Uutiset

Muutoksen näkeminen on tosi voimaannuttava kokemus - jäsenesittelyssä SPHT Säteen Taika

SPHT Säteen Taian yrittäjänä toimii Anu Huhta (sosionomi AMK). Yritys on aloittanut toimintansa vuonna 2009. 
 
Anu kertoo GC-palvelujen tuottamisen alkaneen hänen kohdalla seuraavanlaisesti: 
Olen sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ohjaaja ja vuodesta 2009 lähtien tehnyt hevostoimintatyötä, Green Care oli vielä siihen aikaan aika lapsenkengissä, silloin siitä ei hirveästi puhuttu. Nykyään miellän tämän hevostoiminnankin Green Caren alle. Mutta varsinaisesti meillä alkoivat GC-palvelut 3 vuotta sitten, kun lähdettiin mukaan kehitysvammaisten GC-hankkeeseen. Silloin paikallinen Soite pyysi meitä mukaan ja siitä asti olemme tarjonneet kehitysvammaisille ja nykyään myös mielenterveyskuntoutujille, Green Care -työtoimintaa meidän tallilla. 
 
SPHT Säteen Taian GC-palveluista, käytetyistä menetelmistä ja asiakasryhmistä Anu kertoo seuraavaa: 
Hevostoimintatyötä tehdään yksilötyönä ja meillä on myös lasten ja nuorten ryhmiä. Asiakkaat tulevat sekä yksilötyöhön että ryhmiin joko lastensuojelun kautta, tai lasten ja nuorisopsykiatrian kautta. GC-työtoimintaa meillä on lisäksi 5 arkipäivänä viikossa, siinä asiakkaina ovat kehitysvammaiset ja mielenterveyskuntoutujat.   

GC-työtoiminta on meillä rakennettu vastaamaan tallin oikeisiin tarpeisiin, käytännössä meillä kehitysvammaiset ja mielenterveyskuntoutujat työskentelevät kahdessa eri ryhmässä kaikkina viitenä arkipäivänä viikossa. Tällä hetkellä meillä käy 28 asiakasta työtoiminnassa ja enemmänkin olisi tulossa koko ajan. Työtoiminnassa he tekevät mm. seuraavia tallitöitä: siivoavat karsinoita, ruokkivat hevosia, laittavat ruokia valmiiksi, pussittavat heiniä ja hoitavat hevosia. Pidän tärkeänä sitä, että vaikka asiakkaat ovat työtoiminnassa meillä, heillä on mahdollisuus luoda suhde hevoseen. Kaikilla työtoiminnassa mukana olevilla on oma hoitohevonen, se on ollut hirveän tärkeä juttu heille.  

Sitten meillä on tallikissoja ja 2 Belgian jättikania, joiden kopin siivouksesta kuntoutujamme huolehtivat. Juuri viikko sitten jouduttiin yksi vanhempi äitikissa lopettamaan ja se oli tosi iso menetys, sitä ollaan nyt työstetty asiakkaiden kanssa.  

Asiakkaat osallistuvat meillä myös ruuanlaittoon ryhmissä, yhdessä ohjaajien kanssa, aamupäiväkahvit, iltapäiväkahvit ja lounas laitetaan yhdessä. Sitten meillä on kasvihuone kesällä, jossa kasvatetaan yhteistoimin kurkut, tomaatit ja salaatit. Välillä on ollut myös perunamaa, josta he huolehtivat. Nämä on olleet kovin tykättyjä juttuja. 

Jos miettii hevostoimintatyötä lasten ja nuorten kannalta, niin pääasiassa meillä käy nuoria, joilla on taitopuutoksia sosiaalisissa ja vuorovaikutustilanteissa. Lapsilla jotka käyvät lasten ryhmissä ja yksilötyössä on enemmänkin neuropsykiatrisia oireita. Yksilötyössä asiakassuhteet on pitkiä, pääsääntöisesti vuosi on minimiaika, suurin osa käy 2-3 vuotta. Niin yksilötyössä kuin ryhmissäkin työskennellään saman hevosen kanssa koko aika. Tämä mahdollistaa suhteen luottamuksellisen ja vastavuoroisen, turvallisen suhteen luomisen.    

Lasten ryhmissä on 4-5 lasta kerrallaan, nuorten ryhmissä 6 nuorta. Nämä ovat suljettuja ryhmiä ja kestoltaan noin 8 kuukautta. Pääasiallisia tavoitteita näissä ryhmissä ovat: yksinäisyyden lieventyminen, rohkeuden lisääntyminen, sosiaalisten ja vuorovaikutustaitojen lisääntyminen sekä tunnetaitojen kehittyminen. Ryhmissä tehdään paljon kirjallisia juttuja, käytetään erilaisia tunnekortteja, rakennetaan kehokarttaa ja reflektoidaan. Sitten meillä on yhtenä osiona, voimaannuttava valokuvaus, joka kuuluu ryhmäprosessiin. Siinä nuori lähtee itse suunnittelemaan ja toteuttamaan valokuvausta.  

Menetelmät sosiaalipedagogisessa hevostoimintatyössä ovat seuraavanlaisia: hoidetaan hevosia ja poneja, välillä tehdään tallitöitä, tutustutaan hevosten käyttäytymiseen, työskennellään maasta käsin hevosten ja ponien kanssa, ratsastetaan, käydään kärryajelulla, tehdään vuorovaikutus ja tunnetaitoharjoituksia. 
 
Miksi juuri GC-toimintamallit ovat valikoituneet SPHT Säteen Taian käyttöön:
Luonto on se ykkösjuttu. Asumme täällä maaseudulla noin 7 km päässä Kokkolan keskustasta. Ympärillä on metsää sekä peltoa ja kyllä se ympäristö on ihan ykköstärkeä juttu koko toiminnassa, toki myöskin eläimet. Liitän itse Green Careen vahvasti myös yhteisöllisyyden, joka meidänkin tallilla on tosi iso osa kaikkea toimintaa. Meillä satsataan ja panostetaan paljon ilmapiiriin. Siitä me-hengestä joka täällä vallitsee voisi olla hyvä esimerkki se, että jokainen asiakas, joka tulee GC-työtoimintaan, saa t-paidan johon on painatettu Taika Talli. Ajatus tähän on lähtenyt kehitysvammaisilta itseltään, ja se on kiva tapa lisätä yhteisöllisyyttä.  
 
Millaisiin asiakaskohtaisiin tavoitteisiin teillä käytetään GC-menetelmiä:  
Esimerkiksi yksinäisyyden tunteen lieventäminen. On tosi nykypäivää, ja se näkyy meillä, että asiakkaat ovat hirveän yksinäisiä. Tekniikan kehitys ja someajan lisääntyminen ovat tähän mielestäni osasyyllisiä. Kun ollaan puhelimella, niin silloinhan yleensä ollaan sisätiloissa. Onnistumisia ja hyvää oloa saavutetaan jo sillä, että asiakkaat pääsevät tähän toimintaan mukaan, luonto ja maatilaympäristöön eläinten keskelle. Rohkeuden lisääminen, se on yksi semmoinen tosi iso osa tätä, kuten myös sosiaalisten vuorovaikutustaitojen harjoittelu ja tunnetaidot. Nämä kaikki ovat asioita joita tämmöisessä ympäristössä, maatilalla ja hevostilalla on hyvä harjoitella.  
 
Anu on tehnyt useita huomioita palvelujen vaikuttavuudesta: 
Niitä on paljonkin. Kaikkiin asiakkaisiin voi yleistää sellaisen huomion, että he alkavat ottamaan kontaktia muihin ihmisiin, tämä näkyy pikkuhiljaa ja alkaa lisääntymään käyntien edetessä. Muita huomioita on mm. omatoimisuuden lisääntyminen ja varmuuden lisääntyminen. Kun eläintenkin kanssa toimitaan nämä asiat alkavat heijastua ja näkyä, esim. siten, että asiakas alkaa puhumaan, se on jo tosi iso muutos. Seuraava askel on yleensä se, että asiakas alkaa tuomaan omia mielipiteitään enemmän esiin ja alkaa toimimaan yhteisön jäsenenä, osallisuus lisääntyy ja pystyy huomioimaan toisia. Oppii tunnistamaan omia tunteitaan ja myös nimeämään niitä.    

Jos miettii työtoimintaa, niin asiakkaille tulee rytmiä elämään, osalla kuntoutujista saattaa olla rytmi tosi sekaisin. Aamuheräämiset helpottuvat, kun he tulevat tähän työtoimintaan mukaan. Heille tulee uutta sisältöä elämään työtoiminnan kautta ja uusia mukavia ajatuksia tietäen, että muut asiakkaat ja eläimet odottaa. Lisäksi luonnossa oleminen rikastuttaa ja myös haastaa asiakkaiden aistimaailmaa. 
 
Anu näkee suurimman muutoksen GC-menetelmillä saavutettavan nuorten ryhmissä:  

Nuorten ryhmät joissa työskennellään noin 8kk ajan yhdessä, ovat tosi palkitsevia meille. Ensimmäinen tavoite voi olla että nuori ylipäätään tulee ryhmään mukaan. Ryhmän kehityskaaren huomaa hyvin siinä, kun ollaan lopettelemassa ryhmää niin siinä vaiheessa ollaan jo ihan oikea ryhmä, jossa kaikki 6 nuorta kokevat kuuluvansa siihen ryhmään. Kokemus siitä, että he kuuluvat johonkin, on todella tärkeä ja merkityksellinen. He eivät millään haluaisi lopettaa enää ryhmää, kun ollaan loppuvaiheilla jaksoa. Ohjaajana on ihana nähdä ja olla mukana jakamassa heidän pulppuavaa puhetta ja käytöstä, kun ollaan lähdetty tilanteesta jossa ensimmäisten kuukausien aikana kukaan ei puhu mitään. Muutoksen näkeminen on tosi voimaannuttava kokemus.  
 
Alalle suuntaavia toimijoita Anu kannustaa pysähtymään välillä luonnon ääreen:  
Meillä on harjoittelijoita täällä koko ajan, sekä lähihoitajaopiskelijoita ja sosionomiopiskelijoita, välillä myös eläintenhoitajaopiskelijoita sekä hevosenhoitajaopiskelijoita. Ajattelen että avoimuus, eläinten sekä luonnon arvostaminen ovat tärkeitä juttuja, pitää osata pysähtyä luonnon avoimuuden äärelle, katsoa sitä ja nähdä se voima luonnossa. Meidän opiskelijoita ainakin yritetään kannustaa siihen, että hekin uskaltaisivat pysähtyä luonnon ääreen.  

Kiitos Anulle, SPHT Säteen Taian toiminnan esittelystä! Mikäli haluat osallistua juttusarjaamme, ota yhteys Tomiin: viestinta@gcfinland.fi tai puh. 050 551 7899.