Ihalan Tupa ja Polku Oy on Iisalmessa toimiva lastensuojelulaitos, joka on perustettu vuonna 2008. Yritys on alkanut tuottamaan Green Care -palveluita vuonna 2014, omistuksen siirryttyä uusille omistajille. Yksikön johtajana toimii Sanna Laakkonen, joka on taustakoulutukseltaan psykiatrian erikoissairaanhoitaja. Ihalan Tupa ja Polku Oy työllistää 10 vakituista terveys- ja sosiaalialan ammattilaista.
Sanna kertoo seuraavassa lisää heidän yksikön GC-toiminnasta.
Miksi Ihalan Tupa ja Polku Oy on alkanut GC-palveluja tuottamaan?
Omistajien toisessa yksikössä Sijaiskoti Satuniemessä on aikoinaan hevostoiminnan kautta, pikkuhiljaa Green Care -toiminta lähtenyt käyntiin. Kun Ihalan Tupa siirtyi vuonna 2014 nykyisille omistajilleen, on täälläkin alkaneet luonto ja eläimet olemaan enemmän arjessa mukana siitä lähtien. Itse olen tullut tänne töihin vuonna 2016 ja vuodesta 2020 lähtien olen toiminut yksikönjohtajana. Vuonna 2020 aloitin myös eläinavusteisen valmentajakoulutuksen.
Varmaan yksi tärkeimmistä tekijöistä Green Care –palvelujen tuottamisen aloittamiseen on meillä ollut, kun on huomattu miten eläimet ja luonto auttavat nuorten tunteiden ilmaisussa ja sanoittamisessa sekä helpottavat nuorten ahdistusta ja jännittyneisyyttä yhteisössä. Meillähän on aina 7 nuorta kerrallaan yksikössä. Monesti on selkeästi nähtävissä, että nuorten on helpompi puhua vaikkapa koiralle kuin toiselle nuorelle.
Minkälaisia ovat teidän GC-palvelut ja -menetelmät sekä asiakasryhmät?
Mehän ei tuoteta palveluja talon ulkopuolelle, vaan palvelut ovat käytössä vain meidän nuortenkodin asiakkaille, joita ovat siis 10-17 vuotiaat nuoret.
Me käytetään luontoa paljon; käydään retkillä ja liikutaan suunnitellusti lähiluonnossa. Satuniemi on omistajien toinen yksikkö, missä on hevoset. Siellä käydään hoitamassa hevoset ja ollaan tallitoiminnassa mukana vähintään kaksi kertaa viikossa, sekä tarvittaessa on mahdollisuus osallistua sosiaalipedagogiseen hevostoimintaan.
Sen lisäksi me ollaan tässä parin viime vuoden aikana kehitetty jatkuvasti omaakin pihaa. Olemme kehittäneet ja panostaneet puutarhan viihtyvyyteen. Meille on tullut kasvihuone ja lavakaulus kasvimaa. Nyt meillä on pienenä haaveena, että saataisiin vielä ensi kesänä kanala pihaamme.
Meillä on myös koira-avusteista nepsy-toimintaa.
Miksi GC-toimintamallit ovat teillä käytössä?
Green Care -toiminta on meille luonnollinen menetelmä työskentelyyn. Sen lisäksi, että nuoret saa hyvinvointia luonnosta ja eläimistä, samalla tulee myös liikuntaa. Ja kun tiedetään, että luonnolla on ihan todettuja terveysvaikutuksia, niin niitä toki hyödynnetään ilolla. Nuorten ahdistusta lievittää eläinten läsnäolo ja luonnossa liikkuminen sekä sen havainnointi. Monesti luonnossa käveleminen on hirveän hyvä keino keskustelulle, kun ei tarvitse vain istua vastakkain sisätiloissa. Lähdetään luontoon kävelemään ja siinä samalla voidaan jutella pikku hetki, ehkä vähän vaikeistakin asioista.
Eläimistä ja luonnosta on myös hirveän helppo saada esimerkkejä nuoren toimintaan. Jos nuori esim. suuttuu yhtäkkiä voimakkaasti, mistä seuraa eläimen säikähtäminen, niin siinä tilanteessa eläimen reaktio on enemmän kuin meidän ohjaajien reaktio. Nuoret jotenkin kunnioittavat eläimiä niin vahvasti, varmaan johtuen siitä eläimen olemisesta ja läsnäolosta joka on niin ehdotonta, että nuoret ja lapset sen aistivat.
Millaisiin asiakaskohtaisiin tavoitteisiin teillä käytetään GC-menetelmiä?
Esimerkiksi tunnetyöskentelyyn eli tunteiden käsittelyyn ja tunneilmaisuun. Yksi tavoite on että saadaan nuoret liikkumaan ja lenkkeilemään. Eläinten avulla nuoria opetetaan myös vastuullisuuteen, osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen.
Minkälaisia huomioita olet tehnyt Green Care -palvelujen vaikuttavuudesta?
Olen huomannut, että kun on vaikka koira läsnä, niin se selvästi rauhoittaa nuorten olemista. Eläimet saavat nuoret jotenkin paremmin maadoittumaan siihen hetkeen. Nuoret ovat voineet löytää myös luonnossa liikkumisesta ihan harrastuksenkin itselleen, sen jälkeen kun me aluksi olemme yhdessä alkaneet siellä kulkemaan. Nähdään kauniita maisemia ja vietetään rauhallisesti aikaa yhdessä. Nuori kun huomaa luonnossa liikkumisen mukavuuden, sen rauhoittavan ja oloa helpottavan vaikutuksen, niin he saattavat ihan itsekseenkin lähteä luontoon kävelemään.
Sannalle tulee mieleen seuraavanlainen esimerkkitapaus GC-toiminnan toimivuudesta:
Sellainen tulee mieleen, kun meillä oli yksi nuori, jolla oli vaikeuksia ilmaista itseään puhumalla. Meillä pidetään kaksi kertaa viikossa yhteisöpalaveri, joissa käydään yhteisiä asioita läpi. Siellä ovat kaikki nuoret paikalla ja sen hetken työvuorossa olevat aikuiset. Kerran oli sellainen vaikea asia käsiteltävänä, ja tämä kyseinen nuori ei kyennyt omaa mielipidettään ja ajatustaan sanomaan siinä tilanteessa muille paikalla olijoille. Kävi niin, että minulla sattui olemaan juuri sinä iltana minun oma pieni villakoirani mukana. Tämä nuori pyysikin koiran syliin ja siinä samalla kun koiraa rapsutteli, hän pystyi sanomaan muille nuorille sen oman ajatuksensa ja mielipiteensä siitä hankalasta asiasta jota käsiteltiin. Siinä tilanteessa selkeästi huomasi, miten paljon koiran läsnäolo ja sen rapsuttelu toi hänelle varmuutta siihen hetkeen ja helpotti itseilmaisussa.
Ihalan Tupa haluaa opettaa nuoria toimimaan ekologisesti:
Me ollaan tosissaan haluttu panostaa eläin- ja luontoavusteiseen toimintaan. Ajattelen, että GC-toiminta on sellaista, jolla on oikeasti vaikuttavuutta kaikenikäisiin ihmisiin. Meillä huomioidaan luonto muutoinkin toiminnassamme ja opetetaan nuoria vastuulliseen toimintaan esimerkiksi lajittelun sekä kierrätyksen kautta. Meillä opetetaan myös pieneen omavaraisuuteenkin, meidän puutarhan avulla. Meillä otetaan ekologisuus kaikessa toiminnassamme huomioon. Luonto antaa meille voimavaroja, niin vastapalveluksena mekin pyritään olemaan kuormittamatta luontoa, niin hyvin kuin pystymme!
Kiitos Sannalle, Ihalan Tupa ja Polku Oy:n toiminnan esittelystä! Mikäli haluat osallistua juttusarjaamme, ota yhteys Tomiin: viestinta@gcfinland.fi tai puh. 050 551 7899.