Uutiset

Kuntoutus -lehden artikkelissa tarkasteltiin erilaisia tutkimustiedon lajeja

06.08.2020

Sosiaalipedagogisen hevostoiminnan mallit luotiin 20 vuotta sitten ratkaisuksi lasten ja nuorten syrjäytymisen ongelmiin. Sosiaalisen osallisuuden ja hyvinvoinnin haasteet eivät tänä aikana ole juurikaan helpottaneet. Tämän pohjalta kannattaa pohtia sitäkin, miten hyvin toimintamallien käyttöönotossa on onnistuttu yhteiskunnallisen keskustelun ja tiedonmuodostuksen tasolla. 

 

Kuntoutus -lehden artikkelissa vertailtiin neljää erilaista näkökulmaa ammatillisen tiedon muodostukseen eläinavusteisista menetelmistä. Tarkastelussa olivat 1) kokeellinen tutkimus, joka testaa menetelmien tehokkuutta diagnoosikohtaisen hoidon näkökulmasta, 2) eläinavusteisuuden vaikuttavuusprosesseihin kohdistuva kokeellinen tutkimus, 3) ammatillista kokemustietoa kartoittavat haastattelut sekä 4) kokeiluhankkeiden tuottama osaaminen.

 

Kokeellinen tutkimus selvittää hoitomenetelmien tehokkuutta 

Eläinavusteisesta terapiasta ja toiminnasta on sinällään jo varsin mittava määrä diagnoosikohtaista kokeellista tutkimusta.  Näiden kautta on todettu monia myönteisiä vaikutuksia, jotka ulottuvat useiden eri asiakasryhmien hoitoon. Hevosavusteisuuden osalta vaikutuksia on todettu mm. mielentoiminnoissa, tuki- ja liikuntaelimistön tilassa, liikkumisessa, vuorovaikutuksessa sekä kuntoutujien elämänlaadussa.

 

Kriitikot ovat kuitenkin kiinnittäneet huomiota siihen, miten vähäisesti eläinavusteisista menetelmistä on vielä olemassa tiukan näytönastevaatimuksen mukaisia tutkimustuloksia. Yleisen tason hoitosuosituksia laadittaessa noudatetaankin edelleen eläinavusteisten menetelmien osalta hyvin varovaista linjaa.   

 

Tutkimus voi kohdentua myös vaikutusprosessien selvittämiseen  

Osa kokeellisesta tutkimuksesta on kohdennettu eläinavusteisuuden yhteydessä esille tuleviin vaikutusprosesseihin. Tutkimusongelmat ovat silloin tiukemmin rajautuvia, minkä myötä ne ovat myös kokeellisen tutkimuksen keinoin paremmin hallittavissa.  Näissä tutkimuksissa on selvitetty mm. eläimen läsnäoloon liittyviä rauhoittavia vaikutuksia sekä eläinten merkitystä sosiaalisen vuorovaikutuksen näkökulmasta.  

 

Ammatillisen kokemuksen kautta saadaan esille laaja-alaista tietoa

Ammatillinen kokemustieto on niin ikään varsin kiintoisa tiedonlähde, sillä asiakkaansa taustat tunteva terapeutti pystyy hyvin seuraamaan menetelmien toimivuutta kuntoutustilanteissa. Esimerkiksi sitä, miten asiakas kiinnostuu toiminnasta, ja miten kuntoutustilanteen mukaisia tavoitteita pystytään työstämään eteenpäin. Mittaamiseen verrattuna ammattilainen pystyy myös käsittelemään huomattavasti kokonaisvaltaisempaa asiakkaan tilanteeseen liittyvää tietoa.

 

Kuntoutussäätiön tutkimushankkeessa eläinavusteisuuden ammattilaiset toivat esille muun muassa vuorovaikutuksen rakentumiseen sekä monipuolisiin harjoittelutilanteisiin liittyviä etuja. Eläimen kautta pystytään rakentamaan sosiaalista aktivoitumista tukeva kuntoutumisen ympäristö. 

 

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden puitteissa on julkaistu runsas määrä eläinavusteisuuden tapaustutkimuksia. Aineistona niissä voi olla sekä mitattu tietoa asiakastason muutoksista että eri osapuolten haastatteluja. Tapaustutkimusten haasteena on lähinnä siirtyminen casetapauksen käsittelystä kohti yleisemmän tason johtopäätöksiin. 

 

Kokeilu selvittää käytännön toimivuutta 

Neljäntenä tiedonlajina artikkelissa oli kokeileva tekeminen.  Luonnon tai eläinten ympärille rakentuvien kuntoutusympäristöjen käyttöönotto näyttää useissakin maissa tapahtuneen nimenomaan bottom-up -tyyppisen kehityksen kautta, jossa yksittäiset ammatilliset osaajat ovat ryhtyneet hakemaan uudenlaisia toimintamuotoja oman työnsä toteuttamiseen.

 

Ammatillisella tasolla tapahtuvan kokeilun kautta eteneminen on sikäli luontevaa, että luonto- ja eläinavusteiset menetelmät harvemmin haastavat ammatillisen toimintaan liittyviä vakiintuneita sisältöjä. Uudistukset liittyvät monesti siihen, miten asiakkaan hoitoon tarvittavia resursseja voidaan saada käyttöön kustannustehokkaalla tavalla. Oman aloitteellisuutensa kautta ammattilaiset ovat pystyneet luomaan toimivia ratkaisuja oman työnsä haasteisiin.  

 

Tutkimuksen todentamana on siis saatu esille monia eläinavusteisten menetelmien kautta syntyneitä tuloksia. Siltikään menetelmien käyttöön liittyviä hyvinvointivaikutuksia ei vielä tunneta ja hallita täysin yksityiskohtaisella ja määrällisesti ilmaistavalla tasolla. Kysymys on kuitenkin kuntoutustilanteista, joissa sekä alan ammattilainen että asiakas itse, oman lähipiirinsä tukemana, pystyvät jatkuvasti seuraamaan ja arvioimaan tukitoimien sisältöä ja toimivuutta. Monin paikoin toiminnan vaikutukset ovat myös äärimmäisen selkeitä. Ne ovat havaittavissa esimerkiksi asiakkaan aktivoitumisena tai iloisen ja rauhoittuneen olemuksen kautta, tai asiakkaan selkeästi ääneen ilmaisemina sanallisina arviona.        

 

Kaikkia tärkeitä kysymyksiä ei ole mahdollistaa käsitelllä numeroiden kautta  

Mistä julkisuudessa yleinen paine selkeiden numeeristen näyttöjen esittämiseen mahtaa lopultakin kertoa? Artikkelin kirjoittajat Anja Yli-Viikari ja Maija Lipponen tunnistavat taustalla yhtäältä lääketieteellisten ajattelutapojen vahvan painottumisen sekä toisaalta talousajattelun mukaisen pyrkimyksen numeroiden kautta tapahtuvaan päätöksentekoon. Lääketieteellisten hoitojen kohdalla onkin täysin luontevaa pyrkiä kohden tiukasti rajattuja menetelmiä, joita voidaan yhdenmukaisesti ottaa käyttöön kaikkien diagnoosin mukaisten potilaiden hoidossa.

 

Luonto- ja eläinavusteiset ratkaisut ovat tällainen aihealue, jonka kehittämisessä tarvitaan erilaisten tiedollisten näkökulmien tuomia mahdollisuuksia. Enemmän tilaa voitaisiin antaa alan ammattilaisten kuuntelemiselle ja käytännön tasolla toimiville ratkaisuille, Luonnonvarakeskuksen tutkijat toteavat artikkelin johtopäätöksissä.     

 

Ehkä jatkossa tarvitaan myös keskustelua siitä, mitkä lopultakin ovat eläinavusteisuuden suurimmat tiedolliset vajeet, joista tarvitaan nykyistä parempaa tietopohjaa. 

 

Anja Yli-Viikari, Maija Lipponen 2020. Erilaisten tiedonlajien rooli sosiaalipedagogisen hevostoiminnan käyttöönotossa. Kuntoutus 2. https://kuntoutussaatio.fi/julkaisut/kuntoutus-lehti/arkisto/kuntoutus-2-2020/ (Artikkeli on nyt luettavissa vain lehden tilaajille. Edellisvuoden numerot julkaistaan myös netissä)

 

Takaisin uutisiin