Uutiset

GCF ry:n hallitusjäsenet esittelyssä - Anja Yli-Viikari

21.09.2022

Aloitimme uuden juttusarjan, jossa esitellään Green Care Finland ry:n hallitusjäseniä. Toisena esittelyvuoron saa Anja Yli-Viikari.

---

 

Perustietoa Anjasta:
Olen 57-vuotias, Luonnonvarakeskuksen tutkija, MMT. Asuinpaikkani on Hämeen mailla, Humppilassa. Puutarha, kettuterrieri ja lähimetsä käytössä, kun omat stressitasot alkavat kohoamaan.

 

Minkälainen on oma historiasi Green Caren parissa? 
MTT (LUKE:n edeltäjä) lähti tutkimaan asiaa kansainvälisten keskustelujen ja esimerkkien innoittamana. Farming for Health oli ensimmäinen tutkimusprojekti vuonna 2006. Tämän myötä lähdimme tutustumaan myös ratsastusterapian, seikkailukasvatuksen, puutarhaterapian ja sosiaalipedagogisen hevostoiminnan osaamiseen, joilla on Suomessa jo vanhemmat juuret.   

 

Mistä lähtien olet ollut mukana GCF ry:n hallitustyöskentelyssä ja mikä sai sinut lähtemään mukaan? 
Olen ollut mukana alusta lähtien, ja päässyt sen myötä seuraamaan, miten alalle on syntynyt koulutuksen ja yhteistyön rakenteita, ja luontolähtöisten menetelmien käyttö on levinnyt laajalti sote-alan ammattilaisten käyttöön. Yhteinen tekeminen on ollut valtavan innostavaa ja kiinnostavaa.  

 

Miten näet yhdistyksen tilanteen tällä hetkellä ja mitä asioita pidät tärkeimpinä kehittämisen kohteina tulevaisuudessa? 
Luontolähtöiset teemat sijoittuvat vahvasti ajankohtaisen sote-kehittämisen ytimeen. Monet asiakasryhmät voivat hyötyä luonnon ja eläinten ympärille syntyvistä kuntouttavista ympäristöistä, joissa keskeistä ihmisen voimaantuminen oman elämänsä tekijänä ja toimijana.  

 

Menetelmien käyttöönotossa ja niiden täysimääräisen potentiaalin hyödyntämisessä ollaan kuitenkin vielä ottamassa vasta ensimmäisiä askeleita. Politiikkatason kehys tekemisen valtavirtaistamiseen puuttuu vielä. Tämän muodostaminen voi edellyttää yhteiskunnallista arvokeskustelua, joka laajentuu lääketieteellisen hoidon kysymyksistä kohden hyvän elämän edellytyksiä ja sairauden ennaltaehkäisyä.  

 

Luonto- ja eläinavusteisuuden vaikutusprosessien selvittäminen on tärkeää. Tavoite ei ole kuitenkaan menetelmien yhdenmukainen käyttö asiakkaasta riippumatta, vaan ammattilaisen käytössä olevien työvälineiden laajentaminen, minkä myötä reagoiminen kunkin asiakkaan sen hetkiseen tuentarpeeseen tulee mahdolliseksi.  

 

Monet luontolähtöisen toiminnan vaikutukset ovat selkeästi käytännön asiakastilanteissa nähtävissä ja todettavissa, mutta niiden saattaminen määrällisten lukuarvojen kautta ilmaistavaan ja todennettavaan muotoon tulee olemaan tutkimukselle vielä pitkä-aikainen haaste.    

 

Menetelmiin liittyvän vaikuttavuustiedon ohella pitää puhua myös 2020-luvun yhteiskuntaan liittyvästä tuen tarpeesta. Miten rakennamme sosiaalisesti kannustavan ja hyvän kasvuympäristön esimerkiksi nepsy-lapsille, ja tarjoamme riittävän tuen heidän perheilleen? Onko tuottavuus- ja teknologiakehityksen huumassa menetetty ihmisten hyvinvoinnin kannalta keskeisiä yhteisöllisyyden ja keskinäisen tuen rakenteita?  

 

Luontolähtöisiä palveluita myyvän palveluntuottajan kannalta nykyiset markkinat voivat olla vielä varsin kapeat. Tilanne on turhauttava, kun samalla asiakkaiden tarve tämänkaltaisten palveluiden kehittämiseen on selkeä. 

  

Millaisia terveisiä lähettäisit GCF ry:n jäsenille ja muille Green Care -toiminnasta kiinnostuneille? 

Edetään askel kerrallaan, rohkeasti uutta kokeillen, ja samalla asioita viisaasti harkiten.  

 

 

Kuva: Anja Yli-Viikari

Takaisin uutisiin