muutoksen tutkimuksessa seurattujen kuuden nuoren elämään. Mielenterveyden, samoin kuin käytöksenhallinnan ongelmat vähenivät selkeästi. Kaikki nuorista pystyivät palaamaan koulun tai työelämän pariin. 

 

Muutoksen löytäminen oli kuitenkin haastavaa ottaen huomioon olosuhteet, josta nämä nuoret ponnistavat. Taustalla on useinkin köyhyyttä, perheen ja vanhempien puuttuvaa tukea sekä nuoren eristäytymistä ja yksinäisyyttä.   

 

Maanviljelijä, jolla on taustallaan 30 vuoden kokemus sosiaalityöstä, näkee maatilatoiminnan keskeisimpänä tavoitteena nuoren tuomisen osaksi pienyhteisön toimintaa.  Jokaisella nuorella on myös oma henkilökohtainen mentori. Monelle nuorista tämä on ollut heidän elämässään ensimmäinen pitkäaikainen luottamukseen perustuva ja turvallisuutta tuova ihmissuhde. 

---

 

Maatilatoimintaa luonnon ja eläinten parissa

Tilalle tullessaan nuorille oli tyypillistä vaikeiden tehtävien välttely. Alusta lähtien oli kuitenkin havaittavissa, miten luonto ja eläinten läsnäolo toi nuorten vireystilaan selkeitä muutoksia. He olivat käytökseltään rauhallisempia ja samalla myös aktiivisempia tutustumaan ympäristöönsä. 

Kun ryhmän väliset yhteistyösuhteet vahvistuivat, myös maatilan töihin liittyvät turvallisuus kasvoi oleellisesti. Jokainen alkoi tuntea vastuuta omista työtehtävistään. 

 

Eläinten merkitys alkuvaiheessa oli ratkaisevan tärkeä.  Ensimmäinen nuoren hajanaiseen elämäntilanteen turvaa tuova sidos syntyi tyypillisesti maatilan eläinten kanssa. Eläimen läsnäolo helpotti myös nuoren ja mentorina toimivan aikuisen kohtaamista. Eläimen hoitoon liittyvistä asioista oli helppo alkaa keskustella neutraalilla tasolla.

 

Nuoret itse kertoivat eläinten kanssa työskentelyn tuovan heille virkistävän tauon oman elämänsä haasteista sekä tuottavan sisäisen rauhan kokemuksia. Noin kuuden viikon jälkeen suhde mentoreihin oli myös vahvistunut niin, että nuoret pysyivät keskustelussa mukana sen kääntyessä heidän omiin asioihinsa ja oman elämäntilanteen haasteisiin. 

 

Resilienssi-teoria painottaa sosiaalista osallisuutta

Toimintamallin suunnittelun taustalla vaikuttava erityisesti resilienssin muodostumiseen liittyvä teoria. Sen mukaan sosiaalisen osallisuuden kokeminen on perustavaa laatua oleva psykologinen tarve jokaiselle ihmiselle. Osallisuuteen (belonging) joudutaan erityisesti panostamaan silloin, kun nuoret tulevat rikkinäisistä perhetaustoista, joissa heidän varhaisiin kiintymyssuhteisiin liittyy puutteita ja laiminlyöntiä.

Turvallisuuden tunteen vahvistamiseen liittyy myös päivätoiminnan toistuva perusrakenne. Aina aloitetaan teekupillisella keittiön pöydän ääressä. Jokaisella käyntikerralla (n. 4h) mennään  ulkotöihin ja hoidetaan eläimiä. Tekemisen parissa huolehditaan, että nuorella on mahdollisuus kahdenkeskiseen aikaan oman mentorinsa kanssa.

 

Resilienssiteorian mukaan vasta perustarpeiden tyydyttymisen myötä ihmisellä on mahdollisuuksia suuntautua uuden oppimiseen, omien elämäntaitojen ja resilienssin vahvistamiseen. 

 

Kuvassa Zara tekemässä vasikkaan tuttavuutta maatilan kahden mentorin seurassa. (Kuva Steve Roberts).   Keskeistä mentorien toiminnassa on myös välttää nuorten ehdyksien tuomitsemista sekä tukea nuoren itsenäistä  päätöksentekoa työtehtävissään.  Työhön liittyvät onnistumiset rakentavat osaltaan nuorten heikkoa itsetuntoa.   Kun joku nuorista alkaa käydä ylikierroksilla, häntä useinkin pyydetään ottamaan pieni tauko joko eläinten seurassa tai maatilan pihamaalla sijaitsevalla ’Thinking Hill’- kukkulalla. Jo mäenrinteen kiipeämiseen tarvittavat fyysiset ponnistelut rauhoittavat, samoin kuin omassa rauhassa tapahtuva avarien peltomaisemien katselu.

 

Tärkeää on myös toivon viriäminen. Kun osallistujan ongelmien taustalla olevia syitä aletaan ymmärtää, mentorit voivat auttaa nuorta ymmärtämään, että ongelmiin on olemassa ratkaisuja. Jos asioiden tilaa ei voida muuttaa, on opetellaan tilanteen hyväksymistä. 

 

Iso-Britanniassa hallituksen ympäristöohjelma tukee luontolähtöisen toiminnan kehittämistä

Iso-Britanniassa, samoin kuin Suomessakin, on syrjäytymisvaarassa olevien nuorten määrä kasvanut viimeisten vuosien aikana. Heistä keskustellaan NEET-nuorten käsiteellä  (Not in Education, Employment or Training). Tehokkaiden tukitoimien nähdään muodostuvan kolmesta elementistä: nuoren hyvinvoinnin kohenemisesta, terapeuttisesta tuesta sekä koulutukseen tai työelämään johtavien polkujen hakemisesta.

 

Kuntouttavan maatilatoiminnassa haasteellisissa elämäntilanteissa olevat nuoret ovat olleet kaikkein  laajin asiakasryhmä. Toimintaa rahoitetaan muun muassa hallituksen 25-vuotisen ympäristöohjelman myötä. Ympäristöohjelmassa nähdään luontoavusteisten toimintamuotojen olevan tärkeä keino erityistarpeita omaavien lasten ja nuorten tukemiseen. 11 miljoonan euron suuruisen tuella avulla kehitetään tähän paikallisia ratkaisuja. Luontolähtöisen ja yhteisöllisen tuen asiakaspaikkojen odotetaan kolmenkertaistuvan vuoteen 2022 mennessä.  

 

Future Roots kaltaisten toimijoiden tasolla päivätoiminnan hintana on 43 euroa (pv/hlö). Hinnoittelussa käytetään hintahaitaria (33-55 euroa), joka ottaa huomioon asiakkaiden erilaisen tuen ohjauksen tarpeen.   Future Roots on toiminut vuodesta 2008 lähtien ja juhli äskettäin yrityksen 10-vuotisynttäreitä synttärikakun muodossa (kuva).

 

Maatilatoiminnasta väitellyt tutkija, Sarah Hambidge näkee toiminnan kehittämisen perusteltuna. Hänen mukaansa nuorten syrjäytyminen ei ole heistä itsestään johtuvaa, vaan ennemminkin yhteiskunnasta, jonka tarjoamat rakenteet ovat liian kapea-alaisia. Näissä puitteissa osalle nuoren on ollut mahdotonta saada kelpaamisen ja osaamisen kokemuksia, joiden myötä kasvu oman elämän aktiivisiksi toimijoiksi mahdollistuu. 

 

Julie Plumley kertoo videolla 16-vuotiaana jengitappeluissa menehtyneen Samin tarinan.     

https://www.futureroots.net/future-roots-at-tedx/

 

Teksti: Anja Yli-Viikari

Kuvat: Future Roots. https://www.futureroots.net/

 

Sarah Hambidge. 2017. What does it mean to young people to be part of a care farm? An evaluation of a care farm intervention for young people with behavioural, emotional and social difficulties. Bournemouth University. Available at: http://eprints.bournemouth.ac.uk/30101/1/HAMBIDGE%2C%20Sarah_Ph.D._2017.pdf

 

Takaisin uutisiin