Luonnon psyykkiset, fyysiset ja sosiaaliset terveyshyödyt ovat tutkimusten mukaan kiistattomat. Luontokäynneillä on mitattu myönteisiä fysiologisia muutoksia, kuten sydämen sykkeen ja verenpaineen alenemista sekä stressihormonipitoisuuksien vähenemistä. Erityistä merkitystä on lähiluonnolla, joka vähentää myös väestöryhmien terveyseroja.
Luontolähtöiset terveys- ja hyvinvointipalvelut voivat tarjota uusia ja kustannustehokkaita ratkaisuja sote-sektorin haasteiden hallintaan. Luontohoivaa käytetään Suomessa esimerkiksi
lastensuojelussa, sosiaalisessa kuntoutuksessa, vanhusten päivätoiminnassa ja maahanmuuttajien kotouttamistoiminnassa.
Työhyvinvoinnin edistämisessä luonnon terveyshyödyt tulisi tunnistaa paremmin. Luontohoiva voisi estää stressin syntymistä ja alkavaa työuupumusta. Luontoympäristö palauttaa tutkimusten mukaan tarkkaavaisuutta ja keskittymiskykyä muita ympäristöjä tehokkaammin. Työympäristöjen luontoalueita voi hyödyntää vaikkapa siirtämällä johtoryhmäkokoukset ja kehityskeskustelut ulos luontoon.
Suomessa tehdyissä kokeiluissa on jo saatu lupaavia tuloksia erityisryhmien sosiaalipalveluissa ja kuntoutuksessa. Yhteistyötä kuntien ja palveluita tarjoavien yrittäjien
välillä tulisi lisätä luontolähtöisten palvelujen käyttöön ottamiseksi laajemmin.