Moilanen, Aila. Kuntouttavan maatilatoiminnan vaikuttavuus ja yhtymäkohdat sosiaalisen kuntoutuksen tavoitteisiin – Systemaattinen kirjallisuuskatsaus

TIIVISTELMÄ

Tässä tutkielmassa etsitään vastauksia Green Care -toimintaan kuuluvan kuntouttavan maatilatoiminnan (engl. care farming, social farming) vaikuttavuudesta. Tutkimuksen tavoitteena on samalla selvittää, miten kuntouttava maatilatoiminta soveltuu sosiaalisen kuntoutuksen menetelmäksi. Vaikuttavuudelle perusteluja etsitään muun muassa sillä, miten tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä esitellyt hyvinvoinnin muodostumiseen liittyvät teoriat, ekososiaalinen teoria, toiminnallisuuden teoria sekä itseohjautuvuusteoria, pätevät kuntouttavassa maatilatoiminnassa. Ekososiaalinen ajattelu perää sosiaalityöltä uudenlaista tapaa ottaa huomioon luonto ja ympäristö. Toiminnallisuuden teoria on kehitetty juuri sosiaalityön teoriapohjaksi. Teoreettisessa viitekehyksessä selvennetään lisäksi Green Caren ja kuntouttavan maatilatoiminnan käsitteitä sekä toiminnan kehitystä Euroopassa. Lisäksi sosiaalisen kuntoutuksen käsitteen historia ja toiminnan nykyinen määrittely sekä sosiaalihuoltolain mukaiset tavoitteet kirkastuvat.

Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen metodin mukaisesti aineistoa on rajattu menetelmällisesti. Aineistossa on mukana englanninkielisiä tutkimusartikkeleita, jotka koskevat työikäisiä, ovat eurooppalaisia, ovat korkeintaan 10 vuotta vanhoja ja käsittelevät maatiloilla tapahtuvaa kuntouttavaa toimintaa. Kirjallisuuskatsaukset on rajattu pois, koska ne olisivat aiheuttaneet päällekkäisyyttä ja tulosten vääristymistä. Mukaan kirjallisuuskatsaukseen näillä kriteereillä löytyi kuusi tutkimusta; kaksi brittiläistä, kaksi hollantilaista ja kaksi norjalaista tutkimusta. Suomalaisia kriteerit täyttäviä tutkimuksia ei löytynyt. Suomessa maatilojen kuntouttava toiminta osoittautui hakuprosessin edetessä vähäiseksi ja vielä kehittymässä olevaksi toiminnaksi.

Tuloksista oli pääteltävissä, että kuntouttavan maatilatoiminnan vaikuttavuus perustuu toiminnan normaaliuteen kaikilla olemisen ulottuvuuksilla. Toiminnan vaikutukset näkyivät monin tavoin psyykkisessä, fyysisessä ja sosiaalisessa hyvinvoinnissa. Merkittävimmät hyvinvointiin vaikuttavat tekijät olivat sosiaalinen ympäristö ja varsinkin maanviljelijältä saatu tuki sekä oikea merkityksellinen työ. Myös luonto ja eläimet olivat tärkeitä hyvinvoinnin edistäjiä. Sosiaalisen kuntoutuksen tavoitteista sosiaalisen toimintakyvyn paraneminen, yhteisöllisyys ja syrjäytymisen ehkäisy näyttävät näiden tutkimusten perusteella toteutuvan kuntouttavassa maatilatoiminnassa. Vaikuttavuutta tukevat hyvinvoinnin muodostumiseen liittyvien teorioiden toteutuminen toiminnassa. Toiminnallisuuden teoria toteutui kuntouttavassa maatilatoiminnassa olemisen, tekemisen ja omistamisen tasoilla, jolloin toimintaa voi pitää varteenotettavana sosiaalityön toimintamenetelmänä. Siten ekososiaalisen teorian esittämä vaatimus sosiaalityön uudenlaisen suhteen muodostamisesta asiakkaan, ympäristön ja luonnon välille voi toteutua kuntouttavassa maatilatoiminnassa. Muualla Euroopassa, varsinkin Hollannissa, Iso-Britanniassa ja Norjassa, kuntouttavan maatilatoiminnan vaikuttavuus on hyvin tiedostettu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteessa ja toimintaa tarjoavia maatiloja on runsaasti.

Jyväskylän yliopisto / Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Avoin yliopisto, Sosiaalityö

Moilanen Aila: Kuntouttavan maatilatoiminnan vaikuttavuus ja yhtymäkohdat sosiaalisen kuntoutuksen tavoitteisiin – Systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Kandidaatin tutkielma, 31 sivua

Tammikuu 2020

Avainsanat: Green Care, kuntouttava maatilatoiminta, sosiaalinen kuntoutus