Purola Farm on Saarijärvellä sijaitseva, Fränz ja Pipsa Wagnerin vuonna 2010 perustama yritys, joka tarjoaa eläinavusteisia Green Care –palveluja. Taustakoulutuksena Fränzillä ja Pipsalla on molemmilla sosiaalialan koulutus, sekä Pipsalla on lisäksi eräopaskoulutus ja hän on käynyt sosiaalipedagogisen hevostoimintaohjaajan koulutuksen sekä opiskelee parhaillaan hevostalouden ammattitutkintoa hevosavusteisista palveluista.
Pipsa Wagner kertoo seuraavassa Purola Farmin toiminnasta.
Mikä sai teidät aloittamaan GC-palvelujen tuottamisen?
Me ei tietoisesti alettu tekemään GC-palveluja vaan huomattiin vasta myöhemmin, että me tehtiin sellaisia. Meillä oli siis jo ennestään olemassa olevia palveluja, joiden sitten todettiin myöhemmässä vaiheessa olevan Green Carea.
Green Care –toiminta on ihan luontaista meille, meidän tapa olla ja elää.
Minkälaisia palveluja Purola Farm tarjoaa?
Meillä on todella monenlaista palvelua tarjolla ja koko ajan kehitämme niitä. Esimerkiksi, itse teen sosiaalipedagogista hevostoimintaa, olemme ammatillinen tukiperhe, nyt uutena palveluna on tullut juuri hiljattain työvalmennus, sitten tehdään asiakkaille erilaisia ratsastusretkiä ja muutenkin tässä maaseutuympäristössä erilaisia lomapaketteja jne.
Lisäksi me järjestetään yhteistyökumppaneiden kanssa metsäjoogaa, metsäkävelyä ja ratsastustunteja. Kaiken kaikkiaan on hyvin monenlaista toimintaa.
Minkälaisia asiakasryhmiä teillä käy ja minkälaisia GC-menetelmiä on käytössä?
Ihan palvelusta riippuen, on erilaisia asiakasryhmiä. Sosiaalipedagogisessa hevostoiminnassa on lapsia ja nuoria, työvalmennus koskee alle 30 vuotiaita työttömiä, ratsastusretket on etupäässä aikuisille ja naisille.
Hevostoiminnassa voidaan olla hevosen kanssa monella tavalla: hoidetaan hevosia, ratsastetaan, ajetaan kärryillä ja käydään vaikka uimassa tai metsässä kävelyretkillä hevosen kanssa, nämä katsotaan jokaisen asiakkaan tarpeen mukaan.
Minkälaisiin asiakaskohtaisiin tavoitteisiin GC-menetelmiä käytetään?
Asiakastavoitteita tehdään lähinnä tavoitteellisessa työssä, kuten työvalmennuksessa ja sosiaalipedagogisessa hevostoiminnassa. Jonkun verran myös tukiperhetoiminnassa. Tavoitteet on aina asiakaskohtaisia ja lähtee asiakkaasta itsestään.
Hevostoiminnassa tavoitteena voi olla esimerkiksi vuorovaikutustaitojen opettelu tai omien tunteiden käsittely ja tunnistaminen.
Minkälaisia huomioita olet tehnyt GC-palvelujen vaikuttavuudesta?
Mittareitahan vaikuttavuuden suhteen voi olla hirveän monenlaisia. Asiakaspalaute on yksi tärkeä mittari. Kyllähän näillä palveluilla useimmiten tietysti on vaikutuksia. Jos vaikka ajattelee sosiaalipedagogista hevostoimintaa, kun esim. lähdetään avaamaan tunnelukkoja tai opetellaan omia rajoja. Niin kyllä siinä saadaan tuloksia.
Parhaimmillaan hevosen kanssa toimiminen on voimaannuttava kokemus, josta asiakas voi saada lisää iloa, voimaa ja rohkeutta jokapäiväiseen elämään.
Tuleeko mieleen esimerkkitapausta tavoitteiden saavuttamisesta GC-menetelmin?
Yksi tyttö jolla oli vähän huono itsetunto. Hän kävi meillä sosiaalipedagogisessa hevostoiminnassa, siinä ratsastettiin ja tehtiin erilaisia juttuja hänen asiakkuuden aikana, eli noin vuoden ajan. Aloin huomaamaan ennen asiakkuuden loppua, että tyttö oli saanut itseluottamusta ja ratsastustaitoa niin ylös, että hän uskalsi käydä jo muilla talleilla ratsastamassa. Se on tosi iso juttu. Tytöllä alkoi menemään myös koulussa paljon paremmin, sekä kotona välit vanhempiin parani.
Pipsa rohkaisee muita alalle haluavia:
Rohkeasti vain toimimaan siinä mikä itselle on vahvin alue!
Kiitos Pipsalle, Purola Farmin toiminnan esittelystä! Mikäli haluat osallistua juttusarjaamme, ota yhteys Tomiin: viestinta@gcfinland.fi tai puh. 050 551 7899.