Pohjola-Stenroos, S. Assessment of wellbeing and health benefits from forest park. A case study in Arboretum Magnolia

Tässä tutkimuksessa kartoitetaan ja analysoidaan Lohjalla sijaitsevaan Arboretum Magnoliaan tehdyn kertaluonteisen vierailun tuottamaa hyvinvointia ja elpymistä, tutkittavan luontoyhteyttä, polkujen ja alueiden koettuja tarjoomia, sekä elpymiskokemusta asuinpaikan, iän, painon ja Oivallusvaara Oy:n opastaman Metsävastaanoton® suhteen.

Kasvava kaupungistuminen, myös Suomessa, on johtanut metsien pirstoutumiseen ja elämäntapojen muutoksiin: vähentyneeseen fyysiseen aktiivisuuteen, erilaisiin stresseihin, ylipainoisuuteen ja sen seurauksena kroonisiin tulehduksiin, diabetekseen ja sydän- ja verisuonitauteihin. Useat tutkimukset ovat vahvistaneet, että säännölliset vierailut viherympäristöissä parantavat hyvinvointia ja terveyttä eri mekanismeilla (Hartig ym. 2014, Tyrväinen ym. 2018). On syntynyt jopa uusi lääketieteen osa-alue: metsälääketiede. (Li 2016) Tutkimukselle kuitenkin riittää vielä selvitettävää, on tarpeen mm. tietää, miten asuinpaikka ja henkilökohtaiset ominaisuudet vaikuttavat tärkeinä pidettyihin viherympäristön tarjoomiin ja stressistä elpymiseen.

Materiaalit ja menetelmät:
Tutkija analysoi Arboretum Magnolian alueet, polut, puuvartiset kasvit useilla menetelmillä ( ilmakuva/ topografia), puuvartiset kasvit, modifioitu Kevin Lynch analysis, ekosysteemipalvelut, havaitut aistikokemukset (8PSD), olemassa olevat polut ja niiden soveltuvuus, sekä SWOT analyysi. Analyysin perusteella suunniteltiin ja toteutettiin keskeisiin ympäristöpsykologian teorioihin perustuva tutkimuspolku, noin 1 km mittainen, jossa oli 15 erilaista aluetta.

Tutkittavia oli kolme ryhmää, yhteensä 71 henkilöä, joiden iät vaihtelevat 8 - > 80 vuotiaisiin. Ryhmät jakaantuivat omatoimisiin osallistujiin, Metsävastaanotolle® osallistuneisiin ja koululaisryhmään. Kukin ryhmä käveli keskeisiin ympäristöpsykologian menetelmiin perustuvat tutkimusreitin, kolmena eri päivänä elokuussa 2019.

Tutkittavat rekisteröivät subjektiiviset käsityksensä terveydentilastaan, elämänlaadustaan, jännityksestä, stressistä, elpymisestä tai väsymyksestä kysymyslomakkeeseen ennen ja jälkeen reitin. Tutkittavien objektiiviset, fysiologiset vasteet rekisteröitiin reitin kuudessa eri pisteessä Moodmetric®- sormuksen avulla 20 aikuiselta kahdessa ryhmässä. Menetelmä mittaa ihon sähkönjohtokykyä, se korreloi autonomisen eli tahdosta riippumattoman sympaattisen hermoston aktiivisuuteen. Jatkuvasti korkea sympaattinen aktivaatio kuvaa palautumatonta stressiä. Tutkittavat raportoivat myös tutkimusreitin 15 alueen tarjoamat: luokittelu tehtiin 6 erilaiseen luokkaan: esteettiset, sensoriset, naturalistiset, funktionaaliset, mahdollisuudet sosiaaliseen kansakäymiseen sekä tila käsitykseen, sekä kertoivat luontosuhteestaan, lapsuuden luontokokemuksestaan sekä raportoivat asuinpaikkansa, ikänsä, ulkoilu – ja liikuntatottumuksensa, sekä arvioivat ovat normaali- vai ylipainoisia.

Tutkimustulokset:
Tutkimuksessa havaittiin, että:
1.Luontosuhde syntyy useimmiten jo lapsuudessa.
2.Sekä luonnossa, että arboretumissa suosituin ja elvyttävin alue sijaitsee rannan läheisyydessä.
3.Henkilökohtaiset mielipaikka-mieltymykset vaihtelevat ja vaikuttavat elpymiskokemukseen.
4. Kaikki tieteellisen kirjallisuuden kuvaamat elpymistavat löytyivät aineistosta. Arboretumin hyvinvointireitin kulkeminen sai aikaan tutkittavissa jännityksen, hermostuneisuuden ja stressin erittäin merkittävää laskua ja virkistymistä sekä tyytyväisyyden ja elämänlaadun kohenemista.
5.Asuinpaikan koolla todettiin olevan merkitystä elpymiseen. Kaupunkiasukkaat (asukasluku yli 20.000) kokivat erittäin merkittävää jännityksen ja hermostuneisuuden vähenemistä ja lisääntynyttä virkistymistä ja tyytyväisyyttä. Väsymys väheni 70%:lla tutkituista, enemmän kaupunki- kuin maaseutuväestössä
6.Myös ikä vaikuttaa elpymiseen, yli 60-vuotiailla, normaalipainoiset naiset kokivat erittäin merkittävää jännityksen ja hermostuneisuuden vähenemistä ja lisääntynyttä virkistymistä ja tyytyväisyyttä. Väsymys väheni enemmän alle 60-vuotiaissa kuin vanhemmissa ikäryhmissä.
7. Paino vaikutttaa elpymiseen. Ylipainoiset henkilöt raportoivat merkittävää stressin, jännityksen ja hermostuneisuuden vähenemistä ja merkittävää virkistymistä, tyytyväisyyden ja elämänlaadun lisääntymistä. Väsymys väheni enemmän ylipainoisilla kuin normaalipainoisilla. Tutkimustulokset osoittivat, että säännöllinen ja riittävä liikunta on terveydelle tärkeää. Painonhallinnasta on runsaasti terveyshyötyjä, normaalipaino edistää parhaiten stressistä elpymistä.
8. Elpymiskokemuksen tai jännityksen vähenemisen ei todettu riippuvan osallistuiko tutkittava omatoimiseen reittiin vai Oivallusvaaran Oy:n Metsävastaanoton® ohjaukseen. Kokonaisstressi väheni merkittävästi omatoimisilla.
9. Stressitason arvioinnissa selvisi, että elimistön sympaattinen aktivaatio laski Moodmetric®- sormuksella mitattuna kaikissa tutkittavissa n. 15 - 20 minuutissa reitille pääsemisen jälkeen. Muutos oli 2,5% suurempi metsälääketieteen Oivallusvaara Oy:n Metsävastaanoton® opastamassa ryhmässä. Metsävastaanotto® palvelee erityisesti erilaisten erityisryhmien, terapeuttisen ohjauksen tai työhyvinvointipäivien tarpeita.

Tutkimuksen sovellettavuus:
Tutkimustulokset osoittavat, että
1. Arboretum Magnolian polkuverkosto ja alueiden tarjoomat (estettisyys, aistiherätteet, luontoarvot, toiminnallisuus, mahdollisuus sosiaalisen tilan säätelyyn) sekä tilarakenne palvelevat hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä.
2. Alueella on käyttöpotentiaalia sekä hyvinvointia tukevan ennaltaehkäisevän terveydenhuollon tarpeissa että ohjatussa terapiakäytössä. Arboretumin tutkimuksessa saatuja tuloksia voidaan soveltaa kaupunkien elvyttävien puistometsien suunnittelussa.
3.Moodmetric- sormusseuranta mahdollistaa keskushermoston sympaattisen aktivaation eli vireystilan/stressitason seurannan, koska ihon sähkönjohtopotentiaali korreloi nopeasti ja luotettavasti sympaattiseen aktivaatioon kanssa ilman viivettä. Sormus sopii objektiiviseen stressin tunnistamiseen nopeasti, tehokkaasti ja noninvasiivisesti ilman laboratoriokäyntiä ja näytteenottoa, joten se soveltuu sekä omatoimiseen stressistä palautumisen tarkkailuun sekä työterveyshuollolla- Koskaan aikaisemmin ei tätä menetelmää ole käytetty hyvinvointitutkimuksissa sen selkeistä eduista huolimatta.


Avainsanat: metsäpuisto, elpyminen, stressi, Metsävastaanotto®, Moodmetric®, kaupunkimetsät, kansanterveys, oma terveydentarkkailu.

Lähde: Pohjola-Stenroos, Suvi. 2020. Assessment of wellbeing and health benefits from forest park. A case study in Arboretum Magnolia. Estonian University of Life Sciences, Dept. Landscape Architecture.

https://dspace.emu.ee/xmlui/handle/10492/5828