Uutiset

Kuntouttava maatilatoiminta: yrittäjä Satu Kumpulainen kertoo toiminnan käynnistymisestä

21.11.2016

Isokummun lammastila Sievistä voitti vuoden 2016 InnoElma-palkinnon,  joka jaetaan vuosittain innovatiiviselle maaseutuyritykselle. Tänä vuonna palkinto kohdistettiin maatalouden ja kuntouttavan toiminnan yhdistäneelle Green Care-yrittäjälle.

Tila tarjoaa kehitysvammaisten ja  mielenterveyskuntoutujien päivätoimintaa. Se on hyväksytty ensimmäisenä hoivamaatilana Valviran rekisteriin ja sen toimintaa ohjaa psykiatrian erikoislääkäri.

Maatilan lammastuotanto tapahtuu luomuna ja tuotteet myydään suoramyyntinä. Tila on mukana myös tuotantoeläinten hyvinvointikorvausohjelmassa. Isokummun lampaat laiduntavat Natura-alueilla ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaissa maisemissa.

Haastattelimme Isokummun tilan yrittäjää, Satu Kumpulaista, palkinnon saamisen jälkeen, ja pyysimme kertomaan uudenlaisen toimintamallin liikkeelle saamisesta.

 

 

  

 

Mitä uutta toimintamallissa verrattuna aiempiin palvelumalleihin?

Päivätoiminta tapahtuu täysin maatilan töiden puitteissa. Toiminnasta vastaa tilan henkilökunta, jotka ovat luonnonvara-alan ammattilaisia. Sote -osaaminen on hoidettu työtoiminnanohjauksen muodossa yhteistyökumppanin kanssa, joka on ammatiltaan psykiatrian ylilääkäri. Toiminnan pääpaino on ulkona tehtävissä askareista, esimerkiksi eläinten hoitoa, aitauksien kunnostusta ja rakentamista, polttopuiden tekoa, risukon raivausta jne. Meidän päivätoiminta pakettiin kuuluu myös kuljetus ja ruokailu ohjatun toiminnan lisäksi.

Oli keli mikä tahansa, niin töitä tehdään. Esimerkiksi tallin siivous täytyy tehdä päivittäin, vaikka olisi pakkasta tai sataisi vettä. Toiminnan alussa kävimme tästä paljon keskustelua asiakkaiden kanssa. Tulimme siihen tulokseen, että mikäli asiakas ei voi pakkasella osallistua työntekoon, niin hänelle sopiva paikka ei ole meidän päivätoiminnassa. Maatilatoiminnan ajatus vesittyisi, jos alkaisimme vain tuvassa lehtiä lukemaan.

 

Kerrotko toiminnan alkuunlähdöstä? Mistä löysit tukea uudenlaisen toiminnan liikkeelle saamiseen?  

Oma kiinnostus maatilatoimintaan on ollut jo kymmenisen vuotta olemassa. Olen ollut mukana monissa GC-hankkeissa ja yrittänyt löytää ratkaisuja tällaisen palvelun tuottamiselle. Kymmenen vuotta sitten tein sukupolvenvaihdoksen vanhempieni kanssa ja aloitin maaseutuyrittäjänä toimimisen.

Minulla oli koulutus moneen ammatteihin, mutta luonnonvara-alan koulutus täytyi ihan ensimmäisenä hankkia, koska se mahdollisti maataloustukien piiriin pääsemisen. Samalla rakensimme lampolan ja hankimme eläimet sekä kaluston maatilatoimintaa varten. 

Koko ajan mukana oli ajatus jonkinlaisesta ihmisten auttamisesta. Lampola ja sen ympäristö tehtiin mahdollisimman esteettömäksi jo rakennusvaiheessa, kun ajatuksena on ollut alusta saakka vierailijoiden helppo kulkeminen alueella. Tilavierailuita on järjestetty ihan tilanpidon aloittamisesta saakka. Itselläni oli vahva ajatus kohdistaa palvelut lapsille ja nuorille. Kunnan kanssa neuvottelimme ja ajatusta pidettiin hyvänä, mutta rahaa tällaiseen toimintaan ei ollut.

 

Kokeilun kautta alkuun

Paikallisen Green Care- hankkeen kautta pääsimme mukaan kokeiluun. Tässä kokeilussa raha ei liikkunut puoleen eikä toiseen, mutta pääsimme testaamaan, olisiko päivätoiminta oikeasti mahdollista meidän tilalla. Tässä kokeilussa 19 -vuotias kehitysvammainen tyttö kulki koko kevään ajan aina perjantaisin ohjaajansa kanssa meillä töissä. Maatilatoiminnan vaikutukset dokumentoitiin, ja näiden tulosten kautta pystyttiin ohjaustyöryhmän jäsenet vakuuttumaan toiminnan positiivisista vaikutuksista.

Saimme myös itsellemme selvennettyä asioita. Me osasimme toimia oikein asiakkaan kanssa, tilamme soveltuivat päivätoimintaan hyvin ja eläimet olivat ihan oikeasti omalta osaltaan hoitavia.

Seuraavassa vaiheessa minua pyydettiin kansainvälisen Nordig Green Care -hankkeen ohjausryhmään mukaan. Tässä hankkeessa vierailimme Ruotsissa ja Norjassa. Ohjaustyöryhmässä oli mukana myös Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoitopiirin sekä peruspalveluliikelaitos JYTA:n palvelujohtajat.  JYTA:n  palvelujohtaja vakuuttui maatilatoiminnan tarpeellisuudesta erityisesti Ruotsin vierailun aikana. Mahdollisuus nähdä toimintaa ja sen vaikutuksia paikan päälle vakuuttivat. Neuvottelut aloitimme tuon matkan jälkeen.

 

Oikean hinnan hakeminen

Jokainen yrittäjä määrittää oman palvelunsa sisällön ja hinnan, niin aloitin liiketoimintasuunnitelman teon asian tiimoilta. Suoritin samalla yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoa ja otin projektityöksi Green Care- yrittäjyyden perustamisen. Toiminnalle ei ole valmista hinnastoa, joten aloitin kahlaamatta läpi sairaanhoitopiirien pöytäkirjat, joista löytyi merkinnät päivätoimintakeskusten hinnoista. Samalla keskustelin hankevetäjien kanssa sekä tutun lääkärin kanssa. Tein laskelmia asiakasmääristä ja kustannuksista. Samalla määritin hinnan, jonka alle toimintaa ei voi aloittaa lainkaan.

Tämän pohjalta tein tarjouksen JYTA:n palvelujohtajalle ja kävimme pitkän neuvottelun hinnoittelusta ja muista sopimuksen yksityiskohdista. Pääsimme yhteisymmärrykseen ja toiminta oli tarkoitus aloittaa yhdellä asiakkaalla kerran viikossa. Ostajalla oli erityisesti tarvetta löytää palvelua aikuisille ja miehille. Kehitysvammaisille kun kuuluu lakisääteinen oikeus osallistua päivätoimintaa. Minä hautasin ajatuksen nuorille ja lapsille suunnatuista palveluista.  

 

Lupa sosiaalipalveluiden tuottamiseen

Tässä vaiheessa olin jättänyt sairaanhoitopiirille ilmoituksen yksityisten sosiaalipalveluiden tuottamisesta mukanaan tarvittavat liitteet (omavalvonta, pelastussuunnitelma ja GC työkirja ). Ostavalta taholta haluttiin tässä vaiheessa lisäselvityksiä, miksi he haluavat ostaa nimenomaan tätä palvelua. JYTA:n johto kirjoitti puoltavan lausunnon.  

Seuraavassa vaiheessa AVI:n tarkastaja sai ilmoituksen pöydälleen ja oli alkuun vahvasti kielteinen toiminnan aloittamisen suhteen. Keskustelujen ja lisäinformaation kautta saatoimme kuitenkin saada myönteisen vastauksen ja toiminta alkoi heti seuraavalla viikolla. Luvan saaminen yksityisen sosiaalipalvelun tuottamiseen oli keskeistä, koska sen myötä palveluiden hinnoittelussa vältytään arvonlisäveron osuudesta.

 

Pienestä liikkeelle

Ensin alkuaan yksi asiakas kävi kerran viikossa. Sen jälkeen hänelle lisättiin toimintapäiviä kahteen ja sitten kolmeen. Edettiin siis hyvin pienin askelin, ja ostajan kannalta pienempien mahdollisten riskien kautta.   

Positiivisten vaikutusten ollessa hyvin pian huomattavissa ostaja tarjosi lisää asiakkaita ja nyt kävimme keskustelua myös mielenterveyskuntoutujien päivätoiminnasta. Jokainen asiakas on tullut henkilökohtaisella määräaikaisella maksusitoumuksella mukaan päivätoimintaan. Jokainen asiakas myös itse päättää, haluaako aloittaa toiminnan meillä ja saa vaikuttaa myös toimintapäivien määrään.

Varsinaista tukea aloittamiseen oli tosi vähän. Lähinnä apuna on ollut asiasta kiinnostuneet tahot, joiden kanssa on voinut jakaa ajatuksia. Kaikkein konkreettinen apu on ollut yhteistyössä mukana olevan psykiatrin kanssa, Ilman hänen panostaan toiminta ei olisi käynnistynyt. 

 

Miten toimintamalli, jossa asiakkaat tulevat mukaan perheen elämään, on sopinut teille?

Meillä ei ole ollut juurikaan ongelmia tämän asian suhteen. Lasten loma-ajat on odotettuja asiakkaiden osalla. He nauttivat puolin ja toisin yhteisistä päivistä: kuulumistenvaihdosta ja lomanpäivien erilaisesta tekemistä. Ruokatauolla voi vaikka ottaa matsin pöytäjääkiekkoa tai heitellä frisbeetä.

Toki vaatii omanlaista suhtautumista avata ovet perheen ulkopuolisille ihmisille.  Me syömme esimerkiksi yhdessä keittiössämme ja toiminta kaikkineen tapahtuu meidän kotona ja pihapiirissä. Minä yritysjohtajana siivoan sekä oman kodin että asiakkaiden vessat. Pihaan piti perustaa tupakkapaikka, kun omasta väestä ei kukaan aiemmin polttanut.

Olemme kuitenkin hyvin tyytyväisiä tilanteeseen, jossa saamme tehdä töitä kotona. Vaikka kuljetukset vaativatkin aamulla lähtemään liikkeelle, niin päivän saa olla kotona ja kaiken energian saa käyttää oman toiminnan kehittämiseen. Tosin lomat täytyy viettää muualla kuin kotona. Se olisi kyllä pakollista ilman asiakkaitakin, koska kotieläintilalla ei työt ole pois mielestä koskaan ja vähiten silloin, jos ne ovat silmien alla.

 

Minkälaiset haasteita teitä työllistävät tällä hetkellä?

Tavoitteena on saada oma sairaanhoitopiiri vakuuttumaan päivätoiminnasta. Meillä olisi useita henkilöitä, jotka haluaisivat tilalle mukaan, mutta eivät saa vielä maksusitoumusta. Tässä asiassa auttaisi, jos saataisiin palveluseteli käyttöön ja asiakas saisi itse valita mieleisensä päivätoimintapaikan.

Olemme myös laajentamassa toimintaa useammalle päivälle ja käymme neuvotteluja nyt eri tahojen kanssa uusista kuvioista.

Samalla olemme kouluttautumassa lisää , mikä tietysti tuo omat ongelmat ajankäytön kanssa. Koulutusvaatimuksien kanssa aina painittaessa mietimme myös, miten ja kuka meistä hankkii pätevyyttä ja mille osa-alueelle. Tätä olemme pohtineen myös tulevan Green Care-laatumerkin yhteydessä.

 

Mitä vinkkejä antaisit muille Green Care toimintaa kehittäville maatiloille?

Ihan ensimmäinen asia on, hankkikaa riittävä osaaminen yrittäjyyteen! Ihan sama kuinka korkealle olette kouluttautuneet sote-puolella tai maatilan hoitamisessa, jos yrittäjyys ei ole hallussa, niin toiminta ei ole pitkälle kantavaa. Kun osaaminen yrittäjyyteen on hallussa, tehkää liiketoimintasuunnitelma ja kartoittakaa mahdollisia ostajia ympäristöstä. Lähestykää palvelujohtajia, mutta tehkää ensin kaikki pohjatyöt valmiiksi. Ensimmäisenä teiltä kysytään hintaa. Miettikää kohderyhmä, jolle haluatte palvelua tarjota. Tehkää siinä hyvin selkeä linjaus, koska homma menee muuten sillisalaatiksi.

Pohtikaa omaa toimintaympäristöä kriittisesti. Jos omat silmät eivät näe riittävästi, pyytäkää joku ulkopuolinen arvioimaan. Muistakaa kuitenkin, että teillä ei tarvitse olla keittiön ruostumattomasta teräksestä jne. Suomessa rakastetaan säädöksiä ja niiden tulkitsemista. Kysykää apua tarvittaessa. Mikään laki ei kiellä maatilatoimintaa tai kuljettamista omalla autolla. Se, miten asiat halutaan tulkita on hyvin paljon kiinni yksittäisten viranhaltijoiden halusta ja kyvystä tulkita asioita. Älkää luovuttako heti, jos joku ovi suljetaan edestä. Etsikää uusi ovi ja kokeilkaa olisiko sen takana ymmärrystä.

Ottakaa huomioon oma jaksaminen. Kun laskette toiminnan kustannuksia, kirjatkaa sinne sijaisten palkat ja omat lomat HETI alussa. Kokemuksesta voin kertoa, että niin paljon kuin rakastankin työtäni ja teen sitä koko sydämellä, myös irrottautuminen on pakko tehdä välillä. Toimintaa täytyy välillä  kehittääkin ja se on hyvin vaikeaa töiden keskellä.

Innolla odotan uusia maatilatoimijoita Suomeen. Toivottavasti voimme vielä runsaalla joukolla verkostoitua tulevaisuudessa ja vaihtaa kuulumisia ja kehitysideoita sekä kamppailla yhdessä tätä byrokratian viidakkoa vastaan.

Takaisin uutisiin