Luonnonvarakeskuksen, Helsingin yliopiston, Tampereen yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Prahan Charles Universityn tutkimusjulkaisussa 3–5-vuotiaiden päiväkotilasten immuunijärjestelmän säätely parani, kun päiväkotien asvaltoiduille, laatoitetuille ja sorapäällysteisille päiväkotipihoille tuotiin metsäpohjaa eli kunttaa ja siirtonurmea. Lisäksi pihalle rakennettiin istutuslaatikoita, joihin lapset kylvivät kasveja ja hoitivat niitä. Kuukauden kestänyt, viisi kertaa viikossa toistunut viherkosketus monipuolisti lasten ihon mikrobistoa.
Tutkimuksessa seurattiin kuukauden ajan 75:ttä 3–5-vuotiasta päiväkotilasta kymmenessä päiväkodissa Lahdessa ja Tampereella. Viherpihapäiväkodeissa olleiden lapsien mikrobimuutoksia vertaitiin lapsiin, jotka olivat normaaleissa päiväkodeissa (ei viherpihaa) tai luontopäiväkodeissa (ei viherpihaa, mutta järjestettyjä luontoretkiä).
Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Marja Roslund kertoo, että viherpihan saaneiden lasten suolistomikrobisto samankaltaistui päivittäin metsässä vierailevien lasten suoliston mikrobiston kanssa.
Aiemmat tutkimukset ovatkin jo osoittaneet, että luonnon kanssa kosketuksissa olevilla maaseudun lapsilla on pienempi todennäköisyys sairastua immuunijärjestelmän häiriöistä johtuviin sairauksiin.
Nyt Science Advances -lehdessä julkaistua tutkimusta johtanut tutkija Aki Sinkkonen Luonnonvarakeskuksesta kertoo, että uunituore tutkimusjulkaisu on kuitenkin ensimmäinen kokeellinen tutkimus, jossa immuunisairauksilta suojaavia muutoksia tuli esiin, kun monimuotoista luontoa tuotiin kaupunkiympäristöön. Tutkimus tukee oletusta, että luontokosketus ehkäisee immuunijärjestelmän häiriöitä, kuten autoimmuunisairauksia ja allergioita.
Sinkkonen kannustaakin hyödyntämään tuloksia paitsi päiväkotiympäristöissä myös muussa arjessa.
”Lapsen voi viedä luontoon vaikka viisi kertaa viikossa, tällä on jo vaikutusta mikrobistoon”, Sinkkonen kannustaa ja samalla muistuttaa, että jäykkäkouristusrokote on pidettävä ajan tasalla.
Tutkimuksessa mukana olleen Tampereen yliopiston virologian professori Heikki Hyödyn mukaan tulokset ovat rohkaisevia, kun etsitään uusia mahdollisuuksia immuunisairauksien ehkäisyyn. Jatkotutkimukset ovatkin jo käynnissä.
Tutkimus on osa Business Finlandin rahoittamaa ADELE2-hanketta ja ekologian maisteri Marja Roslundin (Helsingin yliopisto) väitöskirjatyötä. Luken, Helsingin yliopiston, Tampereen yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Prahan Charles Universityn yhteistutkimuksesta julkaistiin tieteellinen artikkeli Science Advances -julkaisussa.
Lähde